Liikkuminen luonnossa hellii mieltä

| | , ,

Tutkimusnäyttöä luonnon myönteisestä yhteydestä mielenterveyteen on kertynyt jo sadoista tutkimuksista. Myös tuoreen suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan erityisesti stressaantuneet kokevat hyötyvänsä luonnossa liikkumisesta.

Kaupunkiluontoa tarvitaan

Kaikki liikunta on hyvästä, mutta liikkuminen luonnossa hoitaa mieltä aivan omalla tavallaan.

Kun väki pakkautuu kasvukeskuksiin ja kaupunkirakentamista tiivistetään, miten käy puistojen ja muiden virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden? Onko meidän luontomaiseen – tai edes jonkin verran vihreään – ympäristöön päästäksemme matkattava aina vain kauemmaksi kodeistamme?

”Stressaantuneiden aika on usein kortilla, joten helppo pääsy luontoon tulisi taata myös tiiviimmin rakennetuissa asuinympäristöissä. Kynnys lähteä esimerkiksi kävelylle lähiluontoon pitäisi pitää matalana myös kansanterveydellisistä syistä”, tutkija Tytti Pasanen Tampereen yliopistosta sanoo.

Lue myös: Omahoitoa lievään masennukseen

Välitöntä ja pitkäkestoista hyvinvointia

Pasanen  havaitsi väitöstutkimuksessaan, että luontoympäristöissä liikkumisella on liikunnan tunnettujen hyötyjen lisäksi myönteinen yhteys sekä välittömiin arvioihin liikunnan jälkeisestä olotilasta että pidempikestoiseen hyvinvointiin.

Sisällä tai ulkona muualla kuin luonnossa liikkumisesta ei vastaavia yhteyksiä löytynyt.

Kyselytutkimuksessa eniten hyötyä luontoliikunnasta kokivat saaneensa ne, jotka hakeutuivat luontoon lieventääkseen stressiä.

”Pääsy luontoon tulisi taata myös tiiviimmin rakennetuissa asuinympäristöissä.”

Keskittymistä omaan oloon ja ympäröivään luontoon

Merkitystä oli myös sillä, mihin luontokäyntien aikana huomio kiinnittyi. Keskittyminen toisaalta omiin ajatuksiin, tuntemuksiin ja omaan tekemiseen sekä toisaalta ympäröivään luontoon olivat kaikki yhteydessä parempaan mielialaan luontokäynnin jälkeen.

Kahdessa kenttäkokeessa osallistujat kävelivät 4-6 kilometriä kaupunkipuistossa tai metsämäisessä ympäristössä. Keskimäärin mieliala koettiin paremmaksi kävelyn jälkeen kuin ennen sitä.

Lue myös: Kaamosmasennus vetää mielen matalaksi pimeään vuodenaikaan

Tutkimuksessa liikuntaympäristöt jaettiin kolmeen ryhmään: sisätilat, rakennetut ulkoympäristöt kuten urheilukentät ja kadut sekä luontoympäristöt kuten metsät ja kaupunkipuistot.

Psyykkisellä hyvinvoinnilla tarkoitettiin sitä, kuinka onnellisia, rauhallisia, hermostuneita ja masentuneita vastaajat arvioivat olleensa viimeisten neljän viikon aikana.

Tytti Pasasen psykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan lauantaina 11.1.2020 Tampereen yliopistossa.

5 2 äänet
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x