Fomo ei katso ikää – paitsi jäämisen pelkoon vaikuttavat ennen kaikkea käsitykset itsestä

Kuka kärsii paitsi jäämisen pelosta, fomosta? Toisin kuin voisi kuvitella, fomo ei riivaa vain sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttäviä nuoria. 

Fomo (engl. fear of missing out) on ilmiö, joka tarkoittaa paitsi jäämisen pelkoa. Siitä kärsivä on vakuuttunut, että samalla, kun hän rypee tylsyydessä, ”kaikki” muut ovat toisaalla viettämässä elämänsä parasta aikaa. 

Fomo liitetään ennen kaikkea nuoruuteen, mikä on ymmärrettävää. Nuoruudessa usein mennään ja osallistutaan enemmän kuin vanhemmilla päivillä. Nuorena rakennetaan niin identiteettiä kuin ystävyyssuhteita, minkä vuoksi sosiaalisella elämällä ja oman viiteryhmän hyväksynnällä on erityisen paljon väliä.

Siksi on tavallista, että nuoruudessa fomon kokemukset voivat olla yleisempiä kuin muina ikäkausina. Paitsi jäämisen pelkoa voi silti kokea kuka tahansa ikään katsomatta, tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa huomattiin. 

”Odotimme tutkimuksen paljastavan, että fomo liittyy ennen kaikkea nuoruuteen ikäkauteen liittyvien kehitystehtävien takia, mutta niin ei käynytkään”, fomoa kollegoineen tutkinut psykologian professori Chris Barry Washingtonin valtionyliopistosta sanoo.

Barry kertoo, että iän sijaan paitsi jäämisen kokemuksiin vaikuttavat ennen kaikkea ihmisen negatiiviset käsitykset itsestään. 

”Fomo ei siis ole välttämättä nuoruuteen liittyvä ongelma, vaan syy siihen löytyy yksilöiden välisistä, iästä riippumattomista eroavaisuuksista” Barry sanoo.

Fomon taustalla yksinäisyyttä ja itsetunto-ongelmia

Eritoten yksinäisyys, alhainen itsetunto ja itsemyötätunnon puute ruokkivat paitsi jäämisen pelkoa. ”Kaikki muut ovat pitämässä hauskaa ilman minua”, fomosta kärsivä ajattelee ja ahdistuu ajatuksistaan.

Tutkimuksessa yli 400:lta 14–47-vuotiaalta kysyttiin omaan itseen liittyvien käsitysten lisäksi heidän sosiaalisen median käytöstään. 

Selvisi, että myöskään runsas sosiaalisen median käyttö ei ennustanut fomoa, sillä ihmiset reagoivat sosiaalisessa mediassa näkemäänsä kovin eri tavoin. Siinä missä yksi iloitsee ja innostuu toisten puolesta, toinen ahdistuu, tuntee ehkä kateutta – ja fomoa. 

Vaikka sosiaalinen media ei synnytä fomoa, paitsi jäämisen pelosta kärsiville sosiaalinen media voi olla muita ahdistavampi kokemus.

”Sosiaalinen media avaa ikkunan toisten ihmisten elämään ja tapahtumiin. Jos joku on jo valmiiksi huolissaan paitsi jäämisestä, sosiaalinen media on omiaan lisäämään sitä”, Barry sanoo.

Keskity siihen, mitä koet juuri nyt

Kuinka huolissaan paitsi jäämisen pelosta kärsivän sitten tulisi olla hyvinvoinnistaan? Ei niin kovin huolissaan, Barry lohduttaa. 

Vaikka fomo ei tunnu mukavalta, sillä ei tutkimuksen mukaan ollut erityistä vaikutusta yleiseen elämäntyytyväisyyteen. 

Jos fomon tunteet kuitenkin tuntuvat varjostavan liikaa omaa elämää, Barryllä on ehdottaa keinoja sen vähentämiseksi. 

”Vaali läheisiä ihmissuhteita, sillä se auttaa vähentämään yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden tunteita. Keskity käsillä olevaan hetkeen sen sijaan, että vaivaisit päätäsi sillä, mitä mahdollisesti tapahtuu jossain muualla.”

Lisäksi kannattaa alkaa harjoitella itsemyötätuntoa ja miettiä, kuinka itseään olisi mahdollista opetella tarkastelemaan armollisemmassa ja myönteisemmässä valossa. 

Tutustu myös: FOMO vai JOMO? Testaa, kumpi tunne vie sinua

Lue myös:

• Yksin vain seurassa – kumpi on parempi henkilökohtaisen kasvun kannalta?
• Eristäytyvä persoonallisuus – itsetutkiskelua, yksinoloa ja omaan mielikuvitusmaailmaan katoamista
• Hylkäämisen tunnelukko: ”Lopulta jään kuitenkin yksin”
• Oletko yksinäinen? Tee yksinäisyystesti
• Tunnetko olosi yksinäiseksi? 9 käytännön konstia olon helpottamiseksi
• Ihminen on sosiaalisessa mediassa kuin rotta Skinnerin laatikossa
• Koukussa someen? Tee someriippuvuustesti