, ,

Helpotusta masennuksen oireisiin terapeuttisesta videopelistä?

|

Voisiko toimintavideopelin pelaamisesta olla apua masennuksen hoidossa? Alustavat tulokset ovat lupaavia – ja uutta tutkimustakin jo käynnistellään.

Ihmisellä on – laskutavasta*) riippuen – 86–128 miljardia hermosolua eli neuronia. Niin uskomaton luonnon taidonnäyte kuin yksittäinen hermosolu onkin, se ei yksin pystyisi juuri mihinkään. Tarvitaan hermosoluverkkoja. 

Ilman hermosoluverkkoja – miljardien hermosolujen saumatonta yhteistyötä –  ihminen ei pystyisi havaitsemaan, ajattelemaantuntemaan, toimimaan  ja ylipäätään olemaan olemassa tavalla, jota nyt pidämme itsestäänselvyytenä. 

Aivoaallot ovat niin ikään välttämätön osa aivojen toimintaa. Aivoaallot rytmittävät hermosolukkojen toimintaa ja tahdistavat eri aivoalueita, mikä puolestaan mahdollistaa viestinnän eri aivoalueiden välillä. Ilman kommunikaatiota aivoalueiden välillä ihminen ei olisi kognitiivisesti toimintakykyinen. 

Kun aivojen toimintamekanismi sakkaa, mieli alkaa oireilla

Kunnossa olevat mekanismit tukevat tervettä aivotoimintaa, mutta jos mekanismiin tule vika, myös mieli voi alkaa temppuilla.  

Poikkeavuudet hermosoluverkkojen toiminnan dynamiikassa ja hermosoluverkkojen väisessä kommunikaatiossa saattavat osaltaan vaikuttaa masennuksen (ja monien muiden psykiatristen sairauksien) taustalla.

Videopeli vahvistaa tervettä aivotoimintaa tukevia mekanismeja

Uusia keinoja masennuksen hoitoon on alettu etsiä tietokonepelien maailmasta.

HUSin psykiatrian, Helsingin yliopiston ja Mielenterveystalon yhdessä toteuttaman tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että tervettä aivotoimintaa tukevia mekanismeja on mahdollista vahvistaa terapeuttisen tietokonepelien avulla. 

Peli näyttää ja tuntuu modernilta viihdepeliltä. Toisin kuin viihdepeleissä, pelin ulkokuoren alla on kuitenkin monimutkainen verkosto toiminnallisuuksia, joka aikaansaa terapeuttisen vaikutuksen.

Tutkimukseen osallistuneet pelasivat tietokonepeliä kahdeksan viikon ajan. Aktiivisten pelaajien masennusoireet helpottivat ja kognitiivinen toimintakyky parani, vaikka muutos olikin vähäisempi kuin perinteisillä hoitokeinoilla. 

Masennuspotilaan hoidon onnistumiseksi tärkeää onkin myös työskentely, joka tapahtuu pelikertojen välissä. Kognitiivisia taitoja voi harjoitella päivittäin, ja peli voi olla tässä tukena.

ruutukaappaus masennuksen hoitoon kehitetystä videopelistä
Peli näyttää ja tuntuu modernilta viihdepeliltä, mutta siihen on rakennettu monimutkainen verkosto toiminnallisuuksia, joka aikaansaa terapeuttisen vaikutuksen. (Kuva: Matias Palvan tutkimusryhmä , Aalto-yliopisto)

Uudessa hankkeessa pelistä kehitetään päivitetty versio

Seuraavaksi terapeuttisesta pelistä aiotaan kehittää uusi versio. Uudessa, Aalto-yliopiston professori Matias Palvan johtamassa projektissa selvitetään tarkemmin pelin vaikutusta aivojen toimintaan. Lisäksi tavoitteena on kehittää pelin vaikuttavuutta ja testata sitä kontrolloidussa potilaskokeessa. 

Hanke käynnistetään vuoden 2021 alussa ja se jatkuu kesään 2022 saakka. Tutkimusta rahoittavat Business Finland, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Kustannustehokkaille hoitokeinoille suuri tilaus

Masennus on globaalisti merkittävä toimintakyvyn alentaja ja työkyvyttömyyden syy.

Masennuksen hoito myös maksaa. Esimerkiksi Euroopassa masennuksesta aiheutuneet kustannukset muodostavat kahdeksasosan kaikista aivosairauksien kustannuksista. 

”Väestössä on lääkärin diagnosoimaan depressioon verrattuna kaksin- tai kolminkertaisesti lievempiä ja lyhytaikaisempia masennusoireita. Kaikille kustannustehokkaille apukeinoille on suuri tilaus”,  HUS psykiatrian ylilääkäri Erkki Isometsä sanoo.

*) Tavallisimmin ihmisen hermosolujen määräksi kerrotaan noin 86 miljardia, mutta mm. psykologian professori ja aivotutkija  Lisa Feldman Barrett puhuu 128 miljardista hermosolusta, sillä hän laskee lukuun mukaan myös pikkuaivojen (cerebellum) hermosolut. 

Lähteet: Aalto-yliopisto ja Feldman-Barrett, L. (2020). Seven and a Half Lessons About the Brain. New York: Houghton Mifflin Harcourt.

Kuvat: Matias Palvan tutkimusryhmä (Aalto-yliopisto) ja Adobe Stock

Lisää masennuksesta:

5 1 äänestä
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit