Estynyt persoonallisuus – jatkuvaa huonommuuden ja riittämättömyyden tunnetta

| | , ,

Häpeän tunne on korostuneesti läsnä estyneestä persoonallisuudesta kärsivän elämässä. Häpeää ja nolatuksi tulemista vältellessään persoonallisuudeltaan estynyt päätyy välttelemään monenlaisia jokapäiväisiä sosiaalisia tilanteita.

Estyneen persoonallisuuden tunnusmerkit

Estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivän sosiaalinen elämä on suppeaa ja läheisiä ihmisiä on vain vähän. Estynyt pelkää arvostelluksi ja hylätyksi tulemista ja usein ajatteleekin toisten kritisoivan, pilkkaavan tai väheksyvän häntä.

Estynyt persoonallisuus on sukua sosiaaliselle ahdistuneisuushäiriölle ja onkin yleistä, että nämä kaksi häiriötä esiintyvät rinnakkain.

Jokapäiväisessä elämässä estynyt persoonallisuus voi näkyä muun muassa näin:

  • riittämättömyyden tunteita
  • liiallista herkkyyttä kritiikille
  • pelkoa ja ahdistusta siitä, että sanoo tai tekee jotain väärin
  • tarvetta olla pidetty
  • sosiaalisten tilanteiden välttelyä
  • läheisten ihmissuhteiden välttelyä
  • hylätyksi tulemisen pelkoa
  • henkilökohtaisten tunteiden piilottelua
  • uusista haasteita kieltäytymistä
  • jämäkkyyden puutetta
  • itsensä pitämistä muita huonompana
  • vaikeutta luottaa toisiin ihmisiin
  • aloitteellisuuden puutetta yhteydenpidossa toisiin
  • päätöksenteon välttelyä
  • yliherkkyyttä tulkita toisten sanalliset ja sanattomat viestit negatiivisesti
  • loukkaantumista helposti toisten sanomisista ja tekemisistä
  • olemuksesta heijastuvaa pelokkuutta ja jännittyneisyyttä

Estyneen persoonallisuuden kriteerit ICD-10-luokituksessa

ICD-10-tautiluokituksessa estyneelle persoonallisuudelle (F60.6) on määritelty seuraavat kriteerit:

Ensinnäkin henkilön on täytettävä persoonallisuushäiriön yleiset kriteerit.

Yleiset persoonallisuushäiriön kriteerit liittyvät muun muassa  miten ihmisen tunne-elämä, tulkinnat itsestä ja maailmasta, impulssikontrolli ja ihmissuhteet poikkeavat kulttuurin sisäisiin normeihin verrattuna.

Lisäksi huomautetaan, että persoonallisuushäiriötä ei laukaise elimellinen vamma tai yksittäinen tapahtuma vaan se pysyy samankaltaisena tilanteesta toiseen. Merkityksellistä on myös, että ihminen itse kärsii tästä poikkeamasta ja että se on todennäköisesti alkanut jo ennen aikuisikää.

Yleisten persoonallisuushäiriökriteereiden lisäksi estyneestä persoonallisuushäiriöstä kärsivä täyttää vähintään neljä seuraavista:

  • jatkuva kaikkialle tunkeva jännitys ja pelko
  • usko sosiaalisesta epäkelpoisuudesta, epäviehättävyydestä tai vähäarvoisuudesta muihin verrattuna
  • ajattelua hallitseva pelko arvostelun kohteeksi joutumisesta tai torjutuksi tulemisesta sosiaalisissa tilanteissa
  • haluttomuus olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä, ellei voi olla varma heidän myönteisestä suhtautumisestaan
  • fyysisen turvallisuuden tarpeesta aiheutuva elämäntavan rajoittuminen
  • kritiikin, paheksumisen tai torjutuksi tulemisen pelosta henkilö välttää sellaisia sosiaalisia tai ammatillisia toimintoja, joihin liittyy paljon ihmissuhteita

Miten estynyt persoonallisuus kehittyy?

Estyneen persoonallisuuden taustalta löytyy usein hyvin samankaltaisia kasvuolosuhteisiin, vanhempi-lapsisuhteeseen ja erilaisiin biologisiin ja geneettisiin tekijöihin liittyviä syitä kuin persoonallisuushäiriöihin yleensä.

Persoonallisuushäiriöiden kehitys alkaa lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään varhaisessa aikuisiässä.

Ujous ei läheskään aina ole minkäänlainen ongelma, mutta kova lapsuudenaikainen ujosteleminen uusien ihmisten ja tilanteiden arastelu saatavat altistaa estyneen persoonallisuuden puhkeamiselle.

Lapsuusvuosina vaurioitunut itsetunto voi psykodynaamisen selitysmallien mukaan löytyä estyneen persoonallisuushäiriön taustalta.  Alhaista itsetuntoa seuraa kova tarve tulla muiden hyväksymäksi. Myös kritiikkiä voi olla vaikea kestää. Häpeä ja kontrollin menettämisen pelko alkavat rajoittaa elämää.

Lisäksi estyneen persoonallisuuden kehittymiselle tarjotaan biologista näkökulmaa. Sen mukaan temperamentti yksinkertaisesti olisi virittynyt sosiaalisesti estyneeksi ja sosiaalisissa tilanteissa joustamattomaksi.

Estyneestä persoonallisuudesta kärsiviä on väestöstä noin 0,5–1 prosenttia ja se on yhtä yleinen miesten ja naisten keskuudessa.

Miten estynyttä persoonallisuutta hoidetaan?

Estyneestä persoonallisuudesta kärsivä voi hyötyä ensinnäkin monenlaisesta psykoterapiasta, kuten psykodynaamisesta terapiasta, kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta.

Myös uudempi integratiivinen psykoterapiasuuntaus, tunnelukkojen (skeemojen) työstämiseen keskittyvä skeematerapia, saattaa auttaa.

Mielialalääkkeillä voidaan helpottaa estyneestä persoonallisuudesta kärsivät ahdistuneisuutta ja jännittämistä sosiaalisissa tilanteissa.

Lähteet:

Cleveland Clinic: Avoidant Personality Disorder

Marttunen, M. Eronen, M. & Henriksson, M. (2019). Estynyt persoonallisuus. Teoksessa J. Lönnqvist, M. Henriksson, M. Marttunen & T. Partonen (toim.), Psykiatria (verkkoversio).

Psychology Today: Avoidant Personality Disorde

Terveyskirjasto: F60 Persoonallisuushäiriöt

Verywellmind: Symptoms and Features of Avoidant Personality Disorder

Artikkelin kuva: Keenan Constance

4.7 3 äänet
Mitä pidit?
guest
1 Kommentti
vanhimmat
uusimmat eniten ääniä saaneet
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Jännittää
Jännittää
1 kuukausi sitten

Tutulta kuulostaa. Kolme vuotta terapiaakin takana.

1
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x