Epäluuloinen persoonallisuus – perusteettomia epäilyksiä, pitkävihaisuutta ja omahyväisyyttä

Päivitetty: 18.2.2021 | Julkaistu: |

Epäluuloinen persoonallisuus on persoonallisuuden häiriö, jonka ydinpiirrettä sen nimi kuvaa erinomaisesti: elämää varjostaa toisten ihmisten sanomisiin, tekemisiin ja motiiveihin kohdistuva – tavallisesti perusteeton –  epäluuloisuus. 

Perusteetonta ja piinaavaa epäilyä puolison uskottomuudesta, työkavereiden neutraalin kommentin tulkitseminen vihamieliseksi, arvostelun tulkitseminen sodanjulistukseksi. Muun muassa näillä tavoilla epäluuloinen persoonallisuus oireilee jokapäiväisessä elämässä. 

Epäluuloisen persoonallisuuden diagnosointi

Epäluuloisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä on raskasta seuraa läheisilleen kohtuuttoman epäluuloisuuden, vihamielisyyden ja hyökkäävyytensä vuoksi. 

Itse epäluuloinen persoonallisuus saattaa kuvitella olevansa objektiivinen ja puolueeton, vaikka todellisuus olisi jotain aivan muuta. Tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivän voi olla myös vaikea uskoutua muille jatkuvasti kalvavan epäluuloisuutensa vuoksi. 

Häiriöstä kärsivä on tuon tuosta puolustusasemissa ja hänen on usein vaikea rentoutua. Omille virheilleen ja heikkouksilleen epäluuloinen persoonallisuus on usein sokea. Työskentely ja muu yhteistyö muiden ihmisten kanssa voi olla vaikeaa tai mahdotonta. 

Persoonallisuushäiriön yleiset kriteerit

ICD-tautiluokituksessa epäluuloiselle persoonallisuudelle (F60.0) on määritelty seuraavat kriteerit.

Ensinnäkin epäluuloisesta persoonallisuudesta kärsivän henkilön on täytettävä persoonallisuushäiriön (F60) yleiset kriteerit.

Yleiset persoonallisuushäiriön kriteerit liittyvät muun muassa siihen,  miten ihmisen tunne-elämä, tulkinnat itsestä ja maailmasta, impulssikontrolli ja ihmissuhteet poikkeavat kulttuurin sisäisiin normeihin verrattuna. 

Persoonallisuushäiriötä ei laukaise elimellinen vamma tai yksittäinen tapahtuma vaan se pysyy samankaltaisena tilanteesta toiseen. Merkityksellistä on lisäksi, että ihminen itse kärsii tästä poikkeamasta ja että se on todennäköisesti alkanut jo ennen aikuisikää. 

Epäluuloisen persoonallisuuden kriteerit

Yleisten persoonallisuushäiriökriteereiden lisäksi epäluuloisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä täyttää vähintään neljä seuraavista:

  • erityinen herkkyys takaiskuille ja toisten ihmisten torjunnalle
  • kaunaisuus ja pitkävihaisuus 
  • epäluuloisuus ja vääristyneet tulkinnat (esimerkiksi tulkitsee neutraalit teot vihamielisiksi)
  • jääräpäinen omien oikeuksien puolustaminen ottamatta tilannetekijöitä huomioon
  • jatkuva ja perusteeton epäilys puolison uskottomuudesta
  • itsekeskeisyys ja omahyväisyys
  • epäilys, että joku juonii jatkuvasti joko ko. henkilöä vastaan tai maailmassa yleensä.

Epäluuloinen eli paranoidinen persoonallisuushäiriö kuuluu persoonallisuushäiriöiden usein käytetyssä kolmijaossa samaan ryhmään eristäytyvän eli skitsoidisen ja psykoosipiirteisen eli skitsotyyppisen persoonallisuushäiriön kanssa. Erikoinen ja outo käyttäytyminen on tavallista tämän ryhmän persoonallisuushäiriöille. 

Toisessa persoonallisuushäiriöiden ryhmässä ovat epäsosiaalinen, epävakaa, huomiohakuinen ja narsistinen persoonallisuushäiriö ja kolmannessa vaativaestynyt ja riippuvainen persoonallisuushäiriö.

Epäluuloinen persoonallisuushäiriö on miehillä jonkin verran yleisempi kuin naisilla. 

Persoonallisuushäiriöt yleensä ovat melko tavallinen ongelma: arvioiden mukaan niistä kärsii kaikkiaan 5–15 prosenttia aikuisista. Epäluuloisen persoonallisuuden esiintyvyys puolestaan on noin 0,5–4 prosenttia.

Miten epäluuloinen persoonallisuus kehittyy?

Epäluuloisen persoonallisuuden taustalta löytyy usein hyvin samankaltaisia kasvuolosuhteisiin, vanhempi-lapsisuhteeseen ja erilaisiin biologisiin ja geneettisiin tekijöihin liittyviä syitä kuin persoonallisuushäiriöihin yleensä.

Persoonallisuushäiriöiden kehitys alkaa tyypillisesti lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään varhaisessa aikuisiässä.

Psykodynaamisen selitysmallin mukaan häiriöt lapsuuden separaatio-individuaatiovaiheessa löytyvät monesti niin epäluuloisen persoonallisuuden kuin muidenkin persoonallisuushäiriöiden taustalta: Koska itseä ja toisia koskevat sisäiset mielikuvat eivät kehity tarpeeksi erillisiksi ja vakaiksi, lapsi ei opi arvostamaan itseään riittävästi ja näin hänestä tulee riippuvainen toisten hoivasta ja huomiosta myös aikuisiällä. 

Miten epäluuloista persoonallisuutta hoidetaan?

Ensimmäinen este epäluuloisen persoonallisuuden hoidossa on se, että häiriöstä kärsivät eivät yleensä hakeudu hoitoon itse. 

Jos hoito päästään aloittamaan, tukeva ja luottamusta vahvistava psykoterapia on tärkein hoitomuoto. Lisäksi psykoosilääkkeet pieninä annoksina saattavat auttaa. 

LÄHTEET
Epäluuloinen persoonallisuushäiriö keskeiset piirteet

Lue lisää persoonallisuushäiriöistä:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit