Mitä teet, kun edessä on esitelmä, tärkeä koe tai muu hermoja koetteleva tapahtuma? Ehkä yrität kaikin keinoin pysyä rauhallisena? Parempaan suoritukseen saatat yltää, jos rauhoittumisen sijaan kehotat itseäsi innostumaan.
”Jännittäminen on hyvin kokonaisvaltainen tunne. Intuitiivisesti ajatellaan, että rentoutuminen on paras keino selvitä jännittämisestä. Se on kuitenkin erittäin vaikeaa ja sitä paitsi tehotonta”, Harvard Business Schoolin tutkija Alison Wood Brooks sanoo.
Brooks on kollegoineen tutkinut, mitkä keinot auttavat meitä hyvään suoritukseen jännittämisestä huolimatta.
Innostunut selvisi puheen pitämisestä rauhallista paremmin
Harvardin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa suoritetut kokeet havainnollistivat, kuinka jännittävään suoritukseen vaikuttaa se, miten henkilö nimeää tilanteessa kokemansa tunteet.
Ensimmäisessä kokeessa 140:ää koehenkilöä pyydettiin valmistelemaan ja pitämään puhe, jossa he kertovat, miksi he olisivat hyviä työkavereita. Jännityksen lisäämiseksi puheet videoitiin ja koehenkilöille kerrottiin, että puheet annetaan myös ulkopuolisen paneelin arvioitavaksi.
Lue myös:
Temperamentti pohjustaa luonteemme
Osaa osallistujista pyydettiin sanomaan itselleen ennen puheen pitämistä ”olen innoissani” ja osaa ohjeistettiin kertomaan itselleen ”olen rauhallinen”. Asiantuntijapaneeliarvioiden mukaan ”innostuneiden” puheet olivat pidempiä, rennompia ja vakuuttavampia kuin ”rauhallisten”.
”Tapa, jolla puhumme tunteistamme, vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä tunnemme”, Brooks sanoo.
Matemaattinen tehtäväkin ratkesi innostuneena helpommin
Toisessa kokeessa 188 osallistujaa sai ratkaistavakseen visaisen matemaattisen pulman. Ennen tehtävän tekemistä osa porukasta luki kehotuksen ”yritä innostua” ja osa taas tekstin ”yritä pysyä rauhallisena”. Kontrolliryhmä alkoi ratkoa tehtävää ilman ensin luettavaa kehotusta.
Innostuneiden porukassa tehtävän ratkaisemisesta selvittiin 8 prosenttia rauhallisia ja kontrolliryhmää paremmin. Tehtävän jälkeen innostuneet osallistujat lisäksi raportoivat useammin kuin muut, että he luottivat omiin matematiikan taitoihinsa.
Tunteiden koko skaala karaokessa
Kolmannessa kokeessa laulettiin karaokea. Kaikkiaan 113 koehenkilön porukka jaettiin satunnaisesti viiteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvia kehotettiin sanomaan itselleen ennen karaokea, että heitä jännittää ja toista ryhmää, että he ovat innoissaan. Kolmas porukka kertoi itselleen, että he olivat rauhallisia, neljäs vihaisia ja viides surullisia. Lisäksi mukana oli kontrolliryhmä, jota ei pyydetty kertomaan itselleen mitään.
”Tapa, jolla puhumme tunteistamme, vaikuttaa voimakkaasti siihen, mitä tunnemme.”
Kaikkien koehenkilöiden jännittyneisyyttä tarkkailtiin sormeen laitettavalla sykemittarilla.
Kokeessa käytetyn karaokeohjelmiston arviointikriteereillä (nuotissa ja rytmissä pysyminen sekä äänenvoimakkuus) mitattuna innostuneiksi itseään patistaneet saivat laulusuorituksestaan tulokseksi keskimäärin 80 %. Rauhallisten, vihaisten ja surullisten keskimääräinen tulos oli 69 %. He, jotka olivat ennen lauluvuoroaan sanoneet itselleen, että heitä jännittää, pärjäsivät heikoimmin: heidän keskimääräinen tuloksensa oli 53 %.
Innostuneet kertoivat lisäksi, että he olivat oikeasti olleet innostuneempia ja he myös uskoivat laulutaitoihinsa muihin ryhmiin kuuluvia enemmän.
Jännittäminen ja innostuneisuus ovat tunnesukulaisia
Jännittäminen ja innostuneisuus ovat fysiologiselta viritykseltään läheisempiä tunnesukulaisia keskenään kuin jännittäminen ja rauhallisuus.
Siksi voi olla helpompaa vakuuttaa itsensä siitä, että koettu tunne on innostuneisuutta sen sijaan, että yrittäisi kaikin keinoin päästä kovin erilaiseen tunnetilaan, Alison Wood Brooks pohtii.
Lue myös:
Ujo ahdistuu alkoholista muita enemmän
”Kun meitä jännittää, keskitymme helposti vellomaan tunteessamme ja jännittävään tilanteeseen liittyvissä uhkissa. Vellomisen sijaan meidän kannattasi keskittyä tilanteen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Positiivisuudesta on hyötyä. Vaikka et aluksi uskoisikaan sitä, sano silti itsellesi ”olen innostunut”. Ääneen lausuttu kehotus nimittäin todellakin lisää innostuneisuutta”, Brooks summaa.
Lähde: APA
Tutkimusviite: Brooks, A. W. (2014). Get excited: Reappraising pre-performance anxiety as excitement. Journal of Experimental Psychology: General, 143(3), 1144–1158. https://doi.org/10.1037/a0035325
Artikkelin kuva: Pradeep Ranjan
Joo, huomattu on, ettei jännittäjällä täysin valheellisen lauseen ”olen rauhallinen” käyttäminen ainakaan mitään auta. Mutta se, jos pystyy keskittymään siihen, kuinka kiinnostava asia on, vie huomiota pois jännittämisestä.