Tunneherkkyys on vahvuus ja voima, mutta toisten tunteiden kantaminen voi lopulta uuvuttaa vahvimmankin. Tunneherkistä käytetään usein nimitystä empaatikko tai empaatti.
Empaatti (engl. empath) on psykiatri Judith Orloffin lanseeraama nimitys ihmisistä, jotka ovat herkkiä aistimaan toisten tunteet ja imemään ne itseensä kuin pesusieni.
Erityisherkkä, tunneherkkä, empaatti?
Erityisherkkyyttä ja sen osa-aluetta aistiherkkyyttä on tutkittu tieteellisten persoonallisuusteorioiden viitekehyksessä paljonkin.
Orloffin empaatti-termi ei sen sijaan ole niinkään teoreettinen käsite vaan ennen kaikkea käytännön työkalu oman tunneherkkyyden tunnistamiseksi ja sen aiheuttaman kuormittuneisuuden vähentämiseksi.
Missä kohdassa erityisherkkyys ja tunneherkkyys sitten leikkaavat?
Erityisherkkyyttä sanotaan olevan kolmenlaista, aistiherkkyyttä, ärsykeherkkyyttä ja esteettistä herkkyyttä. Näistä ärsykeherkkää luonnehditaan ihmiseksi, joka aistii helposti toisten tunteet – juuri kuten empaatti tekee.
Tunneherkän empaatikon jokapäiväisen elämän näkökulmasta hedelmällisintä on kuitenkin tarkastella empaatti-piirrettä ihan omana, käytännönläheisenä käsitteenään ruotimatta sen syvemmin eri herkkyydestä kertovien termien eroja ja yhtäläisyyksiä.
Käsite nimittäin on tavattoman hyödyllinen viitekehys kaikille, jotka tuon tuosta huomaavat väsyvänsä toisista ihmisistä vyöryvän tunnetaakan alle.
Oletko empaatikko? Näistä piirteistä tunnistat itsesi
Empaatti ei voi sietää draamaa ja konflikteja
On ihmisiä, jotka heräävät toden teolla eloon silloin, kun ilmassa on draamaa. Tiukkasanaiset yhteenotot, joissa tunteet räiskyvät ja keskustelua käydään huutamalla, ovat joillekin mitä parhainta ajanvietettä. Silloin saa tuntea kunnolla elävänsä!
Empaatti on täysin toista maata. Ensinnäkin jo kovat äänet ovat hänestä suorastaan sietämättömiä, mutta ennen kaikkea ne räiskyvät tunteet saavat empaatin sijoiltaan.
Oman sisäisen tunnemylläkän lisäksi empaatti imee itseensä kaikkien muidenkin kuohuvat tunteet – ja ajattelee usein, että on juuri hänen tehtävänsä käsitellä ne kaikki. Ei ihme, jos riitatilanteeseen vastoin tahtoaan joutunut empaatti on lopulta ihan poikki ja saattaa voida jopa fyysisesti pahoin.
Empaatille uskoudutaan, liikaakin
Empaatti on äärimmäisen myötätuntoinen, minkä vuoksi hän päätyy monesti kuuntelemaan läheistensä – ja välillä vähän tuntemattomampienkin – huolia ja murheita.
Mutta siinä missä terveellä tavalla empaattinen suhtautuu myötätuntoisesti toisen tarinaan ja tunteisiin, empaatti tuntee ne. Toisen tunteista tulee hänen tunteitaan.
Myötätuntoisuutensa vuoksi tunneherkkä empaatti löytää itsensä tuon tuosta tilanteista, jossa hän kuuntelee muiden loputonta vuodatusta eikä keksi, miten pääsisi pois. Hänestä tulee toisten ihmisten tunteiden kaatopaikka.
Empaatti joutuu harjoittelemaan omien rajojen asettamista
Jos olet empaatti, olet varmasti monesti yrittänyt yksinkertaisesti peruuttaa pois tilanteesta, jossa huomaat päätyneesi tunnekaatopaikaksi. Ikävä kyllä useimmiten siitä ei ole mitään apua, sillä yleensä kaatopaikalla vieraileva vuodattaja seuraa perässä.
Empaatin voi olla todella vaikea sanoa, että nyt ei ole hyvä hetki, sillä hän ei millään haluaisi loukata ketään. Oman jaksamisen takia ystävällistä, mutta jämäkkää kieltäytymistä kannattaa kuitenkin harjoitella.
Parisuhde voi tuntua empaatista tukahduttavalta
Parisuhde on haaste jokaiselle, sillä läheinen on peili ja kaikukoppa. Saman katon alla jaetaan rutiinit ja vastuut, riidellään, tuetaan – tai rikotaan.
Empaatin haasteena parisuhteessa on erillisyys. Tunneherkkänä hän tarvitsee paljon omaa aikaa ja tilaa, mutta toisen ihmisen läsnäolo ei välttämättä tarjoa siihen tarpeeksi mahdollisuuksia.
Kun joku toinen on koko ajan läsnä, empaatti väsyy – tai kadottaa itsensä, kun kumppanin tunteet sekoittuvat omiin tunteisiin.
Empaatti on erinomainen valheenpaljastaja
Tarkan tunnevainunsa ansiosta empaatti aistii herkästi, milloin joku puhuu palturia tai ei ole liikkeellä vilpittömin mielin.
Jos tuttu esimerkiksi onnittelee uudesta työpaikasta, parisuhteesta vai muusta onnenkantamoisesta, empaatti huomaa kyllä, jos toivotus ei ole vilpitön ja taustalla karehtii kateus. Mikroilmeitä saa empaatilta piiloon vain harvoin.
Empaatti janoaa yksinoloa
Muista ihmisistä eristäytyminen ratkaisee monta ongelmaa kerralla: Eipähän tarvitse sietää mekkalaa, ottaa toisten ongelmia kantaakseen ja navigoida hämmentävässä ihmissuhteiden ja tunteiden sekamelskassa.
Koska rajanveto omien ja toisten tunteiden välillä on vaikeaa, yksinolo on empaatista taivaallista. Yksinäinen koti-ilta on parasta ylellisyyttä. Myös metsässä empaatin mieli lepää.
Useimmat empaatit ovatkin introvertteja.
Empaatti tuntee itsensä usein erilaiseksi ja ulkopuoliseksi
Luulisi, että tunneherkkä empaatti jos kuka osaisi suunnistaa ihmissuhteissaan ja löytää paikkansa maailmassa.
Monesti käy kuitenkin täysin päinvastoin, sillä herkkyyttä ei juuri ylistetä vahvuutena vaan usein se nähdään ennemminkin jonkinlaisena hermoheikkoutena – tai yleisenä heikkoutena. Empaattia se monesti turhauttaa, sillä hän kyllä tietää, että juuri herkkyys tekee hänestä vahvan.
”Empaatista tulee helposti toisten ihmisten tunteiden kaatopaikka.”
Herkkyytensä piilottaakseen empaatti saattaa päätyä teeskentelemään ”normaalia” eli käytännössä pienentämään itsestään juuri ne ainutlaatuiset piirteet, jotka tekevät hänestä hänet.
Normaaliuden teeskenteleminen on ensinnäkin tavattoman väsyttävää ja toisekseen se ajaa empaatin kauemmaksi niin itsestään kuin toisista ihmisistä.
Ehkä meidän empaattien – kuten oikeastaan kaikkia muidenkin – kannattaisi muistuttaa itseämme säännöllisesti siitä, että itse asiassa meistä jokainen on vähän outo omalla tavallaan. Ja hyvä niin: kuinka tylsää olisikaan, jos olisimme kaikki samanlaisia.
Artikkelin kiva: JP Korpa/Unsplash
Lue lisää persoonallisuudesta:
Kuinka kivaa mahtaakaan olla puhua, kun toinen kuuntelee niin mielissään! Näin saattaa moni ajatella introvertin seurassa. Oikeasti introverttikin haluaa välillä tulla kuulluksi. Muutamia muitakin vääriä käsityksiä introverteistä löytyy.
