Kietoutuneisuus on tunnelukko, jonka myötä ihmisen oma elämä on liiallisen punoutunut jonkun toisen ihmisen elämään.
Mitä on kietoutuneisuus?
Kietoutuneisuuden tunnelukko (engl. enmeshment/undeveloped self) on haitallinen ajattelemisen, tuntemisen ja toimimisen tapa, jonka seurauksena ihmisen oma elämä sekoittuu liiaksi läheisen ihmisen elämään.
Omaksi itseksi kasvaminen ja itsenäistymisprosessi ovat jääneet kietoutuneisuudesta kärsivällä kesken. Hänen on vaikea kuvitella selviävänsä tai olevansa onnellinen ilman toista (tyypillisesti vanhempaa tai puolisoa) ja tämän jatkuvaa tukea.
Omien mielipiteiden muodostaminen on kietoutuneelle vaikeaa ja monesti itsenäinen päätöksenteko tyssää jahkailuun. Elämällä ei oikein ole suuntaa ja identiteettikin on hakusessa.
Joskus kietoutuneisuuden tunnelukosta kärsivästä saattaa tuntua jopa siltä, että hän on olemassa vain sitä varten, että joku toinen elää elämäänsä hänen kauttaan.
Miten kietoutuneisuus näkyy jokapäiväisessä elämässä?
Tunnelukoista kärsivä käyttää erilaisia selviytymismekanismeja, jotka helpottavat oloa hetkeksi, mutta sitovat ajan myötä yhä tiuksemmin kiinni tunnelukkoon.
Selviytymismekanismit ovat kolmenlaisia. Kietoutuneisuudestakin kärsivä voi joko 1) antautua tunnelukolleen, 2) vältellä tai 3) ylikompensoida sitä.
Jos kietoutuneisuudesta kärsivä antautuu tunnelukolleen, hän käyttäytyy juuri tunnelukkonsa mukaisesti. Hän aikuisiälläkin esimerkiksi soittelee vanhemmilleen päivittäin ja kertoo heille kaiken.
Tai sitten hän ei elä omaa vaan puolisonsa elämää. Jos joku vaikkapa kysyy kuulumisia, kietoutuneisuudesta kärsivä saattaa vastata kertomalla puolisonsa uudesta työpaikasta tai tämän juuri todetusta heinäallergiasta.
Kietoutuneisuus voi kohdistua myös omaan lapseen, niin että tunnelukolle antautuva vanhempi elää elämäänsä lapsensa kautta. Lapsen onnistumisista, epäonnistumisista ja muista elämän käänteistä tulee ikään kuin vanhemman elämän käänteitä. Kietoutunut vanhempi saattaa myös tukeutua liiallisesti lapseensa silloin, kun hän tarvitsee kuuntelijaa murheilleen tai muuta tukea.
Kietoutuneisuuden tunnelukkoa välttelevä voi päätyä välttelemään läheisiä ihmissuhteita kokonaan. Jos lähellä ei ole ketään, ei keneenkään myöskään voi kietoutua. Myös oman itsenäisyyden korostaminen voi olla tärkeää.
Kietoutuneisuuden ylikompensoiminen puolestaan näkyy niin, että ihminen pyrkii tekemään kaiken täysin päinvastaisella tavalla kuin hänelle läheiset ihmiset tekevät. Jos esimerkiksi vanhemmat ovat imurointiin ja pölyttömiin pintoihin kiintyneitä siivousintoilijoita, kiintyneisyyden tunnelukosta kärsivä aikuistunut lapsi saattaa heittäytyä omassa kodissaan todelliseksi sottapytyksi.
Skeematerapian perustaja Jeffrey E. Youngin kehittämässä tunnelukkotestissä kietoutuneisuutta kartoitetaan seuraavanlaisten väittämien avulla:
- En ole onnistunut irrottautumaan vanhemmistani samalla tavalla kuin muut ikäiseni näyttävät onnistuneen.
- Puutumme vanhempieni kanssa liikaa toistemme elämään ja ongelmiin.
- Vanhempieni ja minun tuntuu erittäin vaikealta pitää henkilökohtaisia asioita omana tietonamme ilman syyllisyyttä ja tunnetta, että pettää toisen.
- Minun ja vanhempieni on vaihdettava kuulumisia lähestulkoon päivittäin, sillä muussa tapauksessa joku meistä tuntee olonsa syylliseksi, loukatuksi, pettyneeksi tai yksinäiseksi.
- Minusta tuntuu usein siltä, että minulla ei ole omaa, vanhemmistani tai puolisostani erillistä identiteettiä.
- Minusta tuntuu usein siltä, että elämääni elävät vanhempani enkä minä itse.
- Minun on erittäin vaikea pitää etäisyyttä läheisiini; on vaikeaa pitää yllä käsitystä itsestäni erillisenä muista.
- Olen niin kiinni vanhemmissani tai puolisossani, etten oikeastaan tiedä, kuka olen ja mitä haluan.
- Minulla on vaikeuksia erottaa vanhempieni tai puolisoni mielipiteet omistani.
- Minusta tuntuu usein siltä, että minulla ei ole yksityisyyttä vanhempiini tai puolisooni nähden.
Mistä kietoutuneisuuden tunnelukko johtuu?
Tunnelukkojen taustalla vaikuttavat tavallisesti lapsuuden täyttymättä jääneet emotionaaliset tarpeet ja monesti myös muunlaiset vaikeat ja vahingoittavatkin kokemukset.
Kietoutuneisuuden tunnelukko kehittyy tyypillisesti perheissä, joissa lapsi ja vanhemmat ovat niin kiinni toisissaan, että ovat melkein kuin yksi yksikkö eivätkä toisistaan erillisiä yksilöitä.
Vanhemmat saattavat estää lasta tutkimasta ympäristöään ja kokeilemasta, millaista on olla olemassa omana itsenään eikä vain vanhempien jatkeena.
Voiko kietoutuneisuudesta päästä eroon?
Tunnelukot ovat ihmiselle tuttuja selviytymiskeinoja, joihin hän on turvautunut pitkään. Siksi kaikki tunnelukot – myös kietoutuneisuus – ovat sitkeää sorttia. Onneksi kuitenkin tunnelukkojen kanssa voi opetella pärjäämään.
Harjoittelu kannattaa aloittaa omiin tunnelukkoihinsa tutustumalla. Evermindin tunnelukkotestin avulla saat selville, kuinka suurta osaa kietoutuneisuuden tunnelukko näyttelee omassa elämässäsi.
Toiseksi ala tutustua itseesi. Esitä itsellesi erilaisia kysymyksiä ja mieti, miten juuri sinä – ei puolisosi, ei vanhempasi – vastaisit niihin: Mistä innostut? Ketä ihailet? Miten mieluiten viettäisit joulua ja juhannusta?
Lisää kysymyksiä löydät vaikkapa täältä: Mitä haluan elämältä? 21 kysymystä, jotka auttavat kohti itsesi näköistä elämää
Omiin arvoihisi voit tutustua tekemällä arvostestin.
Tunnelukkoja voidaan työstää myös psykoterapiassa, joskin kietoutuneisuudesta kärsivälle terapiaan liittyvien tavoitteiden asettaminen voi olla ainakin alkuun vaikeaa heikon itsetuntemuksen vuoksi.
MIKÄ ON TUNNELUKKO? ”Tunnelukko eli skeema on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.”
– psykoterapeutti Jeffrey E. Young, skeematerapian perustaja
Young, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press.
schematherapy.com
Artikkelin kuva: Emma Valerio / Unsplash
Muut tunnelukot:
- Hylkäämisen tunnelukko: ”Lopulta jään kuitenkin yksin”
- Vaativuuden tunnelukko – täydellinen suoritus on oman arvon mitta
- Ulkopuolisuuden tunnelukko: Kun olo on kuin vierailijalla toiselta planeetalta
- Alistumisen tunnelukko: Kun oma tahto on hukassa
- Oikeutuksen tunnelukko: ”Olen tärkein ja ansaitsen erityiskohtelua”
- Vajavuuden tunnelukko: ”En kelpaa ja olen huonompi kuin muut”
- Kaltoinkohtelun tunnelukko: ”Lopulta minut kuitenkin petetään”
- Tunnevaje: Tunnelukko, joka saa ajattelemaan, ettei ole erityinen kenellekään
- Emotionaalinen estyneisyys – tunnelukko, joka tekee omien tarpeiden ilmaisemisesta vaikeaa
- Pessimistisyyden tunnelukko saa ihmisen keskittymään elämän varjopuoliin
- Riippuvuuden tunnelukko: ”Joku toinen osaa huolehtia minusta paremmin kuin minä itse”
- Epäonnistumisen tunnelukko: ”Pieleen menee kuitenkin”
- Hyväksynnän haku: Tunnelukko joka saa ihmisen tavoittelemaan tunnustusta ja hyväksyntää muilta
- Riittämätön itsekontrolli: Tunnelukko, joka johtaa epämukavuuden välttelyyn
- Suojattomuuden tunnelukko: ”Maailma on vaarallinen paikka”
- Uhrautumisen tunnelukko: ”Kenen elämää elän?”
- Rankaisevuuden tunnelukko: ”Tekojen seuraukset on kannettava aina”
