Ketamiini lievittää masennusta nopeasti – uni vahvistaa vaikutusta?

| | , ,

Ketamiini lievittää masennusoireita nopeimmillaan tunneissa, mutta oireet palautuvat usein viikon kuluessa. Helsingin yliopiston tutkijoiden uusi hypoteesi esittää, että nopeiden masennushoitojen vahvistamat hermoyhteydet lujittuvat aivoissa seuraavan yön syväunijaksojen aikana.

Masennuksen ja pitkäkestoisen stressin on todettu aiheuttavan aivoissa muutoksia, jotka osittain selittävät masentuneisuutta, apatiaa, muistivaikeuksia ja muita yleisiä masennukseen liittyviä oireita.

Negatiivista kehää kiertävät ajatukset poikki

Masentuneiden mielentilassa korostuvat kuitenkin myös usein keskeytyksettä jatkuvat negatiiviset ajatuskehät. Tämä on hyvin aktiivista ja valikoitunutta aivojen toimintaa.

”Se puolestaan vahvistaa juuri tällaiseen ajatteluun liittyviä hermoyhteyksiä. Negatiivisuuden kierre on valmis, kun vähemmän aktiiviset, normaalia aivotoimintaa tukevat, kytkennät ja hermoverkot heikentyvät käytön puutteessa. Lopputuloksena on hermoverkkojen aktiivisuuden epätasapaino ja kliininen masennus”, apulaisprofessori Tomi Rantamäki Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta kuvaa.

Syöksykierre voitaisiin katkaista ohjaamalla aivot takaisin kohti kokonaisvaltaisempaa toimintatapaa. Tällaista ohjaamista voidaan tehostaa psykoterapian keinoin, mutta vaikutukset ilmenevät hitaasti.

Viime vuosien aikana on tutkittu nopeavaikutteisia masennuksen hoitomuotoja, jotka lupailevat tähän kokonaan uusia näköaloja. Uusimpana tulokkaana myyntiluvan sai vastikään Euroopassa esketamiinia sisältävä nenäsumute.

Hermoston muovautuvuuden mekanismit hyötykäyttöön

Ketamiinia, psykiatrista sähköhoitoa, ilokaasua ja muutamaa muuta jo käytössä olevaa tai kokeellista hoitomuotoa yhdistää se, että ne lisäävät laajojen aivokuorialueiden aktiivisuutta ja voimistavat hermoliitoksia eli synapseja.

”Parhaimmillaan tämä pakottaa laajat aivokuoren hermoverkot kokonaan uudenlaiseen vuorovaikutukseen, jolla pystytään horjuttamaan aiempaa epätasapainotilaa”, tutkijatohtori Samuel Kohtala Helsingin yliopistosta sanoo.

Nopea helpotus jää kuitenkin ohimeneväksi, jollei hermoston muovautuvuuden sisäsyntyisiä mekanismeja hyödynnetä.

Lääkehoidon avulla aivoja opetetaan pois masennusta ylläpitävästä aivotoiminnasta

Synaptisen homeostaasiteorian mukaan päivän aikana aktivoituneiden synapsien kokonaisvahvuus palautetaan syvän unen hidasaaltoaktiivisuuden aikana edeltävälle tasolle.

Vahvimmat synapsit säilyttävät suhteellisen potentiaationsa paremmin kuin heikoimmat, mikä mahdollistaa oppimisen, mutta myös puhdistaa hermoverkot ylimääräisestä kohinasta.

”Ajattelemme nopeavaikutteisten masennushoitojen säätelevän sekä synapsien voimistumista että niitä vastavuoroisia aivojen sisäsyntyisiä mekanismeja, jotka unen aikana heikentävät synapseja. Molempien mekanismien avulla aivot voivat oppia pois masennusta ylläpitävästä aivotoiminnasta”, Kohtala sanoo.

Tutkijoiden mukaan hermoston muovautuvuuteen liitetyt molekyylitason mekanismit kytkeytyvät päälle nimenomaan hidasaaltoaktiivisuuden aikana. Siis käytännössä syvän unen aikana.

Hoitojen aiheuttaman hidasaaltotoiminnan mittaaminen voi olla yksi tekijä, josta on hyötyä hoitovasteen mittaamisessa sekä uusien masennuslääkkeiden kehitystyössä.

Terapiaakin tarvitaan, jotta päästään kiinni masennuksen juurisyihin

Tutkijat muistuttavat, että vastaavien mekanismien siivittämänä aivojen toiminta voi ajautua uudelleen raiteiltaan seuraavien unijaksojen aikana, ellei masennusta ajavien hermoverkkojen toimintaa ohjata riittävästi esimerkiksi toiminnallisen terapian keinoin.

”Masennuksen pääoireisiin on mahdollisuus vaikuttaa keinotekoisesti horjuttamalla hermoverkkojen toiminnan tilaa. Pysyvämmän vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitsee vaikuttaa myös ongelman perussyihin”, Rantamäki sanoo.

Lähde: Nopeavaikutteisen masennuslääkkeen vaikutukset lujittuvat unessa?

Tutkimusviite: Rantamäki, T., & Kohtala, S. (2020). Encoding, Consolidation, and Renormalization in Depression: Synaptic Homeostasis, Plasticity, and Sleep Integrate Rapid Antidepressant Effects. Pharmacological Reviews72(2), 439–465. https://doi.org/10.1124/pr.119.018697

Artikkelin kuva: Gregory Pappas

5 1 äänestä
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x