EMDR-terapia on tutkitusti toimiva hoitomenetelmä erityisesti traumaattisten muistojen käsittelyssä

EMDR-terapia on hoitomuoto, jonka avulla hoidetaan erityisesti traumaperäistä stressihäiriötä, mutta yhä yleisemmin myös muita mielenterveyden häiriöitä, muun muassa ahdistuneisuutta. 

Mitä on EMDR-terapia?

EMDR-terapia eli silmänliiketerapia on 1990-luvulta lähtien kehitetty ja spesifi psykoterapiatekniikka. 

EMDR on lyhenne englanninkielisistä sanoista Eye Movement Desensitization and Reprocessing, mikä suomeksi käännettynä tarkoittaa silmänliikkeillä poisherkistämistä ja uudelleen prosessointia. 

EMDR-menetelmän kehitti vuonna 1987 tapahtuneen sattuman pohjalta yhdysvaltalainen psykologi Francine Shapiro:

Erään kerran puistossa kävellessään Shapiroa vaivasivat ahdistavat ajatukset. Hän huomasi, että ahdistus hellitti, kun hän liikutteli silmiään puolelta toiselle. Shapiro testasi samaa asiakkaisiinsa, joiden olo helpottui niin ikään. 

Havaintojensa pohjalta Shapiro alkoi kehittää hoitomenetelmää, joka on nykyisin käytössä eri puolilla maailmaa. 

Mihin silmänliiketerapiaa käytetään? 

Alun perin silmänliiketerapiaa käytettiin ennen kaikkea traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) hoidossa – ja siihen menetelmää käytetään edelleen laajasti. 

Myös suomalainen Käypä hoito -suositus on nimennyt EMDR:n sopivaksi menetelmäksi tähän tarkoitukseen. 

Silmänliiketerapian käyttö on kuitenkin kuluneiden vuosikymmenten aikana laajentunut myös muiden ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon eritoten silloin, kun ahdistuneisuuden taustalla on traumaattinen tai muulla tavoin vaikea muisto. 

EMDR-terapiaa on tutkittu innolla liittyen lukuisiin muihinkin ongelmiin masennuksesta, riippuvuuksista ja työuupumuksesta parisuhteen ongelmiin ja erilaisiin somaattisiin sairauksiin. 

EMDR-yhdistyksen verkkosivuilla kerrotaan myös, että menetelmää käytetään traumojen lisäksi muun muassa paniikkihäiriöiden, lentopelon, uhkapeliriippuvuuksien, suorituspaineiden, surun ja fobioiden hoidossa.

Miten EMDR-terapia toteutetaan?

Tyypillisessä EMDR-terapiassa terapeutti liikuttaa nopeassa tahdissa sormea, kättä tai kädessään olevaa esinettä lähellä potilaan kasvoja. Potilas seuraa liikettä samaan tapaan kuin hän lukisi nopeasti kirjan sivua. 

Joskus käytetään muitakin niin sanottuja bilateraalisia ärsykkeitä, jotka ohjaavat potilaan huomiota kahteen vastakkaiseen vaakasuuntaan. Niitä voivat olla esimerkiksi kosketus tai ääni.

Nykyisin EMDR-hoidon toteuttamiseksi on lisäksi tarjolla monenlaisia teknisiä välineitä ja sovelluksia. 

On muun muassa jalustalle asetettuja vaakapalkkeja, joiden avulla potilas voi terapeutin sormen sijaan seurata palkin laidasta laitaan kulkevia valopisteitä. On potilaan käsissä vuoronperään sykkiviä palikoita ja lätkiä sekä nykyisin jopa erityisesti etäterapiaan sopivia EMDR-ohjelmistoja.

Koronapandemia innoitti Yanick-nimisen ohjelmistosuunnittelijan kehittämään EMDR-terapeuteille Bilateralstimulation.io-sivuston, jonka kautta terapeutti saa käyttöönsä yksinkertaisia EMDR-työkaluja. Terapeutti voi valita, käyttääkö hän sessiossaan ääntä, ruudun laidasta toiseen liikkuvaa ympyrää vai molempia. 

Sivustoa kokeillakseen ei tarvitse olla terapeutti, joten jokainen utelias voi käydä kurkkaamassa, miltä EMDR-sessio voi näyttää tai kuulostaa. Äänitehosteista sydämen sykettä oli hauskaa kuunnella ihan muuten vain. 

EMDR-terapia sisältää 8 vaihetta

EMDR-hoitokokonaisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin sen toteuttamisessa käytettävä tekniikka. Hoitokokonaisuuden toteuttaa menetelmään koulutettu asiantuntija – joko psykiatri, psykologi tai psykoterapeutti. 

Oikein toteutetussa hoidossa on kaikkiaan 8 vaihetta. 

1. Asiakkaan historia ja hoidon suunnitteleminen

EMDR-terapian ensimmäisessä vaiheessa käydään läpi potilaan tilanne ja suunnitellaan, miten hoito juuri tämän henkilön kohdalla kannattaisi toteuttaa. Olennaista on myös arvioida, onko EMDR-terapia ylipäätään potilaalle sopiva hoitomuoto. 

2. Valmisteluvaihe

Valmisteluvaiheessa potilaalle kerrotaan tarkemmin EMDR-hoidon teoriasta ja käytännöstä. Tässä vaiheessa käydään läpi myös kontrollitekniikoita, joita potilas tarvitsee mieleen nousevien häiritsevien asioiden käsittelemiseen. 

3. Traumatapahtuman subjektiivinen arviointi

Kolmannessa vaiheessa valitaan konkreettinen käsiteltävä asia (esimerkiksi traumaattinen tapahtuma) ja siihen liittyvä kielteinen uskomus itsestä, jota EMDR-hoidon avulla lähdetään työstämään. Lisäksi asiakasta autetaan valitsemaan myönteinen käsitys itsestä. 

Hoidon edetessä tavoitteena on kulkea kielteisestä käsityksestä myönteisen käsityksen suuntaan. Tätä etenemistä kartoitetaan erilaisin mittarein. 

EMDR-terapian aikana on tärkeää, että potilas on läsnä sekä traumatapahtumassa että nykyhetkessä. Jos potilaan ote nykyhetkestä lipeää, vaarana on uudelleen traumatisoituminen.

4. Poisherkistäminen

Poisherkistämisen vaiheessa keskitytään käsiteltävän tapahtuman nostattamiin kielteisiin tunteisiin ja tuntemuksiin. Asiakkaan voimakkaat reaktiot ovat tässä vaiheessa mahdollisia hänen käydessään läpi vaikeaa tapahtumaa. 

5. Juurruttaminen

Juurruttamisvaiheessa huomio siirretään kielteisistä käsityksistä myönteisiin käsityksiin, joita tämän vaiheen aikana pyritään vahvistamaan. 

6. Kehon tarkistaminen

Kehon tarkistaminen tarkoittaa kirjaimellisesti juuri sitä. Tässä vaiheessa terapeutti pyytää potilasta palauttamaan mieleen alkuperäisen vaikean tapahtuman ja tunnustelemaan sen mahdollisesti aiheuttamia tuntemuksia kehossa. 

Kehossa mahdollisesti jäljellä olevia jännityksiä prosessoidaan vielä kertaalleen silmänliikkeiden avulla.

7. Lopettaminen

Asiakkaan emotionaalisen tasapainon palauttaminen on tärkeää EMDR-terapian päätteeksi. Lopettamisella viitataan keinoihin tämän tasapainon löytämiseksi. Potilasta voidaan myös ohjeistaa esimerkiksi kirjoittamaan muistiin kokemuksiaan. 

8. Uudelleen arviointi (seuraavalla käynnillä)

Uudelleen arvioinnin vaiheessa arvioidaan hoidon tuloksia, niiden pysyvyyttä ja muuttumista. Lisäksi suunnitellaan ja sovitaan, miten hoitoa mahdollisesti jatketaan. 

Miksi EMDR-terapia toimii? Kootut selitykset

EMDR-terapiassa ajatellaan, että kun ihminen kokee jotain traumaattista tai muulla tavalla kielteistä, siihen liittyvän muiston käsitteleminen jää ikään kuin kesken tai vajaaksi. 

EMDR:n avulla näitä muistoja voidaan työstää edelleen, mikä puolestaan vauhdittaa traumasta toipumista ja sen myötä kielteisistä tunteista ja uskomuksista irti pääsemistä. 

Mutta mikä EMDR:ssä tarkalleen ottaen auttaa?

Vaikka EMDR-terapian tehosta on jo paljon kertynyttä tutkimusnäyttöä, selitykset hoidon varsinaisesta vaikutusmekanismista vaihtelevat. 

Yhden selitysmallin mukaan EMDR kuormittaa työmuistia, mikä auttaa hoidon aikana pitämään traumaattisen muiston aiheuttaman kuormituksen kohtuullisena. Kun mieli toisin sanoen joutuu työstämään muutakin kuin käsiteltävänä olevaa traumaa, potilas pystyy pitämään riittävästi etäisyyttä tapahtuneeseen eikä sen käsittely siksi ylitä sietokyvyn rajoja. 

Toiseksi tiedetään, että EMDR saa aikaan aivoissa toiminnallisia muutoksia. Sen on esimerkiksi huomattu vaikuttavan eri aivoalueiden välisiin yhteyksiin. On arveltu, että EMDR-terapian teho perustuisi siihen, että se vaimentaa yhteyksiä eräiden tunteita ja tietoa käsittelevien aivoalueiden välillä. Toisaalla tehdyssä tutkimuksessa tosin havaittiin täysin päinvastainen vaikutus: EMDR lisäsi aktiivisuutta useiden eri aivoalueiden välillä.  

Kolmanneksi EMDR:n on ajateltu auttavan siksi, koska silmänliikkeet jäljittelevät REM-unta ja aktivoivat siten samoja aivoalueita, jotka prosessoivat tietoa silloin, kun ihminen on unessa. 

Neljänneksi silmänliiketerapian on ajateltu käynnistävän luonnollsen orientaatiorefleksin eli tarkkaavaisuuden suuntautumisen tiettyyn kohteeseen. Kun potilaan huomio on näin traumamuistossa eikä sen välttelyssä, sen myötä lisääntyy myös avoimuus vastaanottaa uutta traumaan liittyvää tietoa. 

Selitysmalleja siis löytyy, mutta lopullista totuutta EMDR-terapian vaikutusmekanismista ei ole vielä lausuttu. On mahdollista, että tehoa ei selitä mikään yksittäinen elementti vaan niistä moni yhdessä.

EMDR-hoidon tehosta karttunut tutkimusnäyttö erityisesti traumaperäisen stressihäiriön hoidossa on joka tapauksessa sen verran vakuuttavaa, että EMDR-terapia on Käypä hoito -suosituksen mukainen hoitomuoto sen hoitoon. Samoilla linjoilla ovat myös Maailman terveysjärjestö WHO ja Yhdysvaltojen psykiatriyhdistys APA.

Lue myös:

• Psykoterapia ei ole mitä tahansa jutustelua vaan näyttöön perustuva hoitomuoto
• Ratkaisukeskeisessä psykoterapiassa ratkotaan konkreettista ongelmaa
• Psykodynaaminen psykoterapia pohjaa Sigmund Freudin käsitykseen ihmismielestä
• Psykoedukaatio onnistuu myös verkossa – lisää yhdenvertaisuutta
• Terapiaa podcastissa – pikasukelluksia ihmismielen syvään päähän