Emotionaalinen estyneisyys on tunnelukko, joka estää ihmistä reagoimasta spontaanisti ja ilmaisemasta vapaasti tunteitaan.
MIKÄ ON TUNNELUKKO? ”Tunnelukko eli skeema on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.” (psykoterapeutti Jeffrey E. Young, skeematerapian perustaja)
Mitä on emotionaalinen estyneisyys?
Emotionaalisesta estyneisyydestä kärsivällä on vaikeuksia ilmaista niin myönteisiä kuin kielteisiä tunteita. Spontaani ilon ja innostuksen ilmaiseminen voi olla aivan yhtä hankalaa kuin vaikkapa suuttumuksen tai pettymyksen tunteiden osoittaminen.
Myös omien tarpeiden ja toiveiden julki tuominen on vaikeaa. Rationaalisuus näyttelee elämässä kohtuuttoman suurta osaa, tunteiden kustannuksella.
Olettamaansa kritiikkiä, häpeää tai kontrollin menetystä emotionaalisesta estyneisyydestä kärsivä haluaa välttää kaikin keinoin. Omaa haavoittuvuuttaan hän ei halua paljastaa kenellekään.
Miten emotionaalinen estyneisyys näkyy arjessa?
Emotionaalisesta estyneisyydestä kärsivä voi käyttää jokapäiväisenä selviytymiskeinonaan ensinnäkin tunnelukolle antautumista.
Tällöin hän nostaa kädet ylös ja antaa tunnelukon viedä. Ulospäin antautuminen näkyy rauhallisena, viileänä käyttäytymisestä sekä vähäisenä tai olemattomana tunteiden ilmaisuna, vaikka sisikunnassa kuohuisikin.
Myös välttely on tunnelukosta kärsivän selviytymiskeino. Silloin hän päätyy välttelemään tilanteita, joissa tunteilla on suuri rooli.
Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi intiimit keskustelut, joissa avaudutaan omista vaikeista tunteista ja kokemuksista ja paljastetaan toisille omia haavoittuvuuksia.
Samaan tapaan tilanteet, joissa olisi pystyttävä ratkaisemaan erimielisyyksiä, voivat olla estyneelle liian hankalia. Suuttumuksen ilmaiseminen kontrolloidusti on hänelle vaikeaa.
Kun emotionaalisesta estyneisyydestä kärsivä ylikompensoi tunnelukkoaan, hän saattaa esimerkiksi juhlissa vetää hauskuuttajan ja viihdyttäjän viitan päälleen, vaikka rooli ei tuntuisi lainkaan luontevalta.
Skeematerapian peruistaja Jeffrey E. Youngin kehittämässä tunnelukkotestissä emotionaalista estyneisyyttä kartoitetaan tällaisten väittämien avulla:
- Pelkään kontrollin menetystä.
- Pelkään, että satutan jotakuta vakavasti joko fyysisesti tai emotionaalisesti, jos suuttumuksen tunteeni pääsevät valloilleen.
- Minusta tuntuu, että minun on kontrolloitava tunteitani ja impulssejani tai muuten tapahtuu jotain pahaa.
- Sisälläni on paljon suuttumusta ja kaunaa, jota en paljasta.
- Olisi liian vaivaannuttavaa ilmaista toisille ihmisille, että välitän heistä.
- Minusta on nolostuttavaa näyttää tunteitani toisille ihmisille.
- Minun on vaikea olla lämmin ja spontaani.
- Hillitsen itseäni niin paljon, että muut luulevat minun olevan tunteeton.
- Muiden mielestä olen kireä.
Mistä emotionaalinen estyneisyys johtuu?
Tunnelukkojen taustalla vaikuttavat lapsuuden täyttymättä jääneet emotionaaliset tarpeet ja monesti myös muunlaiset vaikeat ja vahingoittavat kokemukset.
Emotionaalinen estyneisyys on usein seurausta lapsuuskodin tunteita tukahduttavasta ilmapiiristä, vanhempien kyvyttömyydestä ilmaista omia tunteitaan tai rohkaista lasta ilmaisemaan omiaan.
Pahimmillaan lasta on saatettu pilkata tai halveksia tunteidensa vuoksi. ”Mitä siinä pillität, isot pojat eivät itke.” Tai: ”Nyt suu soukemmalle, on rumaa kun tyttö tuolla tavalla ärisee.”
Vähitellen lapsi kokee, että hän pääsee vähemmällä, jos vain pitää tunteensa itsellään. On parempi olla sanomatta mitään, koska tunteiden paljastaminen ei ole turvallista. Koska hän ei myöskään saa käytännön harjoitusta, jää tunneilmaisun oppiminenkin puolitiehen.
Hellittääkö emotionaalinen estyneisyys koskaan?
Emotionaalinen estyneisyys – muiden tunnelukkojen tapaan – on ihmiselle haitallinen, mutta tiettyyn pisteeseen asti se toimii tuttuna selviytymiskeinona: jos en paljasta mitään, kukaan ei pääse hyödyntämään heikkouksiani.
Tunnelukko edustaa ihmiselle jotain pysyvää, ja siksi on vaikea päästä täysin eroon.
On siis paljon mahdollista, että emotionaalisesti estyneestä ei koskaan kuoriudu kaiken itsestään paljastava tunteiden trubaduuri – eikä tarvitsekaan. Ihmisellä on vapaus päättää, mitä hän itsestään paljastaa ja mitä ei.
Jos kuitenkin huomaat, että omat tunteet jäävät toistuvasti sanomatta ääneen ja jos niistä alkaa kasvaa sisällesi alati tummeneva tunteiden möykky, asialle kannattaa tehdä jotain.
Alkuun pääsee tutustumalla tunnelukkoihinsa. Evermindin tunnelukkotestin avulla voit selvittää, kuinka hallitseva rooli emotionaalisella estyneisyydellä on elämässäsi.
Myös jokapäiväinen elämä on mitä parhain opas tunnelukkojen avaamisen tiellä. Opettele siis tarkkailemaan toimintaasi erilaisissa tilanteissa.
Kun seuraavan kerran sinusta esimerkiksi tuntuu, että tulet kohdelluksi epäreilusti, uskaltaisitko kokeilla, mitä tapahtuu jos sanot asiasta ääneen?
Tarkoitus ei ole räjähtää kuin painekattila. ”Haistakaa p*ska joka sorkka ja syökää päänne”, todennäköisesti ei vie asioita rakentavaan suuntaan. ”Minusta tämä ei tunnu reilulta, koska…” saattaa hyvinkin viedä.
Joskus taas saatat löytää itsesi tilanteesta, jossa joku on todella ihana ja mukava. Haluaisit sanoa sen ääneen, mutta jokin estää. Ei haittaa. Aloita matalalla kynnyksellä ja lähetä sille kivalle tyypille vaikka tekstiviesti perään tapaamisen jälkeen. Joskus suuria – ja vähän pienempiäkin – tunteita on helpompi ilmaista kirjallisesti.
Kaikkia tunnelukkoja voidaan työstää myös psykoterapiassa. Emotionaalisesta estyneisyydestä kärsivälle terapiasuhde voikin olla oiva paikka harjoitella tunteiden sanoittamista ammattilaisen avulla ja turvallisessa ympäristössä.
LÄHTEETYoung, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press. Young Schema Questionnaire
Mielenterveystalo: Tunnelukkojen omahoito
schematherapy.com
Artikkelin kuva: Christian Lue / Unsplash
Muut tunnelukot:
- Hylkäämisen tunnelukko: ”Lopulta jään kuitenkin yksin”
- Vaativuuden tunnelukko – täydellinen suoritus on oman arvon mitta
- Ulkopuolisuuden tunnelukko: Kun olo on kuin vierailijalla toiselta planeetalta
- Alistumisen tunnelukko: Kun oma tahto on hukassa
- Oikeutuksen tunnelukko: ”Olen tärkein ja ansaitsen erityiskohtelua”
- Vajavuuden tunnelukko: ”En kelpaa ja olen huonompi kuin muut”
- Kaltoinkohtelun tunnelukko: ”Lopulta minut kuitenkin petetään”
- Tunnevaje: Tunnelukko, joka saa ajattelemaan, ettei ole erityinen kenellekään
- Pessimistisyyden tunnelukko saa ihmisen keskittymään elämän varjopuoliin
- Riippuvuuden tunnelukko: ”Joku toinen osaa huolehtia minusta paremmin kuin minä itse”
- Epäonnistumisen tunnelukko: ”Pieleen menee kuitenkin”
- Hyväksynnän haku: Tunnelukko joka saa ihmisen tavoittelemaan tunnustusta ja hyväksyntää muilta
- Riittämätön itsekontrolli: Tunnelukko, joka johtaa epämukavuuden välttelyyn
- Suojattomuuden tunnelukko: ”Maailma on vaarallinen paikka”
- Kietoutuneisuus: Tunnelukko, joka vaikeuttaa vastuun ottamista omasta elämästä
- Uhrautumisen tunnelukko: ”Kenen elämää elän?”
- Rankaisevuuden tunnelukko: ”Tekojen seuraukset on kannettava aina”
