Aspergerin oireyhtymä on autismikirjon häiriö, joka voi olla myös rikkaus

Päivitetty: 16.3.2021 | Julkaistu: |

Aspergerin oireyhtymä on autismikirjoon kuuluva hermoston kehityksellinen häiriö. Sen oireet vaihtelevat suuresti ihmisestä toiseen. Moni Asperger-ihminen pitää ominaisuuksiaan rikkautena.

Aspergerin oireyhtymä on saanut nimensä itävaltalaiselta lastenlääkäri Hans Aspergerilta, joka 1940-luvulla huomasi joidenkin potilaidensa tuskailevan heikkojen sosiaalisten taitojensa kanssa. 

Lasten oli vaikea muodostaa ystävyyssuhteita, he eivät osanneet lukea sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä vihjeitä eivätkä tulkita toisten lasten tunteita. Monet olivat myös intohimoisen kiinnostuneita jostain kapeahkosta erityisalasta, minkä vuoksi keskustelut toisten kanssa takkusivat. 

Huom! Aspergerin oireyhtymä itsenäisenä diagnoosinaan on pian poistumassa ICD-tautiluokituksesta. Lue jutun lopusta lisää.

Asperger-henkilölle tyypillisiä oireita ja piirteitä

Herra Asperger havainnoi piirteitä, jotka seuraavien vuosikymmenien aikana määriteltiin nimenomaan Asperger-ihmisille ominaisiksi piirteiksi. Tyypillistä Asperger-henkilöille on muun muassa:

  • vaikeudet vuorovaikutustilanteissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä (niin verbaalisessa kuin nonverbaalisessa viestinnässä)
  • vaikeus ymmärtää asioita ja tilanteita, joita ei ole itse kokenut
  • ongelmat aistiärsykkeiden käsittelyssä (yli- tai alireagoiminen ääniin, valoihin, väreihin, makuihin jne.)
  • erilaisten toimintojen toistaminen (esim. vartalon keinuttaminen, pyöriminen) etenkin lapsuudessa
  • ongelmia ajankäytön hallinnassa
  • vaikeus tulkita ja ymmärtää toisten tunteita
  • katsekontaktin välttely ja kontaktin välttely yleisemminkin
  • kapeasti rajatut ja jumittuneet kiinnostuksen kohteet
  • asiakeskeisyys ihmiskeskeisyyden sijaan
  • kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus
  • toiminnanohjauksen puutteet (esim. vaikeus arvioida ajankulua ja toiminnan seurauksia)
  • rutiinien merkitys (esimerkiksi aamutoimien suorittaminen aina samalla tavalla)
  • säännöistä ja sopimuksista kiinni pitämisen tärkeys
  • normaali älykkyys
  • stressiherkkyys
  • univaikeudet

Epäily Aspergerin oireyhtymästä tai muusta autismikirjon häiriöstä herää monesti siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa opetella vuorovaikutusta maailman ja toisten ihmisten kanssa eli ensimmäisinä elinvuosina vauvavuoden jälkeen. 

Myös kouluiän kynnyksellä oireet saattavat tulla näkyviksi, kun sosiaalinen kanssakäyminen kodin ulkopuolisessa maailmassa vaatii yhä monimutkaisempien vuorovaikutustaitojen omaksumista ja käyttöä. 

Suomalaisvanhempien keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa autismikirjon häiriö tunnistettiin terveydenhuollossa lapsen ollessa hieman alle 2-vuotias ja diagnoosi asetettiin keskimäärin silloin, kun lapsi oli hieman alle 4-vuotias.

Autismikirjodiagnoosia tehtäessä huomiota kiinnitetäänkin erityisesti kommunikointiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kiinnostuksen kohteisiin.

Millaisia kysymyksiä Asperger-testeissä esitetään?

Ruotsalaisen lapsi- ja nuorisopsykiatrian professori Christopher Gillberg on kehittänyt autismikirjon seulontalomakkeen, jota on käytetty terveydenhuollossa avustavana työkaluna silloin, kun on herännyt epäilys lapsen mahdollisesta Aspergerin oireyhtymästä. 

Gillbergin kouluikäisille lapsille (7–16 v.) tarkoitetussa Asperger-testissä – virallisemmin autismikirjon seulontalomakkeessa – kartoitetaan, poikkeaako lapsi ikätovereistaan muun muassa seuraavanlaisilla tavoilla:

  • vaikuttaa pikkuvanhalta
  • elää omassa maailmassaan
  • omaa rajoittuneita kiinnostuksen kohteita
  • oppii helposti ulkoa asioita
  • tulkitsee kielikuvia kirjaimellisesti
  • puhuu muodollisesti
  • käyttää omalaatuisia ilmauksia
  • käyttää ääntään epätavanomaisesti
  • kömpelöt ja/tai erikoiset liikkeet ja asennot
  • erilaisia vaikeuksia vuorovaikutustilanteissa
  • vaikeus asettua toisen asemaan
  • vaikeuksia muodostaa kaveri- ja ystävyyssuhteista
  • kiintymys tiettyihin rutiineihin
  • taitojen epätasaisuus (erinomainen joissain asioissa ja erittäin huono toisissa)
  • ei pärjää joukkuepeleissä koska ei osaa yhteistyötä eikä ymmärrä sääntöjä
  • joutuu kiusatuksi

Pikkulapsille (1 v. 4 kk – 2 v. 6 kk) tarkoitetussa autismikirjon M-CHAT-R/F™ -kyselyssä puolestaan esitetään monipuolisesti vuorovaikutukseen, liikkeeseen ja leikkiin liittyviä kysymyksiä, kuten:

  • Katsooko lapsesi, jos osoitat jotain huoneen toisella puolella?
  • Osoittaako lapsi itse asioita (esim. näkemäänsä lentokonetta taivaalla)?
  • Leikkiikö lapsi mielikuvitusleikkejä?
  • Osaako lapsi kävellä, tykkääkö kiipeillä, pitääkö polvella pompottelusta?
  • Vastaako lapsi hymyysi, katsooko silmiin, reagoiko nimeensä, matkiiko sinua?
  • Reagoiko lapsi negatiivisesti koviin ääniin?
  • Kun tapahtuu jotain uutta, katsooko lapsi kasvojasi nähdäkseen, miten sinä reagoit?

Mistä Aspergerin oireyhtymä johtuu?

Aspergerin oireyhtymä on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. 

Sen syntymekanismia ei tunneta tarkasti. Geneettiset tekijät mitä todennäköisimmin vaikuttavat oireyhtymän taustalla. 

Autismin esiintyvyydestä geneettisten tekijöiden arvioidaan selittävän väestötasolla yli 80 prosenttia.

Eri ympäristötekijöiden vaikutuksesta on esitetty monenlaisia arvioita raskaudenaikaisesta tupakoinnista syntymävuodenaikaan, mutta tiede ei ole vahvistanut näitä spekulaatioita. 

Se tiedetään, että lapsuusajan rokotukset eivät aiheuta autismikirjon häiriöitä. Niin ikään ajatus siitä, että äidin tunnekylmyys (ns. jääkaappiäitiys) aiheuttaisi autismia, on osoitettu vääräksi.

Miten Aspergerin oireyhtymää hoidetaan? 

Asperger-oireiset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, jossa oireyhtymän piirteet toistuisivat samanlaisina ihmisestä toiseen. 

Siksi myös tuen tarve vaihtelee suuresti. Siinä missä yksi pärjää ihan mainiosti itsekseen, toinen saattaa tarvita jatkuvaa moniammatillista apua. 

Tieto omista piirteistä, haasteista ja vahvuuksista, vuorovaikutustaitojen opettelu sekä elämänhallinnan kehittäminen itsetuntemuksen pohjalta on joka tapauksessa tärkeää Asperger-ihmisille. 

Autismikirjon ihmisten keskuudessa ahdistuneisuus ja masennukseen sairastuminen on melko yleistä. Itsemurhariskin arvioidaan olevan moninkertainen yleisväestöön nähden. Mielialaoireita hoidetaan psykoterapialla ja lääkityksellä. 

Kuinka elää erilaisena ”tavallisten” maailmassa?

Aikuisikään mennessä itsetuntemus on jo saattanut johdattaa Asperger-piirteisen sellaisten asioiden pariin, joissa hänen ominaispiirteistään on enemmän iloa kuin haittaa.

Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun matemaattisesti ja loogiselta ajattelukyvyltään taitava päätyy vaikkapa ohjelmointityöhön. 

Norjalainen, pari vuotta sitten Suomeenkin toimiston avannut Unicus-niminen yritys näkee autismikirjon jopa etuna liiketoiminnalleen. Verkkosivuillaan yritys kertoo, että jokaisella heidän konsultillaan on autismikirjon diagnoosi.

”Tämä diagnoosi milteipä takaa loogisen ja järjestelmällisen toimintatavan”, yritys muotoilee asian sivuillaan. 

Kuka ylipäätään on tavallinen ja kuka erilainen?

Toisaalta autismin kirjolla elävää saattaa ärsyttää median luoma eksoottinen kuva Asperger-ihmisestä. 

Ihan kuin kaikki olisivat huippuälykkäitä matemaattisia neroja tai niin sanottuun normaaliin kanssakäymiseen ja käytökseen kykenemättömiä erakkoja.

Asperger-ihminen Tiia-Maria Tuo­minen kommentoi osuvasti Potilaan lääkärilehteen kirjoittamassaan kolumnissa ylipäätään tarvetta lokeroida ihmisiä:

”Ihmi­sellä ei pi­täisi ol­la pak­koa ol­la tietyn­lainen. Olen kär­sinyt pal­jon sii­tä, et­ten osaa ol­la yleisen käsi­tyksen mu­kainen. En kui­tenkaan ole var­ma, kär­sinkö sii­tä it­seni vai mui­den vuok­si.”

Ehkä onkin tullut jälleen aika muistuttaa neurodiversiteetin, merkityksestä. 

Tämä biodiversiteetistä eli biologisesta monimuotoisuudesta johdettu termi viittaa ihmiskunnan neurologiseen monimuotoisuuteen. 

Autismin kirjon keskustelupalstoilla alun perin kehitetyn termin taustalla on ajatus, että ilman meitä kaikkia monenkirjavia, omalla tavallamme omituisia tyyppejä ihmiskunta ei kukoistaisi – eikä ehkä edes selviäisi.


Aspergerin oireyhtymä osaksi autismikirjoa

Aspergerin oireyhtymän diagnosointi on muuttumassa, kun ICD-10 tautiluokituksen korvaa ICD-11-luokitus. Uuden tautiluokituksen käyttöönotto tapahtunee vuonna 2022.

Uuteen luokitukseen tulee yksi laajasti autismikirjon häiriöt kattava luokka, jolloin muiden muassa Aspergerin oireyhtymä omana diagnoosinaan jää luokituksesta pois. 

Muutos tulee Lääkärilehden vuonna 2020 julkaistun katsausartikkelin mukaan tarpeeseen siksi, koska nykyinen luokittelu on epätarkkaa niin, että lapsen etninen ja sosioekonominen tausta, kognitiivinen kehitystaso, ikä ja sukupuoli ovat vaikuttaneet tehtyihin diagnooseihin.

Aspergerin oireyhtymän historia itsenäisenä diagnoosina ICD-tautiluokituksessa jää melko lyhyeksi, sillä se otettiin mukaan vasta vuodesta 1994. 

Yhdysvalloissa käytettävästä DSM-5-luokituksesta Aspergerin oireyhtymä poistettiin jo vuonna 2013. 

Autismiliiton arvion mukaan Suomessa on noin 55 000 autismikirjon ihmistä ja Asperger-ihmisten määräksi liitto arvioi noin 40 000. 

LÄHTEET

Artikkelin kuva: Becca Tapert/Unsplash

Asperger oireet

Tutustu myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit