Aivosumu sokerista ja muista nopeista hiilihydraateista?

| | ,

Voihan aivosumu ja ajatusjunttura. Joskus ajattelu junnaa ja aivot tuntuvat tahmeilta kuin puoliksi imeskelty karkki. Taustalla voi olla monia syitä – yhtenä tavallisimmista sokeri ja nopeat hiilihydraatit yleensä.

Jos välttämättä haluat, saat sabotoitua päiväsi parhaiten niin, että syöt lounaaksi aimo annoksen nopeita hiilareita – sanotaan nyt  vaikkapa pastaa, vaaleaa leipää ja kyytipojaksi sokerista virvoitusjuomaa. Ja iltapäivän kahvipaussille varaat tietysti mahdollisimman muhkean sokerimunkin.

Mitä aivosumu tuntuu?

Aivosumu-nimistä sairautta ei ole olemassa. Ennemminkin on kyse sekalaisesta kokoelmasta erilaisia tuntemuksia siitä, että aivot eivät toimi niin vikkelästi tai terävästi kuin ihminen odottaa tai haluaa niiden toimivan.

Netin keskustelupalstoilla ja aivosumusta kärsineiden haastatteluissa oloa kuvaillaan muun muassa näin:

”Tuntuu kuin unissa kävelisi, vaikka olisinkin hereillä.”
”Olen koko ajan sellaisessa aivosumussa ja käyn muutenkin jotenkin hitaalla.”
”Tuntuu kuin aivot olisivat mössöä.”
”Pää tuntuu kohmeiselle.”

Aivosumu iskee, kun verensokeri poukkoilee tai on liian matala tai korkea

Aivot tarvitsevat toimiakseen glukoosia, siis sokeria. Se on aivojen energiaa ja ilman sitä aivot eivät voi toimia. 

Älä silti ryntää kauhomaan taloussokeria suoraan pussista. Aivot nimittäin pitävät siitä, että verensokeritasot pysyvät mahdollisimman tasaisina.

Nopeat hiilihydraatit saavat verensokerin poukkoilemaan. Ensin ne nostavat verensokerin hetkessä korkealle. Muutama tunti nopeita hiilihydraatteja sisältäneen aterian jälkeen verensokeri saattaa puolestaan romahtaa liian alhaiseksi.

Tällöin puhutaan reaktiivisesta hypoglykemiasta, joka saattaa saada elimistössä aikaan niin korkean insuliinipiikin, että sen seurauksena verensokeri laskee liian alhaiseksi.

””Tuntuu kuin aivot olisivat mössöä.”

Ja niin aivosi – ja koko elimistösi – on joutunut verensokerivuoristoradalle eikä ajattelusta meinaa tulla mitään.

Diabetestutkimuksista tiedetään, että niin korkea kuin alhainen verensokeri voi haitata aivojen toimintaa monella tavalla ja jopa vahingoittaa aivoja.

Matala verensokeri heikentää muun muassa havainnointikykyä sekä kognitiivisia toimintoja, kuten ajattelua, oppimista ja muistia. Alhaisesta verensokerista kärsivä voi olla ärtynyt ja keskittymiskyvytön.

Korkeasta verensokerista kärsivä voi olla väsynyt ja unelias. Erittäin korkealle loikannut verensokeri voi aiheuttaa tajunnan tason laskua.

Näin eroon sokerista ja sen aiheuttamasta aivosumusta

Jos olet saanut tarpeeksesi sokerin aiheuttamasta takkuisesta olosta, keinot tilanteen korjaamiseksi ovat helpot (lue: sokerikoukussa kiemurteleville tietysti tavattoman vaikeat):

Pidä ateriavälisi tasaisena, syö mieluummin useampi pieni ateria päivässä kuin yksi iso, muista lautasmalli, vähennä radikaalisti lisätyn sokerin määrää ruokavaliossasi ja panosta hitaisiin hiilihydraatteihin.

Hyvään alkuun hitaiden hiilihydraattien tiellä pääset näillä tutuilla ohjeilla: Vaihda kokojyvätuotteisiin (jauhot, pastat, riisi), nauti hedelmät kokonaisina äläkä mehuina, rajoita herkkujen napostelu pieniin herkkuhetkiin ja pidä annoskoot aisoissa. Muista, että myös alkoholijuomat voivat olla oikea sokeripommi.

Sokerisia tuotteita päivittäin käyttämään tottuneelle muutos voi tuntua vaikealta. Vaikka sokeri ei aiheuta fysiologista riippuvuutta kuten huumeet (vaikka toisinkin väitetään), voi siihen silti jäädä tapakoukkuun.

Kun on tottunut iltapäiväpullaan, lohtusuklaaseen tai lauantaikarkkeihin, voi olla vaikea erota rakkaista ystävistään.

Mikä toimii yhdelle, ei välttämättä tepsi toiseen. Siinä missä joku saattaa pärjätä parhaiten sallimalla itselleen pienen herkun päivittäin, toinen tarvitsee nollalinjan – ainakin aluksi.


Aivosumun muita aiheuttajia

Aivosumua ei aiheita pelkästään poukkoileva verensokeri vaan taustalta voi löytyä kirjava joukko muitakin syitä.

Muun muassa stressi ja liian vähäinen uni häiritsevät aivojemme ja koko elimistömme toimintakykyä.

Naisilla hormonitasojen vaihtelut saattavat vaikuttaa niin, että esimerkiksi raskausaikana tai vaihdevuosien yhteydessä aivot eivät aina tunnu ihan omilta.

B12-vitamiinin puutostila voi aiheuttaa väsymystä ja monenlaisia hermostollisia oireita. Myös nestehukka voi tehdä aivoille väliaikaiset tepposet.

Lisäksi on monia sairauksia, joiden oirekirjoon aivosumu saattaa kuulua. Niitä ovat muun muassa masennus, anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta ja migreeni.

Aivosumun aiheuttajia

Artikkelin kuvat: Cristina Conti ja Yakobchuk Olena

Lähteet
5 2 äänet
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x