Auttaako ashwagandha ahdistukseen ja stressiin? Tutkimusnäyttö on varovaisen lupaavaa

Päivitetty: 6.5.2021 | Julkaistu: |

Ashwagandha on perinteinen rohdoskasvi, jonka stressiä ja ahdistuneisuutta alentavasta vaikutuksesta on alkanut kertyä varovaisen toiveikasta tutkimusnäyttöä. 

Ashwagandhan  ja siitä valmistettujen tuotteiden tarkka vaikutusmekanismi on kuitenkin edelleen selvittämättä ja ihmisillä tehtyjä kokeita on vielä vähänlaisesti, joten lisää tutkimusta kasvin tehosta tarvitaan. 

Mikä on ashwagandha?

Ashwagandha eli rohtokoisio (Withania somnifera) on intialaisessa lääkinnässä jo tuhansia vuosia käytössä ollut monivuotinen pensaskasvi. 

Länsimaissa sitä myydään luontaistuotekaupoissa erilaisiksi tuotteiksi – muun muassa jauheeksi, tableteiksi ja kapseleiksi – jalostettuna. 

Millaisiin vaivoihin ashwagandhan väitetään auttavan?

Markkinointiteksteissä ashwagandhan kehutaan tepsivän moneen vaivaan.

Sen väitetään ainakin helpottavan stressiä, alentavan ahdistuneisuutta, helpottavan nukahtamista ja parantavan keskittymiskykyä.

Lisäksi kasvin kerrotaan tukevan muistia sekä fyysistä ja henkistä suorituskykyä yleisemminkin.

Väitetäänpä sen lisäksi vaikuttavan suotuisasti miesten hedelmällisyyteen.

Karttuvaa näyttöä rauhoittavasta vaikutuksesta

Vaikka väittämien tueksi löytyy kaiken kaikkiaan vielä vähänlaisesti kovaa näyttöä, kaikkein lupaavimpia tuloksia ihmiskokeista on saatu tutkittaessa ashwagandhan tehoa ahdistuneisuuteen ja stressiin.  

Ravitsemukseen ja ravintolisiin liittyvien tutkimusten tuloksia kokoava ja analysoiva Examine.com-sivusto listaa kaikkiaan 9 ihmisillä tehtyä tutkimusta, joiden perusteella näyttää siltä, että ashwagandhalla todellakin vaikuttaisi olevan ahdistuneisuutta lievittäviä ominaisuuksia. Kaikkiaan 6 tutkimusta tukee väitettä aineen vaikutuksista stressiin. 

Tutkimusta tarvitaan sivuston mukaan  kuitenkin lisää, jotta aineen tehosta ja annostuksesta eri vaivoihin saadaan täsmällisempää tietoa. 

Ashwagandhan eli rohtokoision kuivattua juurta.
Ashwagandhan eli rohtokoision kuivattua juurta.

Mikä on ashwagandhan vaikutusmekanismi?

Adaptogeeni ei ole ongelmaton termi

Ashwagandhan vaikutusmekanismeja ei tunneta yksityiskohtaisesti. Markkinointiteksteissä tuottesta puhutaan adaptogeenina, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Adaptogeeniksi kutsutaan tavallisimmin ainetta, jonka väitetään parantavan ihmisten stressinsietokykyä ja mukautuvan (engl. adapt) eri tavoilla vaativiin olosuhteisiin. 

Adaptogeenin vaikutuksen kerrotaan olevan ”kokonaisvaltainen” – toisin sanoen tarkkaa vaikutusmekanismia ei pystytä kuvaamaan. 

Vaikutukset stressihormoni-kortisoliin 

Ashwagandhan stressiä ja ahdistuneisuutta lievittävät vaikutukset saattavat perustua ainakin joiltain osin sen stressihormoni-kortisolin tasoja alentavaan vaikutukseen. Asiaa on tutkittu hiiri- ja rottakokein, mutta hieman myös ihmisillä. 

Esimerkiksi vertaisarvioidussa Indian Journal of Psychological Medicine -lehdessä vuonna 2012 julkaistussa, lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa kroonisesta stressistä kärsineiden, ashwagandhaa saaneiden koehenkilöiden kortisolitasot alenivat selvästi plaseboa saaneeseen kontrolliryhmään verrattuna. Puutteena tutkimuksessa on osallistujien pienehkö määrä (n=64) ja tutkimuksen suhteellisen lyhyt kesto (60 päivää). 

Samankaltaiseen tulokseen päädyttiin muutamaa vuotta aikaisemmin toisessa, niin ikään 60 päivää kestäneessä lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa, jossa oli tutkittavia oli hieman alle 100 (n=98). Tutkimus julkaistiin tosin lehdessä (Journal of the American Nutraceutical Association), jota ei löydy PudMed-viitetietokannasta. 

Tuoreessa, vuonna 2020 Current Clinical Pharmacology -lehdessä julkaistussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa tutkittiin ashwagandhan vaikutusta ahdistuneisuuteen – niin ikään myönteisin tuloksin: Vaikuttavaa ainetta saaneiden keskuudessa ahdistuneisuus lieventyi selvästi enemmän kuin kontrolliryhmässä. Myös tämä tutkimus oli melko pieni (yhteensä 40 koehenkilöä) ja kestoltaan vain 6 viikkoa. 

Vertaisarvioidussa Journal of Ethnopharmacology -julkaisussa käytiin hiljattain (2020) läpi ashwagandhasta tehtyjä tutkimuksia ja arvioitiin aineen mahdollisia vaikutuksia lukuisiin erilaisiin aivoperäisiin sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin.

Perinpohjaisen katsauksen pääviesti on, että tähän mennessä tehtyjen tutkimusten perusteella ashwagandhassa on potentiaalia. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä aineen tehosta ja mahdollisesta hyödynnettävyydestä tulevaisuuden lääkkeenä on kuitenkin aivan liian varhaista tehdä, sillä tieto sen täsmällisistä vaikutusmekanismeista ja -reiteistä on vielä liian huteraa. 


Varovaisuutta luontaistuotteiden ja ravintolisien käyttöön

Erilaisten luontaistuotteiden ja ravintolisien tehoa puntaroitaessa kannattaa lisäksi aina muistaa, että tuotteissa voi olla huomattavia laatu- ja pitoisuuseroja, sillä toisin kuin lääkkeitä, luontaistuotteita ei alisteta puolueettomalle laadunvarmistusprosessille. 

Luontaistuotteet saattavat sisältää vaihtelevia määriä vaikuttavaa ainetta ja lisäksi sekalaisen joukon erilaisia täyte- ja apuaineita. 

Lääkettä ostaessaan kuluttaja tietää täsmällisesti, mitä purkki sisältää ja kuinka paljon. Luontaistuotteiden kanssa liikutaan monesti paljon hyllyvämmällä maaperällä. Ruokaviraston mukaan ravintolisän myyjä vastaa siitä, että myytävä aine sisältää sitä, mitä sen väitetään sisältävän.

Raskaana olevien, muuta lääkitystä käyttävien ja sairautta potevien kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta, olipa kyseessä mikä tahansa luontaisvalmiste. 

Myös monien valmisteiden päällekkäistä käyttöä on syytä välttää, sillä monen lääkekasvin yhteiskäyttö tai käyttö rinnakkain reseptilääkkeen kanssa voi pahimmillaan vaurioittaa maksaa. 

Munuais- ja maksaliitosta kerrotaan, että Suomessa kaikkien maksaa vaurioittavien kasvien myynti luontaistuotteena on kielletty. Ulkomaisista verkkokaupoista hankittujen tuotteiden kanssa kannattaa noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä ne voivat sisältää melkein mitä tahansa. 

Artikkelin kuvat: Jeppe Hove Jensen/Unsplash ja Maša Sinreih in Valentina Vivod (CC BY-SA 3.0)

LÄHTEET

Auddy, B., Hazra, J., Mitra, A., Abedon, B., & Ghosal, S. (2008). A Standardized Withania Somnifera Extract Significantly Reduces Stress-Related Parameters in Chronically Stressed Humans: A Double-Blind, Randomized, Placebo-Controlled Study. JANA, 11(1): 51–57

Chandrasekhar, K., Kapoor, J., & Anishetty, S. (2012). A Prospective, Randomized Double-Blind, Placebo-Controlled Study of Safety and Efficacy of a High-Concentration Full-Spectrum Extract of Ashwagandha Root in Reducing Stress and Anxiety in Adults. Indian Journal of Psychological Medicine, 34(3), 255–262. 

Fuladi, S., Emami, S. A., Mohammadpour, A. H., Karimani, A., Manteghi, A. A., & Sahebkar, A. (2020). Assessment of Withania somnifera root extract efficacy in patients with generalized anxiety disorder: A randomized double-blind placebo-controlled trial. Current Clinical Pharmacology, 15

Patel, K. (2021, April 12). Ashwagandha. Examine.com

Zahiruddin, S., Basist, P., Parveen, A., Parveen, R., Khan, W., Gaurav, & Ahmad, S. (2020). Ashwagandha in brain disorders: A review of recent developments. Journal of Ethnopharmacology, 257, 112876

Tutustu myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit