Hymyä huuleen, vaikka itkettäisi? Pakotettu positiivisuus uuvuttaa

| | , ,

”Fake it ’til you make it”, sanotaan monesti hymyilemisestäkin eli väännä hymy kasvoillesi vaikka väkisin, niin jo alat pian tuntea myönteisiä tunteita.

Neuvo pohjaa klassikkotutkimukseen, jota vieläkin näkee siteerattavan, vaikka se julkaistiin  yli 30 vuotta sitten.

Väite: ilmettä seuraa tunne

Osaa tutkimukseen osallistuneista pyydettiin pitämään kynää hampaidensa välissä samalla, kun he arvioivat, kuinka hauskoja heille näytetyt piirretyt olivat.

He, jotka pitivät kynää suussaan – minkä vuoksi heidän kasvonsa olivat hymyn kaltaisessa virneessä – arvioivat piirretyt hauskemmiksi kuin he, joilla ei ollut kynää.

Tutkijat päättelivät,  että jos suu on virneessä, se vaikuttaisi ihmisten tunteisiin myönteisesti.

Olettamus, jonka mukaan kasvojen ilmeet voisivat vaikuttaa siihen, mitä ihminen tuntee, on nimeltään facial feedback -hypoteesi. Sen mukaan olisi siis mahdollista, että ensin on ilme, ja sitä seuraa tunne. Fake it ’til you make it.

Sen koommin klassikkotutkimuksen tulokset on kyseenalaistettu. *)

Lue myös: Elämä introverttina ekstroverttien maailmassa on yhtä itsensä ylittämistä

Pakkohymyily uuvuttaa

Jos tekohymy voisi siis ainakin teoriassa saada aikaan myönteisen tunnereaktion, sittenhän meidän kaikkien kannattaa tekohymyillä aina, kun mieliala kaipaa kohotusta. Eihän siitä haittaakaan ole? Paitsi, että mahdollisesti on.

Vastikään julkaistiin tutkimus, jossa tarkasteltiin tunteiden ilmaisua työpaikalla. Tutkimuksesta selvisi, että pakotettu ja päälle liimattu tunneilmaisu ei kohota mielialaa vaan päinvastoin uuvuttaa ja stressaa.

Jos vaikkapa asiakaspalvelussa työskentelevä joutuu hymyilemään vastentahtoisesti hankalille asiakkaille pitkin päivää, ei ihme jos työpäivän päätteeksi vähän väsyttää.

Lue myös: Onko sinulla hyvä kasvomuisti? Saatat olla supertunnistaja

Tunteita teeskentelevät ratkesivat juomaan

Tunteiden teeskentelemisen seurauksia selvitettiin  hiljan myös Penn State -yliopiston tutkimuksessa – paljolti samansuuntaisin tuloksin.

Psykologian professori Alicia Grandeyn johdolla  selvisi, että pakotettu tunteiden ilmaisu ja liioittelu sekä toisaalta tunneilmaisujen tukahduttaminen kuluttivat asiakaspalvelutyöntekijöiden voimavaroja.

Tämä puolestaan sai aikaan sen, että koska työntekijöillä ei ollut enää voimia itsekontrolliin, he päätyivät käyttämään töiden jälkeen enemmän alkoholia.

Lue myös: Miksi ihmiset nauravat?

”Älä ole niin vakava”

Kuinka mahtaa olla heidän laita, joiden luonnollinen lepoilme on keskimääräistä vakavampi?

Erityisesti naisia kehotetaan monesti hymyilemään, jos heidän kasvonsa ovat ihan tavallisesti peruslukemilla. Naisen hymytön ilme kun tulkitaan herkästi vihaisuudeksi (resting bitch face on termi, jota monesti käytetään asiasta keskusteltaessa).

Joutuvatko he pinnistelemään– ja  siksi väsymään väsymään – vielä muita enemmän?

Mitä seuraisi siitä, jos ei enää hymyilisikään silloin, kun sitä odotetaan vaan ainoastaan silloin, kun oikeasti hymyilyttää? Tätä voisi alkaa kokeilla.

*) Kynä suussa -tutkimuksen tuloksia on sittemmin yritetty toistaa 18 tutkimuksen voimin, mutta vain yhdessä niistä on onnistuttu. Onnistuneen kokeen tehneet tutkijat uskovat, että aiemmat yritykset epäonnistuivat, koska niissä koehenkilöitä videoitiin kokeen aikana – toisin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa – ja tarkkailtavana oleminen saattaa heidän mukaansa heikentää ihmisen kykyä luottaa sisäisiin tuntemuksiinsa.

0 0 äänestä
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x