Ajattelu on paljon muutakin kuin ongelmanratkaisua

| | ,

Mitä teemme, kun ajattelemme? Mitä aivoissa silloin tapahtuu? Joskus ajattelemme tarkoituksella jotain, joskus ajatukset taas seilaavat, minne haluavat. Toisinaan olemme ajattelustamme täysin tietoisia, mutta läheskään aina emme.

Olisi houkuttelevaa  – koska se olisi niin helppoa – määritellä ajattelu täysin tietoiseksi selkeästi rajattujen ongelmien ratkaisemiseksi, sillä silloin se olisi myös helppo sijoittaa etuaivokuorelle ja todeta lisäksi, että ajattelu vaatii enimmäkseen aktiivista työmuistin käyttöä.

Toki ajattelu on myös tätä, mutta aivan puhdasta eksplisiittinen ongelmanratkaisua tapahtuu keskellä tavallista elämänmenoa vain melko harvoin.

Ajattelu on eksplisiittistä ja implisiittistä

Ajattelun voisi ennemminkin määritellä kokonaisuudeksi välillä enemmän ja välillä vähemmän tietoisia kognitiivisia toimintoja, joissa janan toiseen päähän sijoitetaan eksplisiittinen – selkeästi lausuttu – ajattelu ja toiseen päähän ns. implisiittinen (epäsuora, ”vihjaileva”) ajattelu.

Implisiittinen ajattelu on automatisoidumpaa ja vähemmän tietoista kuin eksplisiittinen ajattelu. Aivokuori osallistuu siihen vähemmän kuin eksplisiittiseen ajatteluun, mutta on toisaalta paljon riippuvaisempi aiemmin opitusta ja pitkäkestoisesta muistista.

KUINKA IMPLISIITTISTÄ!
Mitä tapahtuu kun luet lauseen: “Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa…” Todennäköisesti lauloit mielessäsi: “…kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien!” Onneksi olkoon, ajattelit juuri implisiittisesti. 

Ajattelu on ongelmanratkaisua ja tajunnanvirtaa

Toisaalta ajattelua voidaan tarkastella jatkumolla, jonka toisessa päässä on tarkoituksellinen (johonkin päämäärään tähtäävä) ja toisessa päässä spontaani ajattelu – se kun antaa ajatusten seilata, minne haluavat.

Matemaattisen laskutoimituksen ratkaiseminen on tyylipuhdas esimerkki selkeään päämäärään tähtäävästä ajattelusta ja spontaani ajatusten seilaaminen on mindfulness-meditaatiota, jossa ajatusten ja tuntemusten annetaan tulla ja mennä – ajatukset ikään kuin piipahtavat kylässä tietoisessa mielessä – omia aikojaan.

Täydellisen tietoisia kognitiivisia toimintoja ei ole olemassakaan vaan tiedostamattomalla on roolinsa kaikessa ajattelussa.

Ajattelu on valvetta ja unta

Kolmanneksi ajattelun voisi hahmotella aivoaalloille eli jatkumolle, jonka yhdessä päässä on valvetila ja toisessa uni: Missä vaiheessa nukahtamista ajattelu muuttuu unennäöksi tai ehkä valveuneksi?

Meistä jokaisella lienee kokemuksia siitä, kun jossain valveen ja unen rajamailla alitajunta tuntuu ottavan ohjat niin, että ajatuksia ei enää ohjaakaan tietoinen mieli vaan ne alkavat lentää omiin, eriskummallisiin suuntiinsa.

Unen merkitystä aivojen hyvinvoinnille, muun muassa työmuistin toiminnalle, ei voi liikaa korostaa.

Näin aikuisena – ja ihmisenä – olisi lisäksi vaikea kuvitella, millaista ajattelu olisi ilman kieltä ja kielen avulla konkretisoitavia käsitteitä, käsiteryppäitä ja ilmiöitä.

Aivoja tutkimalla selviää lisää ajattelusta

Ajattelua voidaan tutkia erilaisin aivokuvantamismenelmin. Esimerkiksi toiminnallisen magneettikuvauksen (fMRI) voidaan selvittää vaikkapa, mitkä aivoalueet aktivoituvat erilaisissa ja eri tyyppistä ajattelua vaativissa tehtävissä.

Lisäksi esimerkiksi aivosähkökäyriä (EEG) tarkkailemalla voidaan havainnollistaa, mitä aivoissa tapahtuu oivaltamisen hetkellä ongelmanratkaisutilanteessa.

Kaikessa aivotutkimuksessa mielenkiintoisia tutkimuskohteita ovat aina olleet he, joiden aivot ovat tavalla tai toisella vaurioituneet joko onnettomuuden tai sairauden seurauksena.

Koska muistilla on niin keskeinen rooli ajattelussa, erilaisten muistisairauksien vaikutus (esim. Alzheimerin tauti)  ajattelutoimintoihin on tietysti dramaattinen.

Eksplisiittistä ongelmanratkaisua vaikeuttavat etuotsalohkon vauriot sekä muun muassa alhainen vireystila, kognitiivinen kuormitus ja huumaavat aineet.

Lähde:

Baars, B. J. & Gage, N. M. (2010). Cognition, Brain and Consciousness. Introduction to Cognitive Neuroscience. Oxford: Elsevier. 

Lue lisää aivoista >>

5 1 äänestä
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x