Miksi ihmiset nauravat?
Muistatko, milloin olet viimeksi nauranut kunnolla, sydämesi pohjasta? Milloin taas nauroit, vaikkei olisi naurattanut? Nauruja on monenlaisia ja naurulla on monta tehtävää, mutta ennen kaikkea nauru on sosiaalinen tapahtuma. Hillitön…
Poikani, jota joskus kotifilosofiksenikin kutsun, totesi kauan sitten: ”Ei kannata matkia toisia ihmisiä, koska silloin elää sen toisen elämää eikä omaansa.” Epäitsekäs ja itsekäs auttamisen halu aktivoivat aivoja eri tavoilla ja se on nähtävissä myös aivokuvissa, Sussexin yliopistossa tehty kymmeniä tutkimuksia kattava meta-analyysi paljastaa. Mutta mitä käytännön merkitystä auttamisen taustalta löytyvillä motiiveilla voi olla? Eikö riitä, että autetaan? Niin ekstrovertit kuin introvertit voivat kärsiä ahdistuneisuudesta, mutta introverttien keskuudessa se on ikävä kyllä yleisempää. Jotain pahaa tapahtuu Kun olet ahdistunut, sinusta tuntuu siltä aivan… Kesä ja kärpäset, nuotio ja makkara, kuppi ja kahvi. Melko tyypillisiä sanapareja. Jotta aivot pääsisivät luovan ajattelun tilaan, niiden on ensin raivattava tieltään tämänkaltaiset liian itsestään selvät mielleyhtymät. Avuksi rientävät aivoaallot.
Olemme kaikki omalla, ainutlaatuisella tiellämme
Epäitsekäs auttamisen halu näkyy aivoissa ainutlaatuisella tavalla
Ahdistuneisuus on yleisempää introverttien keskuudessa
”Luovan ajattelun edellytys on, että valitsemme vähemmän kuljetun tien”
TUTUSTU MYÖS:
Onko sinulla hyvä kasvomuisti? Saatat olla supertunnistaja
Olet kahvilassa. Viereisessä pöydässä istuu sinulle tuntematon henkilö, jonka kanssa katseenne kohtaavat. Viikkoja myöhemmin sama ihminen kävelee vastaasi kadulla. Tunnistaisitko hänet?
Ikävuodet karttuvat ja aivot vanhenevat – kuinka käy ajattelun?
Miten havaitsemme asioita ympäristöstämme? Miten painamme ja palautamme havaitsemiamme ja oppimiamme asioita mieleemme? Miten aivomme käsittelevät vastaanottamaansa tietoa? Mitkä asiat vaikuttavat kykyymme oppia? Miten ihmisen vanheneminen vaikuttaa tuohon kaikkeen?
Katsekontakti kannustaa rehellisyyteen
Miten havaitsemme asioita ympäristöstämme? Miten painamme ja palautamme havaitsemiamme ja oppimiamme asioita mieleemme? Miten aivomme käsittelevät vastaanottamaansa tietoa? Mitkä asiat vaikuttavat kykyymme oppia? Miten ihmisen vanheneminen vaikuttaa tuohon kaikkeen?
Netistä löytyy ”diagnoosi” kaikkeen
Jos sivuston pääteema liittyen korvien välisiin asioihin, toimittaja joutuu tuon tuosta tasapainoilemaan: mitä aiheita käsitellä neutraalisti etäisyyden päästä ja mitä tuoda lähemmäksi omaa ihoa? Esimerkiksi erilaisten epämääräisten oireiden ja kolotusten itsediagnosoinnista internetin avulla ei tulisi mieleenikään kertoa minkään omakohtaisen kokemuksen kautta. Ja vaikeaahan se olisikin, sillä mitään kokemuksia aiheesta minulla ei ole.