Epätyypillinen masennus eli atyyppinen depressio on nimestään huolimatta yleinen masennuksen muoto. Sen oireet poikkeavat ns. tavallisesta masennuksesta, mutta ovat monelta osin yhteneväisiä kaamosoireilun kanssa.
Kun ihminen masentuu, hän usein menettää ruokahalunsa ja alkaa kärsiä erilaisista uniongelmista. Paino laskee, väsymys alkaa painaa.
Tyypillistä perinteisessä masennuksessa on myös se, että masentuneen mieliala on koko ajan alentunut niin, että aikaisemmin iloa tuoneet asiat eivät ilahduta edes hetkellisesti.
Epätyypillisessä masennuksessa moni asia on toisin.
Ruokahalu kasvaa, unta riittää
Epätyypillisesti masentuneen ruokahalu ei suinkaan vähene vaan lisääntyy. Hiilihydraatit houkuttavat ja koukuttavat.
Unen tarve näyttää sekin lisääntyvän niin, että vaikka sairastunut nukkuisi puoli vuorokautta, väsymys ja uupumus eivät väisty.
Masentuneen mieli on raskas, mutta epätyypillisessä masennuksessa myös keho tuntuu raskaalta. Raajoissa tuntuvaa raskauden tunnetta kutsutaan kuvaavasti lyijyhalvaukseksi.
Epätyypillinen masennus muistuttaa kaamosmasennusta
Moni kaamoksessa väsähtävä saattaa nyt höristää korviaan: Voisiko oma kaamosoireilu olla sittenkin epätyypillistä masennusta?
Voisi olla, mutta ei välttämättä ole.
Ylen Aamu-tv:n haastattelema psykiatrian erikoislääkäri Heikki Nikkilä vahvistaa, että kaamosväsymyksen ja epätyypillisen masennuksen oireet muistuttavat kovasti toisiaan.
Kaamosmasennukseksi – ja joidenkin kohdalla juuri epätyypilliseksi masennukseksi – kaamosväsymys muuttuu vasta sitten, kun oireet alkavat vaikuttaa toimintakykyyn ja jokapäiväiseen elämään.
Jos huomaa yhä useammin vetäytyvänsä omiin oloihinsa ja potenvansa aikaansaamattomuutta tärkeissäkin asioissa, silloin voi olla aiheellista käydä juttelemassa asiasta lääkärin kanssa.
Epätyypillisessä masennuksessa mieli ailahtelee
Perinteisestä masennuksesta kärsivän mieliala on tasaisesti alentunut. Sitä eivät heilauta edes asiat, jotka ennen masennusta olisivat huvittaneet, ilahduttaneet tai aiheuttaneet suurtakin mielihyvää.
Epätyypillisessä masennuksessa näin ei käy vaan mieliala säilyy reaktiivisena. Toisin sanoen mieli reagoi edelleen niin kielteisiin kuin myönteisiin tapahtumiin ympäristössä – tunteet ailahtelevat.
Taustalla usein ihmissuhteisiin liittyviä pettymyksiä
Epätyypilliseen masennukseen liittyy mielenkiintoinen ja yllättäväkin piirre. Epätyypillisestä masennuksesta kärsivä on erityisen herkkä hylätyksi tulemiselle ja tulkitsee muiden ihmisten käyttäytymisen muita herkemmin – aiheesta tai aiheetta – hylkäämiseksi.
Onkin tavallista, että epätyypillisen masennuksen taustalta löytyy ihmissuhteisiin liittyviä pettymyksiä.
Epätyypillinen masennus on yleisimpiä masennuksen muotoja
Epätyypillinen masennus ei nimestään huolimatta ole mikään harvinainen vaiva. Ylen haastattelema Nikkilä kertoo, että ainakin 10–16 prosenttia ja joidenkin arvoiden mukaan peräti 40 prosenttia masennustapauksista voitaisiin laskea epätyypilliseksi masennukseksi.
Harvard Health -sivuston mukaan noin 20 prosentissa masennusepisodeista on epätyypillisen masennuksen piirteitä.
Masennus kaiken kaikkiaan on tavallinen vaiva: elämänsä aikana siihen sairastuu noin viidennes suomalaisista.
Mistä epätyypillinen masennus johtuu?
Perimä ja elämänkokemukset vaikuttavat
Epätyypillistä masennusta eivät selitä mitkään tietyt tekijät tai aina samanlaisina toistuvat tapahtumasarjat. Sairauden puhkeamisen taustalla vaikuttavat monimutkaisessa vyyhdissä niin perimä kuin erilaiset elämänkokemukset.
Joskus lähtölaukauksena toimii jokin yksittäinen tapahtuma, esimerkiksi läheisen menetys tai oma sairastuminen. Joskus taas jokin pitkään jatkuva epätyydyttävä ja rasittava asiaintila – esimerkiksi työttömyys, krooninen sairaus tai taloudelliset vaikeudet – johtavat sairastumiseen.
Yleisempää naisten keskuudessa
Harvard Healthin mukaan epätyypillinen masennus on naisten keskuudessa 2–3 kertaa miehiä yleisempää.
Julkaisun mukaan epätyypillinen masennus lisäksi puhkeaa varhaisemmalla iällä kuin perinteinen masennus ja on yleisempää kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ja kaamosoireista kärsivien keskuudessa.
Yhtymäkohtia persoonallisuuden häiriöihin
Joidenkin persoonallisuuden piirteiden ja persoonallisuuden häiriöiden uumoillaan niin ikään vaikuttavan epätyypillisen masennuksen taustalla.
Esimerkiksi estyneestä persoonallisuudesta ja huomionhakuisesta persoonallisuudesta löytyy paljon samaa kuin epätyypillisen masennuksen oireistosta erityisesti mitä tulee tunteiden ailahteluun ja hylätyksi tulemisen tunteisiin.
Epätyypillistä masennusta hoidetaan samoin keinoin kuin muutakin masennusta
Epätyypillisen masennuksen hoitokeinot eivät juurikaan poikkea masennuksen hoidosta yleensä. SSRI-lääkkeet, psykoterapia ja terveet, säännölliset elämäntavat (liikunta, ruokavalio, uni) ovat masennuksen hoidon perusta.
Epätyypillistä masennusta sairastava saattaa hyötyä muita enemmän pitkäkestoisesta psykoterapiasta, sillä vasta ajan kanssa on mahdollista päästä kiinni sairauden taustalla mahdollisesti vaikuttaviin persoonallisuuteen liittyviin tekijöihin.
Lähteet:
Duodecim: Epätyypillinen masennustila – vakavan masennuksen salakavala muoto
Harvard Health Publishing: Atypical Depression
Yle Aamutohtori: Epätyypillinen masennus
Tutustu myös:
- Kirkasvalolamppu auttaa tutkitusti kaamosmasennukseen – käyttö kannattaa aloittaa jo nyt
- Masennustesti – testaa onko mielialasi alentunut
- Dystymia eli krooninen masennus nakertaa elämänlaatua
- Miehen masennus oireilee usein eri tavalla kuin naisen – ja voi jäädä huomaamatta jopa mieheltä itseltään
- Masennus vie yhä useamman naisen ja nuoren eläkkeelle ennen aikojaan
