Kukoistuksen taito – henkisen hyvinvoinnin uudessa työkalupakissa on neljä pääpilaria

Päivitetty: 18.12.2020 | Julkaistu: |

Henkinen hyvinvointi rakentuu neljälle pilarille. Wisconsinin yliopiston tutkijoiden uudessa, tieteellisen tutkimusnäytön pohjalta luodussa mallissa keskitytään taitoihin, joita jokainen voi harjoitella ja oppia.

“Perinteisesti psykologian tutkimus on keskittynyt mielenterveyden ongelmiin ja niiden hoitamiseen. Me haluamme laajentaa näkökulmaa. Henkisestä hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta aina – myös silloin, kun ihminen voi ihan hyvin. Mallissa esiin nostamamme osa-alueet auttavat vahvistamaan resilienssiä, jonka avulla selvitä nykyisen kaltaisista haastavista ajoista”, tutkija Christy Wilson-Mendenhall Wisconsinin yliopiston Center for Healthy Minds -tutkimuskeskuksesta sanoo. 

Työkalupakkiin on otettu mukaan neljä keskeistä osa-aluetta, joissa ihminen voi tutkimusten mukaan kehittyä paremmaksi harjoittelemalla: 1) TIetoisuus ympäristöstä ja omista fyysisistä ja psyykkisistä tuntemuksista, 2) yhteys toisiin ihmisiin eli ystävällisyys, kiitollisuus ja myötätunto, 3) omien ajatusten ja uskomusten haastaminen ja 4) tarkoitus ja päämäärät eli omien arvojen ja motiivien ymmärtäminen. 

1) Tietoisuus ympäristöstä ja omista fyysisistä ja psyykkisistä tuntemuksista

Tietoisuus niin ympäristöstä kuin omista sisäisistä tuntemuksista – ja ennen kaikkea metatietoisuus eli tietoisuus omasta tietoisuudestaan – näyttää tutkimusten valossa lievittävän stressiä ja lisäävän myönteisiä tunteita. 

Miten tietoisuustaidot voivat sitten auttaa käytännössä? 

Kuvittele itsesi esimerkiksi tilanteeseen, jossa joku lähipiiristäsi – puoliso, anoppi, kollega – sanoo jotain, joka saa mielesi kuohahtamaan. Olet vihainen, olet ärsyyntynyt. 

Kun tulet ensin tietoiseksi omasta tunnereaktiostasi, saat mahdollisuuden pieneen aikalisään: Voit painaa pysäytysnappulaa mielessäsi, laskea kolmeen (tai sataan)  ja sen aikana miettiä, miten reagoit. 

Vaikka kokemasi tunne olisi kirkuva ja tulipunainen, käyttäytymisesi ei tarvitse olla sitä. Tai jos päätät päästää kaikki höyryt ulos suodattamatta, ainakin olet tehnyt senkin suhteen tietoisen valinnan! 

Kaiken kaikkiaan tietoisuustaidot auttavat ihmistä keskittymään kulloinkin käsillä olevaan tilanteeseen ja olemaan välittämättä erilaisista häiriötekijöistä – olivatpa ne sitten sisäisiä tai ulkoisia. 

Rauhallisempi ja stressittömämpi mieli toimii tehokkaammin, mikä vaikuttaa pärjäämiseen niin töissä kuin opinnoissa, tutkijat kertovat. 

Omaa tietoisuuttaan ja metatietoisuuttaan voi vahvistaa erilaisten henkisten harjoitusten avulla. Tarkoitukseen sopii hyvin esimerkiksi mindfulness-meditaatio, jonka tarkoituksena on nimenomaan opetella suuntaamaan huomio kulloinkin käsillä olevaan hetkeen.  

2) Yhteys toisiin ihmisiin – ystävällisyys, kiitollisuus ja myötätunto

Tunne yhteydestä toisiin ihmisiin vahvistuu sekä omien että toisten ystävällisten tekojen ja myötätuntoisen suhtautumisen avulla. Kaikki ihmiset ovat – maasta, ihonväristä, uskonnosta, poliittisesta suuntautumisesta jne. riippumatta – osa yhtä ihmiskuntaa. 

Erimielisimmistenkin väliltä löytyy, ainakin useimmiten, jotain yhteistä ja yhdistävää. Kannattaa keskittyä siihen. Tutkimustenkin mukaan se vähentää pelkoa ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta tilanteissa, joissa kaksi keskenään erilaista ihmistä kohtaavat, tutkijat muistuttavat. 

Kyky solmia ihmissuhteita ja välittää toisista ihmisistä on selkeässä yhteydessä ihmisen kokonaisvaltaiseen henkiseen hyvinvointiin. 

“Myönteiset ihmissuhteet vaikuttavat terveyteen enemmän kuin monet biologiset ja taloudelliset tekijät. Ne ovat ensiarvoisen tärkeitä psyykkiselle toimintakyvylle ja toimivat myös suojana erilaisia mielenterveyden ongelmia, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta, vastaan. Huonot tai olemattomat ihmissuhteet taas ovat haitallisempia kuin alkoholin liikakäyttö ja tupakointi”, tutkimusraportissa todetaan. 

Yhteyttä toisiin ihmisiin voi vahvistaa tulemalla tietoiseksi omista toisiin ihmisiin ja ihmisryhmiin liittyvistä ennakkokäsityksistään. Positiivisen psykologian keinot kannattaa ottaa niin ikään käyttöön ja alkaa opetella näkemään, mikä toisessa on hyvää. 

3) Omien ajatusten ja uskomusten haastaminen

Siinä missä ihmisen on hyvä olla tietoinen tuntemuksistaan, myös omien ajatusten ja uskomusten haastaminen on tärkeää – liittyivätpä ne sitten itseen tai muihin. 

Kuvittele esimerkiksi, että odotat palaverissa omaa esitemävuoroasi. Kämmenet hikosivat jo aikapäiviä sitten ja mitä lähemmäksi vuorosi tulee, sitä enemmän sinua jännittää ja ahdistaa. 

Alat ajatella, että tietysti tämä menee näin. Taas jännittää, kuten jännitti silloin neljännellä luokalla, jolloin esitelmä varpushaukoista meni ihan penkin alle. Kaikki menee totta kai pieleen myös tällä kertaa, sillä eihän tällaiselle ahdistuneelle luuserille voi käydä kuin huonosti. 

Omien uskomusten haastamisessa on olennaista oivaltaa, että ajatukset eivät ole yhtä kuin todellisuus. Ajatukset ovat ajatuksia ja todellisuus voi olla jotain ihan muuta. Tämän oivaltaminen auttaa ihmistä näkemään, milloin hän uhkaa kadota mielensä askartelemaan negatiivisten ajatusten suppiloon. Se puolestaan avaa tilaisuuden suhtautua itseensä ja tilanteeseen toisin: Varpushaukat ovat kaukaista menneisyyttä ja nyt meillä on tämä hetki, jossa asiat voivat yhtä lailla mennä ihan hyvin. 

Jos negatiiviset uskomukset itsestä istuvat kovin tiukassa, apua kannattaa hakea esimerkiksi kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Kertyneen tutkimusnäytön valossa kognitiivinen käyttäytymisterapia auttaa ihmistä tunnistamaan itseä koskevat vahingolliset uskomukset ja muokkaamaan niitä myönteisemmiksi, mikä niin ikään tukee henkistä hyvinvointia. 

Nämä muutokset eivät muuten ole “pelkkää” tunnetta vaan näkyvät aivojen toiminnassa konkreettisesti muun muassa toiminnanohjauksen kannalta keskeisillä alueella etuaivokuorella. 

4) Elämän tarkoitus – päämäärät ja niitä ohjaavat arvot

Neljäs henkisen hyvinvoinnin pilari ei ole sen enempää eikä sen vähempää kuin ikiaikainen filosofinen kysymys elämän tarkoituksesta. Useimmat meistä päätyvät ennemmin tai myöhemmin pohtimaan, mitä ihmettä oikein teemme täällä ja mitä varten olemme olemassa. 

Neljän pilarin mallissa elämän tarkoituksella viitataaan toisaalta elämän suuriin päämääriin ja toisaalta jokapäiväistä elämää ohjaaviin arvoihin. 

Tutkijat konkretisoivat asiaa esimerkillä opettajasta, jonka päämääränä on halu auttaa jokaista lasta saavuttamaan oman potentiaalinsa oppijana. Opettajan päämäärä näkyy arjessa ystävällisyyteenä, avuliaisuutena, kärsivällisyytenä ja muina arvoina, jotka tukevat opettajan elämän kantavaa päämäärää. Syntyy tunne, että omalla elämällä on väliä. Sillä on jokin tarkoitus. 

Elämän merkityksellisyyden kokemus on tutkimuksissa yhdistetty niin henkiseen hyvinvointiin kuin parempaan fyysiseen terveyteen. 

Arvojen suhde yksilön henkiseen hyvinvointiin tosin ei ole ihan yksioikoinen. Riippuu arvoista, ovatko ne hyvästä ihmisen hyvinvoinnille vai ei. Esimerkiksi materialistiset ja valtaan liittyvät arvot eivät tutkimusten mukaan lisää hyvinvointia samalla tavalla kuin yhteisölliset ja yhteisen hyvän tavoittelemiseen tähtäävät ja toisaalta itsensä toteuttamiseen liittyvät arvot. 

Omia tavoitteitaan ja arvojaan on mahdollista kirkastaa konkreettisin keinoin. Siihen hyvä työkalu on esimerkiksi hyväksymis- ja omistautumisterapia HOT (engl. Acceptance and Commitment Therapy ACT), joka tutkijoiden mukaan sopii erityisesti arvotyöskentelyyn. 

Lisäksi oman elämänsä tarkoitusta pohtivia tutkijat suosittelevat tutustumaan Wisconsinin yliopistossa kehitettyyn Healthy Minds -ohjelmaan, josta löytyy runsaasti tietoa pohdinnan tueksi. Työn pohjalta on kehitetty myös ilmainen Healthy Minds -sovellus

Tutkija ja voittoa tavoittelemattoman Healthy Minds Innovations -organisaation johtaja Cortland Dahl korostaa mielen joustavuutta ja ihmisen kykyä oppia.

“Monesti ajatellaan, että se, millaisia olemme, on kiveen kirjoitettu, mutta todellisuudessa ihmismieli on paljon muovautuvampi kuin uskommekaan. Aivoja ja hermostoa voi muokata”, hän sanoo.

Lähteet:

Dahl, C. J., Wilson-Mendenhall, C. D., & Davidson, R. J. (2020). The plasticity of well-being: A training-based framework for the cultivation of human flourishing. Proceedings of the National Academy of Sciences, 202014859. https://doi.org/10.1073/pnas.2014859117

University on Wisconsin-Madison: Research provides tools for achieving the ‘how’ of well-being in daily life

henkinen hyvinvointi osa-alueet

Tutustu myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit