Kun ihminen haistaa vaaran, hän reagoi siihen salamannopeasti

Päivitetty: 2.11.2021 | Julkaistu: |

Hajuaisti on ihmiselle välttämätön vaaran tunnistamiseksi ja välttämiseksi – siis viime kädessä elossa selviämiseksi. 

Ruotsin Karoliinisessa instituutissa kehitettiin menetelmä, jonka avulla onnistuttiin selvittämään, mitä aivoissa tapahtuu, kun haistamme jotain epäilyttävää. 

Tutkimus on vastikään julkaistu arvovaltaisessa PNAS-tiedelehdessä. 

Hajusignaali saavuttaa aivot 100–150 sekunnin tuhannesosassa sen jälkeen, kun ihminen on hengittänyt hajua sisäänsä. 

Kaikkien eläinten eloonjääminen – ihmiset mukaan lukien –  riippuu niiden kyvystä tunnistaa ja välttää vaaroja. Erityisesti hajuaisti näyttää olevan tärkeässä osassa haitallisten ärsykkeiden tunnistamisessa. 

Ihminen reagoi epämiellyttäviin ja vaarallisiksi tulkitsemiinsa hajuihin selvästi nopeammin kuin miellyttäviin hajuihin. 

”Pahan haju välttelyä pidettiin pitkään tietoisena kognitiivisena prosessina. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että kyseessä on tiedostamaton ja äärimmäisen nopea tapahtuma”, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tutkija Behzad Iravani Karoliinisen instituutin kliinisen neurotieteen laitokselta sanoo. 

Mitkä mekanismit sitten osallistuvat prosessiin, jossa epämiellyttävää hajuaistimusta seuraa hajun lähteen välttäminen? 

Se oli pitkään arvoitus, sillä tutkijoiden käytettävissä ei ole aikaisemmin ollut menetelmää, jonka avulla olisi ollut mahdollista ihmiseen kajoamatta mitata hajukäämistä keskushermoston muihin osiin, muun muassa etuaivokuorelle ja amygdalaan, kulkevia signaaleja. 

Ihmisaivoissa on kaksi hajukäämiä eli hermokudosrykelmää, joihin hajuhermot liittyvät. Ne sijaitsevat aivojen molemmin puolin otsalohkon alapuolella.

Karoliinisen instituutin tutkijat ovat nyt kehittäneet menetelmän, jonka avulla pystytään ensimmäistä kertaa mittaamaan hajukäämistä tulevia signaaleja ja tutkimaan, millä tavalla ne puolestaan vaikuttavat niihin aivojen osiin, jotka säätelevät liikettä ja välttämiskäyttäytymistä. 

Tulokset perustuvat kolmeen osatutkimukseen, jossa koehenkilöitä pyydettiin arvioimaan erilaisia hyviä ja pahoja hajuja samaan aikaan, kun tutkijat mittasivat heidän hajukäämiensä sähköistä aktiivisuutta. 

TIESITKÖ? Ennen luultiin, että ihminen pystyisi tunnistamaan noin 10 000 eri hajua, mutta nykykäsityksen mukaan arvio on reippaasti alakanttiin. Science-tiedelehdessä vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa arvioidaan, että tunnistettavien hajujen määrä ylittäisi biljoonan. Onpa hajututkijoiden keskuudessa heitetty ilmaan sellainenkin ajatus, että ihmisen kyvyllä tunnistaa erilaisia hajua ei olisi rajoja lainkaan.  

Pikakaista motoriselle aivokuorelle 

”Oli selvää, että hajukäämi reagoi erityisen nopeasti, kun kyseessä on epämiellyttävä haju. Silloin signaali välittyy hajukäämistä motoriselle aivokuorelle noin 300:ssa sekunnin tuhannesosassa ja saa ihmisen tiedostamattaan nojaamaan poispäin hajun lähteestä”, tutkimuksen viimeinen kirjoittaja, professori Johan Lundström Karoliinisen instituutin kliinisen neurotieteen laitokselta kertoo. 

Lundströmin mukaan tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että ihmisen hajuaistilla on tärkeä rooli vaarojen tunnistamisessa. 

”Tämä kyky on tiedostamattomampi kuin silloin, kun reagoimme vaaraan jonkin näkemämme tai kuulemamme perusteella”, hän sanoo. 

Artikkelin kuva: Sigismonda Drinking The Poison. Taiteilija: Joseph Edward Southall (Birmingham Museums Trust) / Unsplash

Lähde: Karoliininen instituutti

Tutkimusviite: Iravani, B., Schaefer, M., Wilson, D. A., Arshamian, A., & Lundström, J. N. (2021). The human olfactory bulb processes odor valence representation and cues motor avoidance behavior. Proceedings of the National Academy of Sciences, 118(42), e2101209118. https://doi.org/10.1073/pnas.2101209118

Lue myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit