Amygdala eli mantelitumake on tunteiden tulkki

Päivitetty: 10.2.2021 | Julkaistu: |

Amygdala eli mantelitumake on osa aivojen tunnejärjestelmää. Amygdala on suuressa roolissa muun muassa silloin, kun päätät taistella, paeta – tai todeta, että eihän tässä olekaan mitään hätää. 

Missä amygdala sijaitsee?

Mantelitumake on tumakerypäs, joita löytyy aivoista kaksi kappaletta – yksi molemmista aivopuoliskoista. 

Mantelitumake sijaitsee ohimolohkossa. Jos aivojen sisään työnnettäisiin kaksi tikkua – toinen silmän ja toinen korvan kohdalta – amygdala löytyisi suurinpiirtein näiden kahden tikun risteyskohdasta. 

Ihmisen amygdalan koko on noin 2,25 cm3.

Amygdala on tärkeä osa aivojen tunteiden käsittelyn kannalta olennaisia rakenteita, niin sanottua limbistä järjestelmää. 

Mantelitumaketta väitetään usein kutsuttavan mantelitumakkeeksi siksi, koska se on mantelin muotoinen. Tosiasiassa yksi amygdalan varhain löydetyistä tumakkeista muistuttaa mantelia, mutta nykyisin amygdalaan katsotaan kuuluvaksi myös muita, mantelia ympäröiviä, rakenteita. 

Amygdalan eli mantelitumakkeen sijainti aivoissa
Mantelitumakkeita on kaksi – yksi kussakin aivopuoliskossa. (Kuva: Adobe Stock, muokattu)

Mitä amygdala tekee?

Amygdala prosessoi sisäisiä ja ulkoisia ärsykkeitä tunteiden näkökulmasta. Se osallistuu tunnemuistojen ja erilaisten käyttäytymismallien säilyttämiseen muistissa. 

Amygdala saa tietoa niin sisäisestä kuin ulkoisesta maailmasta. Aistit välittävät aivokuoren ja talamuksen kautta kulkevaa tietoa ulkoisesta maailmasta. 

Elimistön sisäisestä tilasta mantelitumakkeelle tieto välittyy  lisäksi muun muassa hypotalamuksesta ja aivorungosta. 

Lisäksi aivojen muistitoimintojen kannalta niin ikään keskeisen hippokampuksen ja amygdalan välillä kulkee tieto esimerkiksi menneisiin tapahtumiin liittyen.

Vastaanottamansa tiedon perusteella mantelitumake tekee johtopäätöksiä, joiden pohjalta elimistö sitten reagoi havaintoihin nähden tarkoituksenmukaisella tavalla.

Amygdala on aivojen pelkokeskus

Mantelitumaketta kutsutaan usein aivojen pelkokeskukseksi, sillä se on erikoistunut erityisesti vaaraan ja uhkaan littyviin signaaleihin. 

Jos esimerkiksi heräät keskllä yötä keittiöstä kuuluvaan rasahdukseen, vaikka oletat olevasi yksin kotona, tuloksena on todennäköisesti tyypillinen pelkoreaktio: 

Elimistö alkaa erittää kortisolia ja adrenaliinia, sydän hakkaa, verenpaine kohoaa, hengityksen tahti kiihtyy. Alat olla valmis joko taistelemaan tai pakenemaan. 

Jos aivokuori ja harkinta ei ehdi mukaan tiedon käsittelyyn ja amygdala aktivoituu äkillisesti suoraan talamuksesta saamansa tiedon pohjalta, ihminen saattaa tehdä asioita, joita ei muuten tekiksi: juosta päätä pahkaa karkuun, ajautua tappeluun, kirkua kurkku suorana. 

Saatamme siis päätyä taistelemaan tai pakenemaan silloinkin, kun siihen ei olisi todellista syytä. 

Mantelitumake auttaa muistamaan ja oppimaan

Pelon lisäksi amygdala auttaa kohdistamaan huomion myös muihin emotionaalisesti merkittäviin ärsykkeisiin, muun muassa vihan ja kivun tuntemuksiin – mutta nykykäsityksen mukaan sillä on yhtä lailla roolinsa myönteisten tunteiden prosessoinnissa. 

Amygdalan uskotaan osallistuvan myös miellyttäviksi koettujen havaintojen (esimerkiksi kaunis maisema tai ystävälliset kasvot) ja mielikuvien käsittelyyn. 

Amygdala on tärkeässä roolissa myös oppimisprosessissa, aistihavaintojen lajittelussa tärkeisiin ja merkityksettömiin sekä muistijäljen lujittumisessa. 

Varhaislapsuuden stressi voi muuttaa amygdalan toimintaa

Amygdalan kehittymiseen vaikuttavat ihmisen varhaiset, ensimmäisten elinvuosien tunnekokemukset.

Stressi kiihdyttää stressihormonina tunnetun kortisolin eritystä. Pitkään koholla olevat kortisolitasot ovat erityisen haitallisia  varhaislapsuudessa, jolloin hermosto on vasta kehittymässä. 

Siksi varhain koettu pitkään jatkuva stressi voi jopa aiheuttaa muutoksia tärkeisiin aivorakenteisiin – myös mantelitumakkeeseen. 

Esimerkiksi vajavainen kiintymyssuhde hoivaajaan, vanhemman omat mielenterveyden häiriöt, hoivan ja lapsen tarpeiden laiminlyönti  sekä muut lapselle voimakasta ja jatkuvaa stressiä aiheuttavat tapahtumat (esimerkiksi perheväkivallan näkeminen) saattavat johtaa poikkeavaan mantelitumakkeen toimintaan.   

Myös äidin raskausaikana kokema stressi kohonneine kortisolitasoineen voi aiheuttaa muutoksia syntymättömän lapsen amygdalaan. 

Vauvaikäisen kannalta merkityksellistä on lisäksi se, että mantelitumake on herkkä kasvonilmeille ja kasvoilla näkyville sosiaalisille signaaleille. Siksikin vanhemman hyväksyvällä ja lapsen olemassaolon huomioivalla katseella on varhaislapsuudessa niin suuri merkitys. 

Esimerkiksi ahdistuneisuudesta kärsivien mantelitumake voi olla ikään kuin yliherkkä. Se reagoi tarpeettoman voimakkaasti ärsykkeisiin, jotka eivät todellisuudessa on uhkaavia tai pelottavia. Pakene tai taistele -reaktio käynnistyy, vaikka keittiössä ei rapise kukaan keskellä yötä.

Samaan tapaan herkistynyt mantelitumake voi vaikuttaa esimerkiksi sosiaalisen jännittämisen taustalla.

LÄHTEET

Big Think. (2011). The Amygdala in 5 Minutes. YouTube. https://www.youtube.com/watch?v=fDD5wvFMH6U&feature=youtu.be

Harvard Health Publishing. (2019, May 17). Generalized anxiety disorder. Harvard Health. https://www.health.harvard.edu/mind-and-mood/generalized-anxiety-disorder

Jehkonen, M. & Saunamäki, T. (2015). Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa. Sivut 23–39 teoksessa Kliininen neuropsykologia. Helsinki: Duodecim. 

Pitkänen, A. (1998). Mantelitumake. Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo80504 (luettu 25.1.2021)

Pregnancy stress may shape baby brain. (2020). The University of Edinburgh. https://www.ed.ac.uk/news/2020/pregnancy-stress-may-shape-baby-brain

Sinkkonen, J. (2018). Kiintymyssuhteet elämänkaaressa. Duodecim.

Tunteet – mitä ne ovat? (n.d.). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/tunteesta-tunteeseen-ohjaajan-opas/1-tunteet-mita-ne-ovat

Weymar, M., & Schwabe, L. (2016). Amygdala and Emotion: The Bright Side of It. Frontiers in Neuroscience, 10. https://doi.org/10.3389/fnins.2016.00224

Lue myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit