Hyvän hengityksen anatomia johdattaa hengityksen teoriaan ja käytäntöön

Viimeksi päivitetty: |

Kukapa meistä ei osaisi hengittää? Sehän on elämän edellytys! On totta, että me kaikki pihisemme ainakin sen verran, että pysymme hengissä, mutta oikeanlainen ja tarkoituksenmukainen hengittäminen avain parempaan elämänlaatuun.

”Sisäänhengitys on elämämme ensimmäinen autonominen liike, uloshengitys sen viimeinen.” Näillä sanoilla alkaa Malla Rautaparran kirja Hyvän hengityksen anatomia (Basam Books 2019).

Luulisi, että tämä ihmiselämän ylläpitämisessä tarvittava välttämätön taito olisi niin hyvin hallussa meillä kaikilla, että sen opettamiseen ei tarvita kirjoja, tutkimuksia ja harjoituksia.

Silti jokainen kaltaiseni pintahengittäjä tietää, että hyvä, kehoa ja mieltä ravitseva ja rauhoittava hengittäminen on kaikkea muuta kuin itsestään selvä taito.

Lapsuudessa hengittämistä ei monenkaan meistä tarvitse ajatella sen kummemmin. Mutta vähitellen elämä ahdistuksineen, stresseineen, pelkoineen ja kumarine työasentoineen rapistaa hengityksemme kalpeaksi varjoksi siitä, mitä se voisi olla.

Miten aistimme kehon sisäisiä tuntemuksia?

Hengittelyoppiin Rautaparran kirjassa lähdetään sanomalla ensin sananen aisteistamme – ennen kaikkea kehon sisäisistä aistimuksista.

Sen lisäksi, että meiltä löytyvät työkalut ulkoisten ärsykkeiden kokemiseen, meillä on kyky aistia myös kehomme sisäisiä tiloja. Puhutaan interoseptiivisestä herkkyydestä eli kyvystä havainnoida oman kehon sisäisiä reaktioita, somaattisia signaaleja. Osa tätä ovat viskeraaliset (engl. visceral) aistimukset, jotka kertovat sisäelinten tuntemuksista.

”Aistimme nälkää, janoa, kylläisyyden tunteen ja vessahädän. Voimme myös aistia kehon lämpötilan vaihtelut sekä jännityksen ja rentoutumisen välisen eron. Aistimme hengityksen sisältäpäin lähtevänä liikkeenä”, Rautaparta kirjoittaa.

”Hengitysliike on kuin rengaslaine”

Kipu on elimistön voimakkain sisäinen tuntemus, mutta myös muita tuntemuksia on mahdollista opetella tunnistamaan harjoittelun avulla. Ensimmäinen askel voi olla vaikkapa se, että keskitymme tuntemaan, millä tavalla sisäänhengitys laajenee sisällämme moneen suuntaan.

”Hengitysliike on kuin rengaslaine, se lähtee keskustasta ja väreilee ääriosia kohti”, Rautaparta kirjoittaa.

Rautaparran mukaan ihmisen on mahdollista harjoitusten avulla tulla tietoiseksi hengityksestään pikkuvarpaassa saakka. Itse en ole aktiivisesti harjoitellut hengittämistä muutamia meditointikokeiluja lukuun ottamatta, joten en osaa – ainakaan vielä – oikein kuvitella, miltä hengitys pikkuvarpaassa mahtaisi tuntua?

Meitä noviiseja kirjassa lohdutetaan sanomalla, että alkuvaiheessa on aivan tavallista, että vain päädymme ajattelemaan pikkuvarvastamme sen sijaan, että aistisimme siinä jonkin tuntemuksen.

Sieraimet työskentelevät vuorovedoin ja nenä on tärkein hengitysreitti

Kirjassa perehdytään ilahduttavan yksityiskohtaisesti myös hengitysjärjestelmän fysiologisiin rakenteisiin ja toimintaan sekä hengitysrytmiin vaikuttaviin tekijöihin, vaikka niiden teoreettinen ymmärtäminen ei olekaan välttämätöntä hengitysharjoitusten kannalta.

Ehkä jo tiesitkin,  että nenä on suuta huomattavasti parempi hengitysreitti? Nenän kautta kulkeva ilma puhdistuu, lämpiää ja kosteutuu paremmin kuin suun kautta kulkeva ilma.

Uutta ainakin itselleni puolestaan oli se, että ilma virtaa vuoronperään paremmin toisen sieraimen kautta kuin toisen. Nenärytmiä säätelee Rautaparran mukaan nenän limakalvojen turpoaminen ja kutistuminen: Kun limakalvot turpoavat yhden sieraimen sisällä, ne kutistuvat toisessa.

Mikä rajoittaa hengitystämme?

Hengitys voi muuttua puutteelliseksi sairauden, esimerkiksi astman, vuoksi, mutta monesti niin voi käydä myös ilman selkeää ja yksittäistä syytä.

Hyvän hengityksen anatomia -kirjan kansikuva

Siihen miten hengitämme, vaikuttavat suuresti muun muassa tunteemme. Jos olet ahdistunut tai stressaantunut, et varmasti hengitä samalla tavalla kuin rentoutuneessa mielentilassa.

Hengitystä säätelemällä voimme onneksi vaikuttaa autonomiseen hermostoomme, joka aktivoi parasympaattisen hermoston toimintaa ja levollistaa koko elimistöämme.

”Hengitysharjoitus on kuin rauhoittava lääke. Se auttaa monissa tilanteissa, parantaa unen laatua, lievittää ahdistusta, rauhoittaa sydäntä”, Rautaparta luettelee.

Rautaparta kertoo, että myös esimerkiksi sellaiset liikuntaharrastukset, joissa tavoitellaan litteää vatsaa ja joissa korostetaan jatkuvaa lantionpohjan lihasten jännittämistä, rajoittavat rentoa hengitystä.

Lisäksi muun muassa raskaus vaikuttaa hengitykseen. Kohtu kasvaa 8. raskauskuukauteen asti ylöspäin, siis keuhkojen suuntaan, joten ei ole ihme, jos tulevalla äidillä on välillä tukala olo.

Vietämme sisätiloissa 90 prosenttia ajastamme

Ilmanlaadun merkitystä korostetaan myös ja aiheesta löytyykin monta sivua mielenkiintoista perustietoa.

Erityisen herättävää oli lukea, että suurin osa ihmisistä viettää 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa. Siksi terveen sisäilman merkitystä ei voisi enemmän korostaa.

Itseni tieto sai lisäksi pohtimaan keinoja, joilla saisin kammettua tuota hurjaa prosenttimäärää alaspäin ja itseni entistä useammin ylös, ulos ja lenkille. Tekee muuten ihmeitä myös mielialalle.

Muualla verkossa: Työstressi tuntuu hengityksessäkin

Roppakaupalla konkreettisia harjoituksia

Hyvän hengityksen anatomia on mielenkiintoinen tietokirja hengityksestä ja sen roolista osana hyvinvointiamme, mutta ennen kaikkea se on konkreettinen työkalu ja harjoituskirja kaikille oman hengittämisen kehittämisestä kiinnostuneille.

Kirjan jälkimmäinen puolikas koostuukin enimmäkseen erilaisista harjoitteista. Niiden hahmottamista auttavat harjoituksia konkretisoivat valokuvat.  Harjoituksissa muun muassa aktivoidaan palleaa, parannetaan rintakehän liikkuvuutta ja käydään läpi liikkeitä, joiden avulla liike ja hengitys tukevat toisiaan.

Joogassa hengittäminen on kaiken harjoittelun keskiössä. Siksi onkin luonnollista, että joogaopettajanakin toimivan Malla Rautaparran kirjasta löytyy runsaasti myös joogan maailmasta tuttuja hengitysarjoituksia.

Heille, joita kiinnostaa hyvinvointi ja hengityksen rooli osana sitä, Hyvän hengityksen anatomia on oiva teos pitkäaikaiseen käyttöön.

Artikkelin kuva: Eli DeFaria

Kommentit ennakkomoderoidaan eli julkaistaan vasta sen jälkeen, kun toimitus on ne ensin hyväksynyt. Joskus siihen voi kulua useampi päivä, mutta jos kommettisi on asiallinen, se julkaistaan kyllä.

Tilaa
Ilmoitus
guest
2 Kommenttia
vanhimmat
uusimmat eniten ääniä saaneet
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
Em / Wake up - elämä kutsuu
Em / Wake up - elämä kutsuu
3 vuotta sitten

Kiitos, olipa hyvä artikkeli! Itsekin olen pintahengittäjä ja ostin jokin aika sitten kotiini sisustusjulisteen, jossa lukee ”Breathe”. Niin itsestään selvää ja silti sitä tekee koko ajan väärin.

Sulla onkin tosi paljon mua kiinnostavia aiheita blogissa, pitää pistää talteen ja tulla lueskelemaan!

Käy kurkkaa mun blogia:
https://aboutthisandthat171029823.wordpress.com

Namaste!