Harva syntyy johtajaksi, mutta taitavammaksi voi aina opetella

| |

Mitä on hyvä johtamistaito? Onko se sitä, että kun pomo käskee, alaiset uskovat? Vai sitä, että alaiset ihailevat ja arvostavat vahvaa ja loistavaa johtajaansa? Vai sitä, että johtaja osaa tehdä asioita, jotka ovat organisaation parhaaksi? Vai kaikkea tätä – tai ehkä jotain ihan muuta?

Johtajuutta on tarkasteltu johtajuustutkimuksessa ja -teorioissa monista suunnista. Sitä on tutkittu muun muassa valta- tai vuorovaikutussuhteena ja erilaisina käyttäytymismuotoina sekä johtamisprosessin ja persoonallisuuden näkökulmista.

Johtajuutta on tarkasteltu niin tilannekeskeisesti, prosessikeskeisesti kuin johtajan taitojen ja ominaisuuksien näkökulmasta.

Myös karismaattinen johtajuus kiinnostaa tutkijoita.

Johtamiselta odotetaan tuloksia

Organisaatiokontekstissa tehokas johtajuus määritellään tehokkaan johtamisen ansiosta saatavien tulosten kautta: 

Tehokas johtajuus on yhtäältä kykyä vaikuttaa organisaation ja oman työyksikön menestykseen vaikuttamalla alaisten käyttäytymiseen, asenteisiin ja arvoihin, työsuoritukseen, työtyytyväisyyteen ja tehtyyn tulokseen. Toisaalta siitä kertoo myös johtajan alaisiltaan saaman tunnustuksen määrä.

Johtajan tulee olla niin tehtäväsuuntautunut, ihmisuhdesuuntautunut kuin – varsinkin nykyisinä jatkuvan muutoksen aikoina – muutossuuntautunut.

Korkea energiataso ja stressinsietokyky auttavat pärjäämään

Voiko joku syntyä halliten kaiken edellä listatun tai omaten sellaisia persoonallisuuden piirteitä, jotka auttavat häntä luonnostaan selviämään johtamisen kaltaisesta haastavasta ja monitahoisesta kokonaisuudesta, jossa asioita on pystyttävä miettimään niin työntekijöiden, työyksikön ja koko organisaation kuin asiakkaiden ja tuloksen näkökulmasta?

Vastaus on ei – enimmäkseen. Tutkimuksesta löytyy jonkin verran tukea oletukselle, että menestyvällä johtajalla on luonnostaan korkea energiataso ja stressinsietokyky ja että itsevarma johtaja nähdään usein karismaattisena johtajana.

Tiettyjä taitoja ja persoonallisuuden piirteitä olennaisempaa on, miten johtaja käyttää ominaisuuksiaan hyväkseen johtamistyössään.

Johtaja ei toimi tyhjiössä vaan aina suhteessa toisiin

Kukaan johtaja ei toimi tyhjiössä vaan aina suhteessa ympäristöönsä, organisaatioonsa ja ennen kaikkea suhteessa organisaation muihin työntekijöihin.

Johtaja vaikuttaa alaiseensa ja alainen johtajaan. Näin näiden kahden suhde on – ainakin pitäisi olla – yhdessä ja yhteistyössä neuvoteltu.

Molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus sekä se, että esihenkilö ja alainen yleensä ottaen pitävät toisistaan, auttaa suuresti esimerkiksi organisaation muutostilanteissa. Kun luottamus pomoon on kohdillaan, myös muutos on helpompi hyväksyä.

Kunnioitus ja luottamus ovat toisaalta niin tärkeitä esihenkilö-työntekijäsuhteen elementtejä, että niihin kannattaisi panostaa ihan koko ajan.

Viestintää, vuorovaikutusta, valmennusta – monia taitoja voi ja kannattaa harjoitella

Hyvään esihenkilö-työntekijäsuhteeseen tarvittavia taitoja ja käyttäytymistä voi opetella paljonkin:

Minkä tahansa hyvin toimivan ihmissuhteen perusta löytyy perusviestintä- ja vuorovaikutustaidoista – kuuntelemisesta, perustelemisesta, rohkaisemisesta mielipiteen ilmaisuun, keinoista, joilla osoittaa arvostavansa toista jne.

Kun pomo on työntekijöiden puolella, hän osoittaa heitä kohtaan arvostusta ja kiitollisuutta, tukee ja luo mahdollisuuksia oppimiseen. Voisi kai sanoa, että ihmisten työtä johtaessaan johtaja on parhaimmillaan silloin, kun hän ei sanan perinteisessä mielessä johda vaan valmentaa.

Entäpä ne luonnostaan karismaattiset johtajatyypit?

Johtajuustaitoja voi siis oppia, mutta eikö silti ole olemassa unohtumattomia johtajia, jotka luonnostaan vetävät ihmisiä puoleensa ja säteilevät vetovoimaa?

Tarvitsiko Steve Jobsin opiskella johtajuuden taitoja? Hyötyisikö Sanna Marin kurssituksesta?

Karismaattista johtajuutta tarkastellaan ryppäässä teorioita, joissa ollaan kiinnostuneita erityisesti siitä, millä tavalla johtaja voi muuttaa ihmistä, vaikuttaa hänen motiiveihinsa, tunteisiinsa ja arvoihinsa sekä koko organisaatiokulttuuriin.

”Hyvä johtaja ymmärtää, että vaikka organisaatiokaaviossa johtaja olisikin alaisensa yläpuolella, ihmisinä kaikki ovat samalla viivalla.”

Karimaattisella johtajalla voi olla suuri vaikutus alaisiinsa. Hän voi saada paljon myönteistä aikaan ennen kaikkea esimerkin avulla ja toimimalla roolimallina, motivoimalla ja innostamalla ja rohkaisemalla älyllisiin haasteisiin.

Karisma yksin ei tietysti riitä tekemään kenestäkään hyvää johtajaa – siitä löytyy esimerkkejä niin meiltä kuin maailmalta pilvin pimein. Pahimmillaan karismasta voi olla haittaa, sillä ns. suuret persoonat päätyvät monesti viemään niin paljon tilaa, ettei muille jää tilaa toimia (saatikka loistaa).

Monia taitoja voi oppia, mutta roolimalliksi pääsee vain olemalla hyvä pomo

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa selvältä, että monia hyvään johtajuuteen liitettäviä taitoja ja käyttäytymistapoja voi opetella ja oppia – kunhan johtaja vain on motivoitunut oppimaan eikä itse elä siinä harhaluulossa, että hän on syntynyt johtajaksi eikä muuta tarvita.

Jo tiedon hankkiminen johtajuudesta auttaa: Mitä enemmän johtaja ymmärtää johtajuuden mekanismeista ja haasteista, sitä helpompi hänen on tarttua asioihin, joissa omalla kohdalla on kehittymisen varaa.

Tie roolimalliksi sen sijaan käy vain yhtä kautta: On toimittava johdonmukaisesti tilanteesta toiseen tavalla, jolla ansaitaan työntekijöiden luottamus ja kunnioitus.

Siihen taas tarvitaan nippu universaaleja arvoja, kuten rehellisyys, toisten kunnioittaminen ja ymmärrys siitä, että vaikka organisaatiokaaviossa johtaja olisikin alaisensa yläpuolella, ihmisinä kaikki ovat samalla viivalla.

0 0 äänestä
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x