Epäitsekäs auttamisen halu näkyy aivoissa ainutlaatuisella tavalla

| | , ,

Epäitsekäs ja itsekäs auttamisen halu aktivoivat aivoja eri tavoilla ja se on nähtävissä myös aivokuvissa, Sussexin yliopistossa tehty kymmeniä tutkimuksia kattava meta-analyysi paljastaa. Mutta mitä käytännön merkitystä auttamisen taustalta löytyvillä motiiveilla voi olla? Eikö riitä, että autetaan?

Miksi ihminen tekee hyviä asioita? Joskus syyt ovat epäitsekkäitä: halutaan auttaa, koska toinen tarvitsee apua. Joskus auttamisen taustalta löytyvät itsekkäämmät motiivit: hyväntekeväisyystyö näyttää hyvältä ansioluettelossa tai sillä saa tehdyksi vaikutuksen haluamaansa ihmiseen.

Niin omaan hyötyyn tähtäävät kuin epäitsekkäät motiivit aktivoivat aivojen palkitsemisjärjestelmän, mutta sen lisäksi epäitsekäs halu auttaa näkyy tietyillä aivokuoren alueilla (subgenual anterior cingulate cortex), joita itsekkäät auttamisen motiivit eivät aktivoi.

Altruismin lämmin hehku

Asiaa hiljan tutkineet Sussexin yliopiston tutkijat, jotka kutsuvat ilmiötä ”altruismin lämpimäksi hehkuksi”, päättelevät, että epäitsekkäässä auttamisessa on jotain ainutlaatuista, mikä kannattaa ottaa huomioon, kun mietitään esimerkiksi keinoja ihmisten aktivoimiseksi hyväntekeväisyystyöhön ja toistensa auttamiseen yleensä.

”Motiivien tutkiminen ja tunnistaminen on paitsi kiehtovaa myös tärkeää. Jos esimerkiksi päättäjät ymmärtävät, mikä motivoi ihmisiä auttamaan toisiaan, se auttaa heitä myös miettimään yhä parempia keinoja avuliaisuuteen kannustamiseen”, tutkimusjohtaja Daniel Campbell-Meiklejohn Sussexin yliopistosta sanoo.

Jos ihminen haluaa auttaa puhtaasta auttamisen halusta, pienen palkkion tarjoaminen saattaa – paradoksaalisesti – pienentää auttamisesta saatavan mielihyvän tunnetta.

”Jos pitkän työpäivän jälkeen autat ystävääsi muutossa ja hän ojentaa sinulle vitosen vaivanpalkaksi, saatat hyvinkin tuntea itsesi aliarvostetuksi. Lämmin halaus ja vilpitön kiitos puolestaan ehkä sytyttää altruismin lämpimän hehkun ja saa auttajan tuntemaan, että hänen vaivannäöllään on oikeasti ollut merkitystä”, tutkimusryhmässä mukana ollut väitöskirjatutkija Jo Cutler konkretisoi.

Sussexin yliopistossa tehdyssä meta-analyyisissä oli mukana 36 tutkimusta ja kaikkiaan 1150 henkilöä, joiden aivoja tutkittiin fMRI-menetelmällä.

Edellinen

Ahdistuneisuus on yleisempää introverttien keskuudessa

Olemme kaikki omalla, ainutlaatuisella tiellämme

Seuraava