Erityisherkkä ihminen reagoi herkästi niin sisäisiin kuin ulkoisiin ärsykkeisiin. Herkkyys ei ole sairaus vaan synnynnäinen hermostollinen ominaisuus. Herkkyystutkimuksen uranuurtaja Elaine Aronin mukaan ihmisistä noin 20 prosenttia on erityisherkkiä.
Mieti, mitä vastaisit seuraaviin kysymyksiin:
- Kuormitutko helposti voimakkaista aistiärsykkeistä, kuten kirkkaista valoista, vahvoista tuoksuista ja kovista äänistä?
- Stressaavatko aikarajalliset tehtävät sinua?
- Vältteletkö tietoisesti raakoja ja väkivaltaisia elokuvia ja sarjoja?
- Haluatko vetäytyä hiljaiseen, hämärään tai muuten vain mahdollisimman rauhalliseen paikkaan kiireisen päivän jälkeen?
- Onko sinusta tärkeää yrittää järjestää elämäsi niin, että voit parhaasi mukaan välttää mieltäsi kuohuttavia tilanteita?
- Onko sinulla vilkas mielikuvitus?
- Pidettiinkö sinua herkkänä tai ujona lapsena?
Jos vastasit kysymyksiin enimmäkseen myöntävästi, saatat olla erityisherkkä.
Mitä erityisherkkyys on?
Elaine Aron määrittelee erityisherkkyyden neljän ulottuvuuden kautta:
1. Erityisherkkä prosessoi tietoa syvällisesti
Erityisherkkä (Highly Sensitive Person, HSP) käsittelee niin sisäisiä kuin ulkoisia aistiärsykkeitä perusteellisesti. Hän vertaa uutta tietoa vanhaan, analysoi, yhdistelee ja tekee synteesejä. Tämä tapahtuu sekä tiedostaen että tiedostamatta. Tietoinen päätöksenteko voi erityisherkältä viedä keskimääräistä enemmän aikaa juuri tästä syystä – kaikki on punnittava tarkkaan. Kun syvällinen prosessointi tapahtuu tiedostamattomalla tasolla, puhutaan intuitiosta.
Voit pohtia oman prosessointisi syvyyttä kysymällä itseltäsi esimerkiksi: Mietitkö paljon maailmanmenoa ja oman elämäni merkitystä? Punnitsetko tekoja ja päätösten seurauksia pitkään ja huolellisesti?
Lue myös: Päättämistyylit törmäyskurssilla parisuhteessa
2. Erityisherkkä kuormittuu muita helpommin
Juhlat, illanvietto, työpaikan palaveri., verkostoitumistilaisuus, konsertti, markkinat, ruuhkainen metro, meluisa ravintola… Aistiärsykkeiden tulva esimerkiksi erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa tai muussa ihmisvilinässä uuvuttaa erityisherkän.
Kaikkea on yksinkertaisesti liikaa ja yrittäessään prosessoida kaikkea erityisherkkä väsähtää. Toipuakseen hänen on päästävä vetäytymään jonnekin rauhalliseen ja hiljaiseen paikkaan, jossa aisteille on tarjolla vain hyvin rajallinen määrä ärsykkeitä.
Omaa kuormitusherkkyyttäsi voit arvioida pohtimalla muun muassa näitä kysymyksiä: Tuntuuko sinusta joskus siltä, että sinun on pakko päästä pois aistiärsyketulvasta juuri NYT? Käykö sinulle joskus niin, että muut ajattelevat jonkin olevan vialla, kun et aina halua osallistua aktiviteetteihin tai juhliin? Tarvitsetko muita enemmän unta ja aikaa akkujesi lataamiseen?
Oletko introvertti vai ekstrovertti? Tee testi
3. Erityisherkkä eläytyy voimakkaasti
Olipa kyseessä sitten myönteisiä tai kielteisiä tunteita herättävä tapahtuma, tilanne tai ärsyke, erityisherkkä elää voimakkaasti mukana. Elokuvissa erityisherkkä kyynelehtii tuon tuosta ja nyökkäilee huomaamattaan kuunnellessaan puhujaa, jonka kanssa hän on samaa mieltä.
Voimakkaan eläytymisen taustalla vaikuttavat muun muassa peilisolut ja voimakas empaattisuus. Peilisolut, joita tosiaan empatianeuroneiksikin kutsutaan, virittävät ihmisen hetkessä toisen ihmisen tuntemuksiin. Peilisoluja on meillä kaikilla – ei pelkästään erityisherkillä.
Eläytymisen voimakkuutta voit omalta osaltasi pohtia kysymällä itseltäsi muun muassa: Liikututko kyyneliin silloinkin, kun muut eivät näe tilanteessa mitään kosketavaa? Kutkuttaako hienovarainen huumori nauruhermojasi? Vältätkö katsomasta väkivaltaviihdettä? Kärsitkö jonkun toisen kohtaamasta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta tai tragediasta?
4. Erityisherkällä on tarkka havainnointikyky
Erityisherkkä tekee hienovaraisia havaintoja niin ympäristöstään kuin omista ajatuksistaan, tunteistaan ja tuntemuksistaan. Ajatellaan, että erityisherkällä ei ole tavallista terävämmät aistit vaan, että hän prosessoi vastaanottamiaan aistiärsykkeitä muita huolellisemmin.
Juuri erityisherkät ovat mestareita tulkitsemaan hienovaraisia nonverbaalisia vihjeitä: Keskustelukumppani saattaa sanoa yhtä, mutta paljastaa mikroilmeillään erityisherkälle, että oikeastaan hän ajattelee asiasta jotain aivan toista.
Havainnointikykysi tarkkuutta voit tarkastella kysymällä itseltäsi muun muassa: Kuuletko muita herkemmin kellon tikityksen tai tippuvan hanan äänen? Huomaatko toisesta ihmisestä hienovaraiset väsymyksen tai stressit merkit, esimerkiksi kireät suupielet, narisevan äänen tai pakotetun hymyn?
Jäätkö tuon tuosta ihailemaan luonnon pieniä, suuria näytelmiä, kuten talon seinää heijastuvaa ilta-auringon lempeää valoa tai pilvien takaa kurkistelevaa kuuta?
Lue myös: ”Luovan ajattelun edellytys on, että valitsemme vähemmän kuljetun tien”
Mitä erityisherkkyys ei ole?
Erityisherkkyys on latautunut termi. Sana ”erityinen” saa ajattelemaan, että ehkä kyseessä on jonkinlainen häiriö tai sairaus. ”Herkkyys” puolestaan kääntyy helposti hysteriaksi tai peräti luulosairaudeksi. Erityisherkkyys ei ole mitään näistä.
Monesti luullaan, että kaikki erityisherkät ovat introvertteja. On kuitenkin täysin mahdollista olla ekstrovertti erityisherkkä. Elaine Aron arvioi, että erityisherkistä ekstrovertteja olisi noin 30 prosenttia.
Oletko sinä erityisherkkä? Tee testi.
Lue lisää herkkyydestä:
- Erityisherkkä vai sittenkin ihan vain neuroottinen?
- Kävelyä hämärässä metsässä ja muita asioita, joita erityisherkkä introvertti rakastaa
- Vauvan aivojen rakenne kertoo herkkyydestä ympäristötekijöille
Lähde: Elaine Aron: The Highly Sensitive Person
Artikkelin kuva: JR Korpa/Unsplash
