Aikuisuutta kolmella tasolla – jotkut vaan ovat aikuisempia kuin toiset

Päivitetty: 7.1.2021 | Julkaistu: |

Ihmismieli kypsyy useiden kehitysvaiheiden kautta. Yhdysvaltalainen psykologi ja Harvardin yliopiston emeritusprofessori Robert Kegan on kehittänyt mallin, jossa näitä vaiheita on viisi. Kolme niistä sijoittuu aikuisuuteen eikä viidettä tasoa saavuta juuri kukaan.

Jos parikymppisenä kuvittelet olevasi aikuinen, saatat olla ihan oikeassa – tavallaan. Et kuitenkaan ole se aikuinen, joka olet 30-vuotiaana. Tai 50-vuotiaana. Tai sitäkin myöhemmin. 

Aikuisuus on ihmiselämässä pitkä ajanjakso, johon mahtuu monta käännettä tapahtumaa ja kehitystehtävää. 

Kronologinen ikä kertoo ihmisen psyykkisestä kypsyydestä jotain jo ihan sen perusteella, mitä tiedetään aivojen neurobiologisesta kehityksestä: ihmisen etuaivokuori kypsyy ainakin 25-vuotiaaksi asti. Mutta todellinen aikuistuminen vaatii muutakin kuin ikävuosia. 

Yhdysvaltalainen psykologi ja Harvardin yliopiston emeritusprofessori Robert Kegan kehitti alun perin 1980-luvulla mallin, jonka mukaan ihmismieli kypsyy viiden kehitysvaiheen kautta. Myöhemmin 1990- ja 2000-luvuilla edelleen hiotun mallin kaksi ensimmäistä vaihetta kattavat lapsuuden ja nuoruuden ja vaiheet 3–5 aikuisiän. 

Keganin mukaan suurin osa, noin 60 prosenttia, aikuisista jämähtää kuitenkin kolmanteen vaiheeseen ja vain häviävän pieni osa ihmisistä saavuttaa viidennen vaiheen kypsyyden.

Keganin teorian ytimessä on ajatus ihmisen ”tietoisuuden evoluutiosta”. Sen mukaan merkitystä on nimenomaan sillä, kuinka ihmisen käsitys itsestään ja maailmasta muokkautuu tiedon ja kokemusten myötä – eikä niinkään sillä, kuinka paljon hänellä on tietoa ja kokemuksia. 

Kehittyminen tapahtuu viiden vaiheen kautta. Alun perin Kegan kutsui niitä kehitysvaiheiksi, 1990-luvulla tietoisuuden tasoiksi ja 2000-luvulle tultaessa mielen muodoiksi (forms of mind).

Subjektista objektiksi: kun ”minä olen” muuttuu muotoon ”minulla on”

Keganin mallin mukaisessa kehityksessä keskeistä on, että ihminen oppii näkemään itsensä subjektin sijaan objektina. 

Kun ihminen on oman elämänsä subjekti, hän itseään kuvatessaan aloittaa lauseen sanoilla: ”Minä olen…” Minä olen luuseri. Minä olen tärkeä. Minä olen surullinen. Minä olen ujo.

Kun ihminen taas on elämänsä objekti, hänen lauseensa alkavat sanoilla: ”Minulla on…” Minulla on vaikeuksia elämässä. Minulla on tärkeitä tehtäviä. Minulla on suruja. Minulla on taipumus ujostella tuntemattomien seurassa. 

On vaikea tarkastella itseään, elämäänsä ja ominaisuuksiaan liian läheltä, subjektina. Itsensä asettaminen objektiksi antaa välimatkaa, mikä taas raivaa tilaa reflektoinnille ja oman elämän tarkastelulle ainakin vähän ulkopuolelta. 

Keganin mallin viisi tasoa (ja niitä edeltävä ”taso 0”)

  • Taso 0: Vastasyntynyt, jolle kaikki maailmassa on itsen jatketta. Objekteja ei ole.
  • Taso 1: Varhaislapsuus – impulsiivinen mieli
  • Taso 2: Myöhempi lapsuus ja murrosikä – välineellinen mieli
  • Taso 3: Aikuisuus – sosiaalistettu mieli (noin 60 % aikuisista jää tälle tasolle)
  • Taso 4: Aikuisuus – itsestä vastuun kantava mieli (35 % aikuisista) 
  • Taso 5: Aikuisuus – itsensä ylittävä mieli (harva saavuttaa)

Taso 1: Varhaislapsuus – impulsiivinen mieli

Kehityksen ensimmäinen taso saavutetaan Keganin mukaan noin 2 vuoden iässä, jolloin lapsi jo ymmärtää olevansa ympäristöstään ja muista ihmisistä erillinen olento. 

Kuten jokainen taaperoikäisen kanssa koskaan tekemisissä ollut tietää, kypsyys on jotakuinkin huonoin mahdollinen sana kuvaamaan tätä kehitysvaihetta. Parivuotias lapsi on impulsiivinen ja itsekäs. Empatian alkeita päästään harjoittelemaan vasta myöhemmin. 

Vanhempien tärkeä tehtävä tässä iässä on auttaa lasta selviämään omien tunteidensa kanssa, ottamaan vastuuta tunteistaan ja edelleen vahvistamaan heidän kokemustaan muista erillisenä olentona. 

Taso 2: Myöhempi lapsuus ja murrosikä – välineellinen mieli

Kun varhaislapsuus jää taakse, ihmisen ajattelu muuttuu vähitellen jäsentyneemmäksi ja loogisemmaksi. Ymmärrys siitä, että jokainen on oma, ainutlaatuinen olentonsa, on jo vankalla pohjalla. Alkaa muodostua käsitys omasta luonteesta ja omista haluista ja tavoitteista. 

Ihmissuhteissa vallitsee eräänlainen vaihdannan laki: Ystävää ei petetä, koska siitä seuraisi rangaistus (ystävä hylkää) – eikä niinkään siksi, koska se on väärin. Samaan tapaan oman yhteisön (esimerkiksi kirkon) sääntöjä noudatetaan siksi, koska noudattamatta jättämisestä voi seurata rangaistus.

Keskeistä tässä kehitysvaiheessa on toisaalta kilpailu vertaisten kanssa ja toisaalta kompromissien opettelu. Eteenpäin tästä vaiheesta päästäänkin, kun oivalletaan, että myös toisten odotukset, halut ja toiveet on opeteltava ottamaan huomioon. 

Taso 3: Aikuisuus – sosiaalistettu mieli (noin 60% aikuisista jää tälle tasolle)

Aikuisuutta kohti kasvettaessa ajattelusta tulee entistä abstraktimpaa, ihminen tulee entistä paremmin tietoiseksi tunteistaan ja niihin liittyvistä sisäisistä prosesseistaan. 

Tärkeää yksilölle tällä tasolla ovat arvot, ideat, uskomukset ja omat yhteisöt, joihin halutaan sitoutua. Toisten ihmisten tunteilla on merkitystä, koska välitämme heistä eikä pelkästään siksi, että välinpitämättömyydestä saattaisi seurata rangaistus.  

Toisten ihmisten mielipiteet muokkaavat käsitystä itsestä: Olenkohan työkavereiden mielestä törppö vai mukava? Meniköhän se esitelmä hyvin vai penkin alle? Mitähän se eilisillan bileissä tapaamani kiva tyyppi tuumaa minusta? Ihminen ei ole varma, ennen kuin hän saa asiaan vahvistuksen itsensä ulkopuolelta. Joku kertoo, että olet tosi mahtava tyyppi ja toinen tunnustaa olevansa ihastunut. Esitelmästä tuli kiitettävä arvosana. 

Tällä tasolla ihminen saattaa olla jo kovasti aikuisen näköinen ja ikäinen, mutta käsitys ja kuva itsestä on vielä kaikkea muuta kuin vankka. Elämään vaikuttavat suuresti toisten ihmisten ja yhteiskunnan (todelliset tai kuvitellut) odotukset. Moni seuraa valmista käsikirjoitusta: näin teen, koska näin kuuluu tässä tilanteessa/elämänvaiheessa tehdä. 

Taso 4: Aikuisuus – itsestä vastuun kantava mieli

Neljännellä tasolla muut eivät määrittele ihmistä ja hänen arvojaan vaan hän määrittelee ne itse. Yksilö on valmis tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä silloinkin, kun hän ei saa tukea niihin ulkopuolelta ja kantamaan vastuun tekemiensä päätösten seurauksista. 

Ihmissuhteet – varsinkin romanttiset ihmissuhteet – jotka aikaisemmin olivat saattaneet olla koko olemassaolon merkitys, ovat 4. tasolla yksi osa elämää monen muun elämää rikastuttavan asian rinnalla.

Yksilö osaa asettaa omat rajansa ja vastustaa toisten hänelle asettamia odotuksia. Hän on oman elämänsä aktiivinen toimija. Hän on löytänyt oman äänensä.   

Taso 5: Aikuisuus – itsensä ylittävä mieli (vain harva saavuttaa elämänsä aikana)

Tason 5 saavuttaa meistä vain kourallinen eikä se ole mahdollista Keganin mukaan kenellekään ennen 40. ikävuotta. 

Englanninkielisissä lähteissä tätä tasoa kutsutaan joko nimellä self-transforming mind tai interconnected mind – joista kummastakaan “itsensä ylittävä mieli” ei tietenkään ole suora käännös. 

“Itsensä ylittäminen” kuvaa kuitenkin osaltaan hyvin, mitä 5. tasolla tapahtuu. Ihminen alkaa ikään kuin nähdä itsensä, muiden ihmisten ja yhteisöjen yli ja ymmärtää, kuinka kaikki ihmiset ja järjestelmät ovat yhteydessä ja vaikuttavat toisiinsa. 

Viidennellä tasolla yhteys toiseen ihmiseen on parhaimmillaan antoisa ja syvä: Niin käy silloin, kun onnistuu näkemään sekä itsensä että toisen sellaisena kuin on ja tuomaan tämän yhteyden avulla esiin parhaat puolet niin itsestä kuin toisesta.

Saman yhteyden 5. tasolle yltänyt näkee myös ryhmien ja järjestelmien välillä. Hän ymmärtää, että nekään eivät toimi eristyksissä toisistaan vaan kaikki vaikuttavat kaikkiin. 

Viidennellä tasolla yksilö ymmärtää, että aivan samalla tavalla kuin hän kyseenalaistaa toisten ihmisten toiminnan ja sen taustalla vaikuttavat motiivit, hänen on kyseenalaistettava myös omansa. 


Poliitikot kolmella aikuisuuden tasolla

Frontiers in Neuroscience -lehdessä julkaistussa artikkelissa havainnollistetaan aikuisuuden kolmea tasoa mielenkiintoisesti politiikan kontekstissa. 

Artikkelin esimerkeissä kerrotaan kuvitteellisesta poliitikosta kullakin aikuisuuden tasolla näin:

Kolmannella tasolla poliitikko rakentaa poliittisen identiteettinsä ja arvonsa siten, että ne ovat yhtä niin hänen poliittisen puolueensa kuin samanmielisten perheenjäsenten, ystävien ja tuttujen poliittisen identiteetin ja arvojen kanssa. 

Hän todennäköisesti pitää muita poliittisia näkökulmia väärinä. Hän välttää puoluepoliittisten rajalinjojen ylittävää vuoropuhelua paitsi silloin, kun hänen tavoitteenaan on yrittää saada toinen muuttamaan mielensä.

Neljännellä tasolla poliitikko rakentaa aktiivisesti itse omaa poliittista ideologiaansa ja arvojaan sen sijaan, että odottaisi jonkin auktoriteetin sanelevan ne hänelle. 

Hän ei ole enää yhtä kuin hänen poliittinen puolueensa (subjekti) vaan hänellä on samanlaisia ajatuksia ja arvoja kuin puolueella (objekti). Neljännen tason poliitikko kykenee vuoropuheluun toisenlaisia näkemyksiä edustavien kanssa.

Viidennellä tasolla politiikko näkee ja tunnustaa oman poliittisen uskomusjärjestelmänsä rajoitteet ja puutteet. 

Kun hän käy vuoropuhelua eri tavalla ajattelevien kanssa, hän kykenee näkemään, kuinka hänen oma poliittinen suodattimensa vaikuttaa siihen, miten hän tulkitsee toisten näkemyksistä. 

Itse suodattimesta on tullut objekti: ”Minulla on nämä arvot, tämä ideologia ja nämä uskomukset ja ymmärrän, että ne vaikuttavat siihen, miten tulkitsen toisia ihmisiä.” 

Viidennellä tasolla poliitikko tunnistaa myös muiden poliittisten ideologioiden ja järjestelmien rajoitteet ja puutteet. Siksi hänen on mahdollista muodostaa “transideologisia” näkemyksiä: Hän  ymmärtää, että yksi poliittinen ideologia ei voi aina olla oikeassa ja toinen aina väärässä. 

LÄHTEET

Evans, N. J., Forney, D. S., Guido, F. M., Patton, L. D., & Renn, K. A. (2009). Development of Self-Authorship. In Student Development in College. Wiley.

Girgis, F., Lee, D. J., Goodarzi, A., & Ditterich, J. (2018). Toward a Neuroscience of Adult Cognitive Developmental Theory. Frontiers in Neuroscience, 12. https://doi.org/10.3389/fnins.2018.00004

Morad, N. (2020, August 4). Part 1: How To Be An Adult— Kegan’s Theory of Adult Development. Medium. https://medium.com/@NataliMorad/how-to-be-an-adult-kegans-theory-of-adult-development-d63f4311b553

Artikkelin kuvat: Isai Ramos/Unsplash ja AdobeStock

aikuisuus kehitysvaiheet

Tutustu myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit