Kurkumiinin tehosta masennuksen oireiden lievittäjänä on saatu varovaisen myönteisiä tuloksia. Liian virtaviivaisia johtopäätöksiä sen vaikuttavuudesta ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä masennus on kaikkea muuta kuin yksinkertainen sairaus.
Kurkumasta saatavaa kurkumiinia ylistetään ihmeenä, hittinä ja melkein kaikkien vaivojen helpottajana masennuksesta nivelvaivoihin.
Vaikka markkinointikoneistojen ylisanoihin kannattaa aina suhtautua varauksella, kurkumiinin tehosta masennuksen oireita aiheuttaviin mekanismeihin alkaa löytyä mielenkiintoista tieteellistä näyttöä.
Tutkimusten antia on koonnut arvostettu Frontiers in Psychiatry -tiedejulkaisu.
Sananen kurkumasta ja kurkumiinista
Inkiväärin sukulaista kurkumaa on intialaisessa ja kiinalaisessa lääketieteessä käytetty erilaisten vaivojen ja kolotusten hoitoon jo vuosisatoja.
Kurkuman (Curcuma longa) vaikuttava aine, kurkuminoidi-polyfenolipigmentit, löydettiin noin 50 vuotta sitten. Kurkumiini puolestaan on kurkuman yleisin kurkuminoidi.
Valtaosa tutkimuksista keskittyy selvittämään nimenomaan kurkumiinin vaikutuksia masennukseen (ja muissa yhteyksissä myös moniin muihin vaivoihin).
Masennukseen liittyvä kurkumiinitutkimus alkoi vuosikymmeniä sitten
Lukuisat hermoston ja koko elimistön prosessit ovat mukana niin masennuksen synnyssä kuin masennusoireiden taustalla.
Masennukseen perehtyneessä tiedeyhteisössä kurkumaa innostuttiin tutkimaan jokunen vuosikymmen sitten, koska monet sen ominaisuuksista vaikuttivat relevanteilta masennuksen fysiologisten ja neurobiologisten syntymekanismien ja oireiston näkökulmasta tarkasteltuna.
Masennuksen taustalla voivat vaikuttaa esimerkiksi elimistön matala-asteinen tulehdustila, hermoston välittäjäaineiden vähäinen määrä tai epätasapaino, glutamaatti-välittäjäaineen liiallisen määrän aikaansaama hermosolujen vaurioituminen tai kuolema, oksidatiivinen stressi, endokannabinoidijärjestelmän häiriöt, insuliiniresistenssi sekä elimistön stressinsäätelyssä keskeisen hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais- eli HPA-akselin häiriintynyt toiminta.
Millä tavalla kurkumiini vaikuttaa näihin prosesseihin? Frontiers in Psychiatry -lehden tutkimuskatsauksessa käsitellään niistä jokainen erikseen ja kerrotaan, mitä tähän mennessä tehtyjen eläinkokeiden ja ihmisten parissa toteutettujen kliinisten tutkimusten pohjalta on saatu selville.
Kurkumiini, serotoniini, dopamiini ja noradrenaliini
Perinteisimmän ja tunnetuimman masennuksen biologisen selitysmallin mukaan masennus johtuisi monoamiinien – eritoten serotoniinin, dopamiinin ja noradrenaliinin – toiminnan häiriintymisestä.
Nykyisin tiedetään, että selitys on liian yksinkertainen eikä millään mittapuulla kattava. Osaselittäjäksi se kelpaa silti – tutkimusnäyttö em.välittäjäaineisiin vaikuttavien masennuslääkkeiden tehosta (plaseboon verrattuna) on selkeä.
Hiirillä ja rotilla tehdyissä lukuisissa kokeissa kurkumiinin on todettu vaikuttavan monoamiineihin.
Sen on muun muassa huomattu aktivoivan serotoniini- ja dopamiinijärjestelmien toimintaa stressaantuneilla ja masentuneesti käyttäytyvillä hiirillä sekä nostavan serotoniini-, dopamiini- ja noradrenaliinitasoja rottien etuaivokuorella, hippokampuksessa ja aivojuoviossa.
Tutkimuskatsauksessa todetaankin, että eläinkokeiden perusteella näyttää vahvasti siltä, että kurkumiini vaikuttaa tutkittujen jyrsijöiden monoamiinijärjestelmään.
On kuitenkin – aina – tärkeä muistaa, että eläinkokeiden tuloksista ei voida suoraan päätellä, miten jokin lääkeaine tehoaa ihmiseen.
Kurkumiini ja glutamaatti
Glutamaatti on yleisin hermoston toimintaa kiihdyttävä välittäjäaine. Sillä on myös tärkeä rooli hermosolujen synaptisen plastisuuden säätelijänä.
Liian suuri määrä glutamaattia on hermosoluille myrkkyä ja siksi se voi vaurioittaa niitä tai jopa johtaa niiden kuolemaan.
Kroonisen stressin uskotaan häiritsevän glutamaattijärjestelmän toimintaa. Myös masennuspotilaiden aivoista ja aivo-selkäydinnesteestä on mitattu tavallista korkeampia glutamaattipitoisuuksia.
Kurkumiini hillitsi glutamaatin vapautumista rottien etuaivokuorella.
Rotilla tehdyissä kokeissa huomattiin, että kurkumiini hillitsee glutamaatin vapautumista etuaivokuorella. Kurkumiini näyttäisi lisäksi koeputkessa (in vitro) tehtyjen kokeiden perusteella vähentävän glutamaatin aiheuttamaa neurotoksisuutta hippokampuksen soluissa.
Saattaa siis olla, että kurkumiinin masennusta lievittävä vaikutus perustuu ainakin osin sen kykyyn hillitä glutamaatin vapautumista ja sen myötä estää hermosolujen myrkyttymistä.
Kurkumiini ja elimistön tulehdustila
Kurkumiinin vaikutuksia erilaisten tulehdusten lievittäjänä on tutkittu paljon – ja jo tultu vakuuttavasti siihen tulokseen, että kurkumiinilla on tulehdusta lievittäviä vaikutuksia.
Masennuksen ja elimistön tulehdustilan välistä yhteyttä on viime vuosina niin ikään tutkittu ahkerasti.
Tutkimuksissa on muun muassa huomattu, että masennusta sairastavien aivoista löytyy muita enemmän tulehduksesta kertovia merkkejä. On myös viitteitä siitä, että tulehduskipulääkkeet lievittävät joidenkin masennusta sairastavien oireita.
Masennuksen ja elimistön tulehdustilan välillä on yhteys.
Kurkumiini vaikuttaa elimistön inflammasomeihin eli tulehdusreaktion keskeisiin säätäjiin. Erityisesti NLRP3-nimisen inflammasomin aktivoitumisen on huomattu olevan yhteydessä masennuksen oireisiin. Prosessia jarruttavat jotkin masennuslääkkeet.
Myös kurkumiini estää NLRP3:n aktivoitumista ja katsausartikkelissa ehdotetaankin, että juuri tämä saattaa olla yksi tärkeimmistä kurkumiinin tehoa selittävistä tekijöistä masennuksen yhteydessä.
Myös niin sanottu vuotava suoli eli suolenseinämän liiallinen läpäisevyys lisää tulehduksen riskiä elimistössä. Kurkumiinin masennusta lievittävä vaikutus voi osin johtua myös sen suolen läpäisevyyttä hillitsevästä vaikutuksesta.
Kurkumiini, HPA-akseli ja stressi
Hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli eli HPA-akseli osallistuu mielialan säätelyyn ja sen rooli on keskeinen muun muassa elimistön stressireaktiossa ja siihen liittyen kortisolin erityksessä.
Yhdessä Frontiers in Psychiatry -lehden katsaukseen mukaan otetussa tutkimuksessa kurkumiini alensi stressaantuneiden rottien kortisolitasoja.
Masentuneilla ihmispotilailla toteutetussa kliinisessä kokeessa puolestaan koehenkilöiden syljen kortisolipitoisuudet olivat matalammat kurkumiinia saaneiden ryhmässä kuin verrokeilla.
Kurkumiini, masennus ja insuliiniresistenssi
Aiheuttaako diabetes masennusta vai masennus diabetesta? Yhteys näiden kahden välillä on nykytietämyksen mukaan kaksisuuntainen.
Diabetes on rankka sairaus, joka hoitoineen ja huolineen ja myös hoitotasapainon heittelehtiessä suurentaa riskiä sairastua masennukseen. Toisaalta masennus lisää insuliiniresistenssiä ja näin ollen riskiä sairastua diabetekseen.
Hiirikokeissa kurkumiini hillitsi insuliiniresistenssiä ja samansuuntaisia tuloksia on saatu myös kliinisissä kokeissa ihmispotilaiden keskuudessa.
Kurkumiini ja oksidatiivinen stressi
Oksidatiivisessa stressissä elimistön vapaiden radikaalien ja antioksidanttien suhde on epätasapainossa.
Masennusta sairastavilla ihmisillä on tutkimuksissa havaittu korkeampia oksidatiivisen stressin tasoja kuin ei-masentuneilla verrokeilla.
Oksidatiivinen stressi on yhteydessä myös elimistön erilaisiin tulehduksiin. Siksikin sen rooli masennuksen tutkimuksessa ja hoitomuotojen kehityksessä on hyvä ottaa huomioon.
Kurkumiinin on useissa hiirikokeissa todettu alentavan oksidatiivista stressiä.
Kurkumiini ja endokannabinoidijärjestelmä
Kannabista on käytetty muun muassa kipulääkkeenä tuhansia vuosia. Sillä on vaikutuksia myös keskushermostoon ja esimerkiksi muistitoimintoihin.
Ihmiskeho tuottaa myös itse CB1- ja CB2 -kannabinoidireseptoreita aktivoivia lipidejä. Ne tunnetaan endokannabinoideina.
Endokannabinoidijärjestelmän yhteys masennukseen on havaittu muun muassa tutkimuksissa, jossa CB1-kannabinoidireseptorin toiminnan estäminen sai aikaan masennusoireita hiirillä.
Ihmiskeho tuottaa kannabinoidireseptoreita aktivoivia lipidejä, endokannabinoideja.
Samainen yhteys huomattiin myös aivan toisaalla: Ylipainon hoidossa käytetty CB1-kannabinoidireseptorin salpaajalääke nimeltään rimonabantti jouduttiin aikoinaan vetämään pois markkinoilta, koska sen huomattiin aiheuttavan käyttäjissään masennusta.
Kurkumiinin on hiirikokeissa todettu vaikuttavan endokannabinoidijärjestelmään nimenomaan CB1-kannabinoidireseptorien kautta.
Kurkumaa, kurkumiinikapseleita – vai sittenkin jotain ihan muuta?
Frontiers in Psychiatry -julkaisun kurkumiinin ja masennuksen yhteyttä tarkasteleva tutkimuskatsaus avaa kiinnostavalla tavalla niin masennuksen taustalla vaikuttavia mekanismeja kuin yhden aineen – tässä tapauksessa kurkumiinin – tehoa selvittäneiden tutkimusten tuloksia.
Mitä tästä kaikesta olisi seuraavaksi ajateltava? Kannattaako kaikkien alakuloon vaipuneiden rynnistää saman tien tyhjentämään kauppojen maustehyllyt kurkumasta? Tai alkaa napsia kurkumiinia kapseleina?
Maustekurkuma on mainio mauste, joka värjää ruoan herkullisen keltaiseksi. Jos haluat käyttää sitä sen tähden, kipitä ihmeessä kurkumaostoksille.
Masennukseen – tai muihin vaivoihin – tavallinen kurkuma tepsii heikommin. Tiedetään, että elimistö pystyy käyttämään sen sisältämästä kurkumiinista hyväkseen vain pienen osan.
Kurkumiinikapseleista kurkumiinia saattaa saada paremmin, mutta sekin riippuu menetelmästä, jolla kurkumiinin hyödynnettävyyttä on yritetty parantaa.
Journal of Integrative Medicine -lehdessä on mielenkiintoinen koonti eri menetelmien mahdollisesta tehosta. Lopullisia johtopäätöksiä siinäkään ei tosin uskalleta tehdä puutteellisen datan ja keskenään vaikeasti vertailtavien tutkimustulosten vuoksi.
Masennuksen onnistunut hoito on monen tekijän summa.
Kaikkein tärkeintä on kurkumiininkin suhteen muistaa vanha viisaus: Ihminen on monimutkainen psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, ja harva mielenterveyden ongelma on niin yksinkertainen, että siitä voisi parantua millään yksittäisellä konstilla.
Usein onnistunut hoito on läheisten muodostaman tukiverkon, sopivan lääkityksen, toimivan terapiasuhteen ja terveellisten elämäntapojen summa.
Masennus joka tapauksessa on merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä käyttää vuosittain masennuslääkkeitä ja Maailman terveysjärjestön mukaan masennuksesta kärsii maailmanlaajuisesti yli 264 miljoonaa ihmistä. Siksi on hyvä, että erilaisia hoitomuotoja tutkitaan aktiivisesti.
LÄHTEETArola, A. (2014). Diabetes ja depressio – dynaaminen duo. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. duodecimlehti.fi/duo11711
Jamwal, R. (2018). Bioavailable curcumin formulations: A review of pharmacokinetic studies in healthy volunteers. Journal of Integrative Medicine, 16(6), 367–374. doi.org/10.1016/j.joim.2018.07.001
Lähtökohtia endokannabinoidijärjestelmään vaikuttaville lääkeaineille (2015). Kuopion yliopisto.archive.uef.fi/arkisto/dissertation_news/fi/2015/207666.html
Masennus on myös tulehdus. (2017). Tiede. tiede.fi/artikkeli/uutiset/masennus-myos-tulehdus
Ramaholimihaso, T., Bouazzaoui, F., & Kaladjian, A. (2020). Curcumin in Depression: Potential Mechanisms of Action and Current Evidence—A Narrative Review. Frontiers in Psychiatry, 11. doi.org/10.3389/fpsyt.2020.572533
Viinamäki, H., Lehto, S. M., Palvimo, J. J., Harvima, I., Valkonen-Korhonen, M., Koivumaa-Honkanen, H., Hintikka, J., Honkalampi, K., Niskanen, L. (2012). Glukokortikoidien yhteys masennuksen syntyyn ja oirekuvaan. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. duodecimlehti.fi/duo10282
Lue myös:
- L-teaniini ”rentouttaa, lievittää ahdistuneisuutta ja parantaa kognitiivista suorituskykyä” – onko väitteissä perää?
- Estrogeeni vaikuttaa ratkaisevalla tavalla keski-ikäisen naisen henkiseen hyvinvointiin
- GABA jarruttaa ja rauhoittaa – mutta voiko sen määrään vaikuttaa ravintolisillä ja ruoka-aineilla?
- Kirkasvalolamppu auttaa tutkitusti kaamosmasennukseen – aloita käyttö jo syyskuussa
- Masennus varastaa elämästä ilon
- Amygdala eli mantelitumake on tunteiden tulkki
- Vagushermo rauhoittaa elimistösi
- Ketamiini lievittää masennusta nopeasti – uni vahvistaa vaikutusta?