Tämän kysymyssarjan avulla voit pohtia vastauksia tärkeisiin ja konkreettisiin kysymyksiin matkallasi kohti tyydyttävää ja mielekästä elämää. Vaikka kaikki olisi päällisin puolin hyvin, sisikuntaa jäytää epämääräinen tunne siitä, että elämä ei…
Hengittäminen pitää meidän elossa, mutta lisäksi se muokkaa aivojamme. Se vaikuttaa niin tunteisiimme kuin siihen, miten havainnoimme ja prosessoimme havaitsemaamme. Tuore tutkimus Aarhusin yliopistosta Tanskasta valottaa, miten hengittäminen vaikuttaa siihen,…
ISTJ on hiljainen ja vakava persoonallisuustyyppi, joka menestyy perusteellisuutensa ja luotettavuutensa ansiosta. Hän on käytännöllinen ja vastuuntuntoinen realisti, joka päättää loogisesti, mitä on tehtävä ja etenee sitten päämääräänsä kohti tasaisesti…
Vanhan stereotypian mukaan putkiaivoinen mies kykenee keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, kun samaan aikaan nainen pyörittää vaivatta koko sirkusta. Olettamus ei pidä lainkaan paikkaansa. Plos One -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa raportoitiin, että…
Kuulutko sinäkin heihin, joiden mieliala laskee päivänvalon vähenemisen tahtiin? Jos tunnet olosi surulliseksi ja ahdistuneeksi eivätkä ennen mieluisat asiat tuota mielihyvää, saatat kärsiä kaamosmasennuksesta. Lokakuun tienoilla saapuvat kaamosmasennuksen ensimmäiset merkit,…
Kuka kärsii paitsi jäämisen pelosta, fomosta? Toisin kuin voisi kuvitella, fomo ei riivaa vain sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttäviä nuoria.
ISTP on käytännönläheinen, joustava ja hiljainen tarkkailija – kunnes näköpiiriin ilmestyy ongelma. Silloin ISTP alkaa välittömästi miettiä ratkaisua. ISTP löytää nopeasti tiensä käytännöllisten ongelmien ytimeen, hän arvostaa tehokkuutta ja on…
Jos olit varautunut ja hillitty vauva, sinusta todennäköisesti kasvaa pidättyväinen, introvertti aikuinen. Tähän tulokseen on tultu tuoreessa pitkittäistutkimuksessa, jossa selvitettiin, millä tavalla vauva-ajan temperamentti näkyy aikuisiän persoonallisuudessa yli kaksi vuosikymmentä…
Tunnistatko omasi ja toisten tunteet? Osaatko sovittaa tunnereaktiosi erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin sopiviksi? Pystytkö hillitsemään tunteitasi? Muun muassa näitä teemoja käsitellään tunneälyä kartoittavassa testissä. Tunneälytestin innoittajana on emotionaalista älykkyyttä pitkään tutkineen…
Xenofoobikko puhuu outoudesta. voidaan puhua kevyell mielellä jokin asia tai ilmiö outo, oudoksutaan. mutta kun kysessä on viranomainen tai kuten tässä lääketiteeseen viittaava seikka kysessä on vakva rasitinen ilmaus, ja tämäkin teksti hyvin tuo esiin monesskin kohtaa pelkällä verbaalisella pisteliäisyydellä miten lääketiteen allale päästetään henklöitä jotka itseasiassa ovt A) mielenterveysongelmaisia, oudoksuvat asiakaita ihmisiä yleensä (ovathan he puolet päivässä virassa, asemassa joka on täysin vastakainen asiakkaan asemaan verrattuna on varmasti outoja tavalliset kansalaiset ongelmineen) B) rasisti jolla ei ole ymmärystä saati hyväksyntää vaikka ymmärtäisikin toisia kultuureja ja ideologiaa jota itse dustaa niin töissä kuin vapaa-ajallaankin. Pitää uistuttaa että lääkäri ja poliisi ovat henkilkohtaisesti vastuussa omista teoistaan ja sanoistaan jonka lisäksi valtio tai kunta ottaa vastuun palkkaamistaan henkilöistä. Rasimia on helppo työstää ja muuttaa käytnnöksi silloin kun on kaksi henkilötieto järjestelmää toinen viranomaiselle itselle ja toinen joka annetaan asiakaalle. Asikas ei koskaan saa nähdä omia ”salaisia tietojaan” joita voidan tianteen mukaan muokkailla täysin mielivaltaisesti ilman todisteita, virassa olevan henkilön mielen mukaan.Puhutaan myös absoluutista, vaikka meillä ei ole kunigasta mutta viranhaltia asema on käytännössä absoluuttinen, josta voidaan ainoastaan valittaa ”oudon” henkilön sitä on täysin turha tehdä kun vastassa on xenofoobikko.