Alistumisen tunnelukko: Kun oma tahto on hukassa

Alistumisen tunnelukko tarkoittaa kontrollin luovuttamista toisille ja omien tunteiden tukahduttamista koston tai hylätyksi tulemisen pelossa. Miten alistumisen tunnelukko syntyy? Mitä se saa aikaan? Voiko siitä päästä eroon?

MIKÄ ON TUNNELUKKO? ”Tunnelukko eli skeema on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.”
– psykoterapeutti Jeffrey E. Young, skeematerapian perustaja

Mikä on alistumisen tunnelukko?

Alistumisen tunnelukko (engl. subjugation) tarkoittaa alistumista toisten tahtoon ja kontrollin luovuttamista itseltä pois.

Ihminen päätyy toimimaan näin, koska hän pelkää avoimia yhteenottoja, kostoa tai hylkäämistä. 

Alistumisen tunnelukosta kärsivä ei kestä suuttumista tai vihaisuutta. Hän pelkää, että toiset suuttuvat ja toisaalta välttelee viimeiseen asti oman suuttumuksensa suoraa ilmaisemista. 

Kontrollin luovuttaminen toisten käsiin merkitsee käytännössä sitä, että alistumisen tunnelukosta kärsivä päätyy tukahduttamaan omat tarpeensa ja toiveensa. Lisäksi hän tukahduttaa myös tunteensa – erityisesti vihaisuuden ja suuttumuksen tunteensa. 

Miten alistumisen tunnelukko vaikuttaa elämään?

Alistumisen tunnelukosta kärsivä luovuttaa vallan omaa elämäänsä koskevista (välillä suuristakin) päätöksistä toisten käsiin eikä usko, että hänen näkemyksensä ja halunsa olisivat yhtä tärkeitä kuin toisten.

Käytännössä ja arjen erilaisissa tilanteissa alistumisen tunnelukko näkyy kuuliaisuutena ja tahdottomuutena. 

Kun esimerkiksi porukassa mietitään, mitä noutoruokaa tilattaisiin, alistumisen tunnelukosta kärsivälle käy kaikki pizzasta sushiin. Sama juttu elokuvan valinnassa: ei niin väliä, mennäänkö katsomaan veristä trilleriä vai siirappista draamaa – kaikki käy! Tai lomamatkan suunnittelussa: suurkaupunki hyvä, kaukainen autiosaari myös hyvä – päättäkää te muut. 

Yllä listattujen esimerkkien kaltaiset pienet valinnat eivät välttämättä johda katastrofiin. 

Mutta entä jos oma ääni ei kuulu edes elämän isojen valintojen äärellä? Mennäänkö naimisiin? Mennään vaan. Perustetaanko perhe? No, mikä ettei. Muutetaanko vieraaseen maahan? Okei. 

Kun omat näkemykset ja toiveet jäävät lausumatta ääneen tarpeeksi monta kertaa, vihaisuus purkautuu lopulta – mutta ei suinkaan suoraan vaan vetäytymisenä tai erilaisina passiivis-aggressiivisina tekoina, lausahduksina. 

Joskus pitkään jatkunut itsensä tukahduttaminen johtaa suureen tunteenpurkaukseen. Vihaisuuden tunteita herättävistä asioista keskusteleminen ilman tunteiden kuohuntaa on erittäin vaikeaa. 

Tavatonta ei ole sekään, että alistumisen tunnelukosta kärsivälle kehittyy ajan kanssa erilaisia psykosomaattisia oireita. Koska tunteet eivät pääse muuten ulos, keho kehittää omat ilmaisukeinonsa. 

Jeffrey E. Youngin kehittämässä tunnelukkotestissä alistumisen tunnelukkoa tarkastellaan erilaisten väitteiden avulla. Kuinka paljon näet itseäsi niissä?

• Annan toisten ihmisten saada tahtonsa läpi, koska pelkään seurauksia.
• Jos teen mitä minä haluan, siitä seuraa vain hankaluuksia. 
• Minun ei auta kuin myöntyä toisten tahtoon, sillä muuten minulle kostetaan tai minut hylätään. 
• Ihmissuhteissani annan toisten ottaa ohjat. 
• Olen aina antanut toisten tehdä päätökset puolestani enkä siksi oikeastaan edes tiedä, mitä itse haluan.
• Minusta tuntuu, että elämäni suurimmat päätökset eivät ole itseni tekemiä. 
• Keskityn miellyttämään muita, jotta he eivät hylkäisi minua. 
• Minun on vaikeaa vaatia kunnioitusta ja sitä, että tunteeni otettaisiin huomioon. 
• Kostan ihmisille erilaisilla pienillä keinoilla sen sijaan, että näyttäisin suuttumukseni suoraan. 
• Välttelen avoimia yhteenottoja paljon enemmän kuin muut ihmiset. 

Mistä alistumisen tunnelukko johtuu?

Tunnelukot syntyvät, kun lapsuuden emotionaaliset tarpeet jäävät täyttymättä.

Tyypillisesti alistumisen tunnelukon taustalta löytyy lapsuudenperheessä koettu ehdollinen hyväksyntä. Tästä tunnelukosta kärsivä on ehkä joutunut piilottamaan joitakin puolia itsestään tullakseen vanhempiensa hyväksymäksi.

Rakkautta ja huomiota hän on lapsena saanut lähinnä silloin, kun hän on ollut ja käyttäytynyt vanhempiensa toivomalla tavalla. 

Alistumisen tunnelukkoon kasvetaankin tyypillisesti perheissä, joissa vanhempien emotionaaliset tarpeet menevät lasten tarpeiden edelle.

Taustalta voi löytyä myös vanhempien tarve näyttää tietynlaiselta ulospäin – sosiaalinen status merkitsee enemmän kuin lapsi omine tarpeineen ja temperamentteineen. 

”Meidän perheestä ei mennä ammattikouluun, sivari on nynnyille, homous on syntiä, baletti ei sovi pojille…” Monenlaiset lapsuudenperheen voimakkaat käsitykset voivat saada lapsen tukahduttamaan omat orastavat mielipiteensä ja haaveensa. 

Alistumisen tunnelukko on niin sanottu ”toissijainen” (engl. conditional, secondary) tunnelukko. 

Toissijaiset tunnelukot ovat nimensä mukaisesti alisteisia jollekin toiselle tunnelukolle, ydintunnelukolle. Alistumisen ydintunnelukko liittyy usein hylkäämisen tunnelukkoon. Ihminen alistuu toisten tahtoon kerta toisensa jälkeen, jotta muut eivät hylkäisi.

Voiko alistumisen tunnelukosta päästä eroon?

Tunnelukoista on vaikea päästä eroon. Ne ovat haitallisia ja aiheuttavat kärsimystä, mutta ihmiselle ne silti edustavat jotain tuttua ja pysyvää. Kuten Young kirjoittaa Schema Therapy. A Practitioner’s Guide -kirjassaan: ”Se tuntuu oikealta.”

Alistumisenkaan tunnelukko ei ehkä koskaan katoa täysin, mutta on keinoja, joiden avulla sen otteesta voi päästä ainakin osittain.

Ensinnäkin omiin tunnelukkoihinsa kannattaa tutustua. Esimerkiksi Evermindin tunnelukkotestin avulla voit selvittää, kuinka hallitsevaa osaa alistumisen tunnelukko näyttelee omassa elämässäsi.

Vaikka olisitkin tukahduttanut omat tarpeesi ja tunteesi jo pitkään, ne ovat silti olemassa. Opettele kuulostelemaan fyysisiä tuntemuksiasi – ne paljastavat paljon. 

Jos jokin asia ei ole mielestäsi oikein tai jos se on vastoin omia tarpeitasi ja tunteitasi, kehosi kertoo sen kyllä tavalla tai toisella. Vatsaan ehkä kiertyy solmu tai rintakehän päälle laskeutuu raskas kivi. Tai ehkä sormenpäissä kihelmöi, sydän vaihtaa laukalle tai ääni juuttuu kurkkuun.  

Jokapäiväinen elämä on erinomainen opas tunnelukkojen murtamisen tiellä. Opettele siis tarkkailemaan omaa toimintaasi erilaisissa arjen tilanteissa – varsinkin silloin, kun olet tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Kun seuraavan kerran joku kysyy, mennäänkö kävelylle vai uimaan, vastusta kiusausta reagoida autopilotilla: ”Kumpaan vaan!” Ja jos et halua kävelylle etkä uimaan, uskaltaisitko sanoa senkin? 

Etsi sisäinen puheesi ja opettele kuuntelemaan sitä. Jos olet pitkään elänyt toisten ihmisten pillin mukaan, on helppo erehtyä kuvittelemaan, että omia mielipiteitä ei ehkä ole edes olemassa. Ovat ne, mutta syvällä. 

Yritä ottaa eri tilanteissa pieni aikalisä, jonka turvin voit penkoa mielen sopukoista omat näkemyksesi ja tunteesi. Olenko tosiaan kissaihmisiä vai kuvittelenko vain niin, koska paras ystäväni on? Ennen kuin naurahdan työkaverin kaksimieliselle vitsille, mitä siitä oikeasti ajattelen? Josko sittenkin jättäisin nauramatta?

Kaikkia tunnelukkoja voidaan työstää myös psykoterapiassa. Erityisesti terapiatyön ammattilaisille tarkoitetussa Schema Therapy. A Practitioner’s Guide -kirjassaan Young kuitenkin muistuttaa alistumisen tunnelukon käsittelemiseen liittyvästä sudenkuopasta, josta niin terapeutin kuin asiakkaan kannattaa tulla tietoiseksi:

Auttaako terapia alistumisen tunnelukosta kärsivää oikeasti vai reagoiko tämä terapiaan vain tavalla, jolla hän olettaa terapeutin hänen haluavan reagoida?

Lisää tunnelukoista:

• Tunnelukot saavat ihmisen jämähtämään vaikeuksiinsa – tutustu 18 skeemaan
• Tunnelukkotesti: Testaa mitkä tunnelukot vaikuttavat eniten omassa elämässäsi

Muut tunnelukot:

• Hylkäämisen tunnelukko: ”Lopulta jään kuitenkin yksin”
• Vaativuuden tunnelukko – täydellinen suoritus on oman arvon mitta
• Ulkopuolisuuden tunnelukko: Kun olo on kuin vierailijalla toiselta planeetalta
• Oikeutuksen tunnelukko: ”Olen tärkein ja ansaitsen erityiskohtelua”
• Vajavuuden tunnelukko: ”En kelpaa ja olen huonompi kuin muut”
• Kaltoinkohtelun tunnelukko: ”Lopulta minut kuitenkin petetään”
• Tunnevaje: Tunnelukko, joka saa ajattelemaan, ettei ole erityinen kenellekään
• Emotionaalinen estyneisyys – tunnelukko, joka tekee omien tarpeiden ilmaisemisesta vaikeaa
• Pessimistisyyden tunnelukko saa ihmisen keskittymään elämän varjopuoliin
• Riippuvuuden tunnelukko: ”Joku toinen osaa huolehtia minusta paremmin kuin minä itse”
• Epäonnistumisen tunnelukko: ”Pieleen menee kuitenkin”
• Hyväksynnän haku: Tunnelukko joka saa ihmisen tavoittelemaan tunnustusta ja hyväksyntää muilta
• Riittämätön itsekontrolli: Tunnelukko, joka johtaa epämukavuuden välttelyyn
• Suojattomuuden tunnelukko: ”Maailma on vaarallinen paikka”
• Kietoutuneisuus: Tunnelukko, joka vaikeuttaa vastuun ottamista omasta elämästä
• Uhrautumisen tunnelukko: ”Kenen elämää elän?”
• Rankaisevuuden tunnelukko: ”Tekojen seuraukset on kannettava aina”