Arki säröillä – näin poikkeuskevät koetteli heikoimmassa asemassa olevia lapsiperheitä

| |

Lapsiperheet ovat kokeneet koronakriisiajan stressaavana. Vakavimmin kriisi iski perheisiin, jotka jo lähtökohtaisesti olivat heikoimmassa asemassa. Asia käy ilmi Lastensuojelun Keskusliiton tekemästä selvityksestä.

Julksiuudessa on puhuttu paljon siitä, kuinka koronakevät on ollut monelle perheelle lopulta kuin odottamaton lahja: On saatu luvan kanssa viettää aikaa yhdessä ja leppoistaa hektistä töiden, koulun ja harrastusten ympärillä kiihkeästi pyörinyttä arkea.

Lastensuojelun Keskusliiton selvityksestä käy ilmi, että vaikka monelle lähtökohtaisesti hyvinvoivalle ja taloudellisesti pärjäävälle perheelle kävi juuri näin, monen heikommassa asemassa olevan perheen tarina on aivan toisenlainen.

”Olen aivan loppu”

Joidenkin perheiden arki suistui raiteiltaan. Kun konkreettinen lähituki katosi korona myötä, moni jäi ongelmineen yksin.

Vastaajien kuvaukset olivat selvityksen mukaan yksiselitteisiä: elämästä katosivat keskeiset sujuvuuden elementit ja se muuttui vaikeammaksi, stressaavammaksi ja uuvuttavaksi. Päivistä ja viikoista tuli pitkiä.

”Valmiiksi vähissä olevat voimat yksinkertaisesti loppuvat. Tuntuu, ettei ketään kiinnosta, selviämmekö me erityisen lapsemme kanssa vaiko emme”, muuan selvitykseen osallistuneista luonnehti perheensä tilannetta.

”Vuorokauden tunnit eivät riitä työhön, lapselle, ravinnonhankintaan ja vanhempien sukulaisten lohdutteluun. Olen aivan loppu. Askartelu-, ulkoilu- ja leivontavinkit alkavat katkeroittaa”, toinen vastaajista kertoo.

Yksinhuoltajilla erityisen rankkaa

Monelle yksinhuoltajalle kevät oli erityisen raskas. Näin korona-arkeaan kuvasi yksi heistä:

”Vanhemmalla työt kaatuu päälle, lapset riitelevät tai kaipaavat muuten vanhemman huomiota jatkuvasti. Vanhempi tekee sen vuoksi virheitä töissään, joita ratkoo tuntikausia. Työpäivä kestää pahimmillaan 16 tuntia, jonka aikana ei välttämättä saa suoritettua edes 8 tunnin töitä. Valtava stressi ja ahdistus. Lapsi huutaa, että vanhempi ei rakasta, koska tekee aina vain töitä eikä koskaan leiki.”

Arjen säröytymiseen tai rikkoutumiseen vaikuttavia tekijöitä (Lähde: Pakoiltaan siirretty arki -raportti)

Perheiden välinen eriarvoisuus kasvoi

Eriarvoisuuden näkökulmasta poikkeustilalla oli kaiken kaikkiaan monia vaikutuksia. Rajoituksilla on ollut myös arjen yhdenvertaisuutta lisäävä ulottuvuutensa: kukaan ei matkusta, ei käy kylpylöissä tai ravintoloissa eikä harrasta kalliisti.

Perheiden välinen eriarvoisuus on kuitenkin todennäköisemmin kasvanut. Ne, jotka olivat taloudellisesti tiukimmilla ennen kriisiä, saattoivat harvemmin siirtyä etätöihin, ja perheet, joilla ei ollut taloudellisia puskureita, ovat joutuneet turvautumaan vakuudettomiin luottoihin ja pikavippeihin.

”Nyt on olennaisen tärkeää saada eniten apua tarvitsevien perheiden tuki toimimaan pian, jotta tulevaisuus näyttäytyy heille toiveikkaana”, hankepäällikkö Petri Paju sanoo.

Lastensuojelun Keskusliiton selvityksessä kysyttiin kahteen otteeseen – huhtikuussa ja toukokuussa – miten perheissä on selvitty poikkeustilan aikaansaamista muutoksista. Kyselyihin saatiin lähes 4000 vastausta yli 3000 henkilöltä.

Lue koko raportti: Paikoiltaan siirretty arki – Koronakriisin vaikutukset lapsiperheen elämään
Artikkelin kuva: Picsea

0 0 äänestä
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x