Laventeli rauhoittaa ahdistunutta ja jouduttaa unta, väitetään. Millaista tutkimusnäyttöä väitteiden tueksi löytyy?
Laventeli on yksi pisimpään käytettyjä rohdoskasveja. Sitä myydään muun muassa eteerisenä laventeliöljynä, kapseleina ja erilaisina teesekoituksina. Hurmaavan tuoksunsa vuoksi sitä käytetään myös saippuoiden ja huonetuoksujen ainesosana.
Laventelia (Lavandula angustifolia) on käytetty moneen vaivaan allergioista ja ihottumista migreenin ja kuukautiskipujen lieventämiseen.
Perinteisesti laventelin on ajateltu olevan nimenomaan rauhoittava rohdoskasvi. Unettomana lakanansa mutkalle kääntyilevä turvautuu siihen levollisempien yöunien toivossa. Ahdistuneisuudesta kärsivä toivoo helpotusta hermostuneisuuteen ja levottomaan oloon.
Onko kyseessä vain sitkeä vanhan kansan uskomus vai löytyykö laventelin väitetyille vaikutuksille tieteellistä tukea?
Laventeli ja ahdistus – tutkimusnäyttöä löytyy jonkin verran
Hammaslääkäri on monelle paikka, jossa tilannesidonnainen ahdistus saa ihan omanlaisensa mittasuhteet. Ei siksi liene ihme, että vilkkaasti siteeratun, laventelin ja ahdistuksen välistä yhteyttä selvittäneen tutkimuksen tekopaikaksi valikoitui hammaslääkärin odotustila.
Physiology & Behavior -lehdessä vuonna 2005 julkaistussa tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 200 iältään 18–77-vuotiasta koehenkilöä, joista puolet oli naisia ja puolet miehiä.
Porukka jaettiin neljään ryhmään. Niistä yksi sai omaa hammaslääkäriaikaansa odotellessaan nauttia odotustilaan syötetystä laventelin ja toinen appelsiinin tuoksusta.
Tuoksuryhmiä verrattiin kolmanteen ryhmään, jolle soitettiin musiikkia. Neljäs ryhmä eli kontrolliryhmä joutui odottamaan aikaansa tuoksuitta ja musiikitta.
Tutkimuksessa selvisi, että niin laventelia kuin appelsiinia haistelleiden ryhmässä ahdistuneisuus oli vähäisempää ja mieliala korkeammalla kuin kontrolliryhmäläisten keskuudessa. Kontrolli- ja musiikkiryhmien välillä ei sen sijaan havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa ahdistuksen määrässä.
(Musiikkiporukalle muuten soitettiin CD-levyä nimeltään Café del Mar—Music from Ibiza. Tutkimusraportissa ”iloiseksi, lomista ja hyvistä ajoista muistuttavaksi” kuvattu albumi on tietysti saattanut herättää kuulijoissaan – itse kunkin musiikkimieltymyksistä riippuen – hyvin monenlaisia tunteita.)
Vuonna 2019 Phytomedicine-lehdessä julkaistussa meta-analyysissä oli mukana kaikkiaan 90 laventelin ja ahdistuneisuuden välistä yhteyttä selvittänyttä tutkimusta. Niistä 65 oli satunnaistettuja ja kontrolloituja ja loput ei-satunnaistettuja tutkimuksia. (Satunnaistaminen tarkoittaa sitä, että tutkittavat jaetaan tutkimusryhmiin satunnaisesti eikä esimerkiksi tutkijan määräämällä tai koehenkilöiden ominaisuuksien määrittämällä tavalla.)
Meta-analyysin mukaan suun kautta nautittuna laventelilla oli selvästi ahdistuneisuutta alentava vaikutus.
Myös laventelin haisteleminen auttoi, kuten myös hieronta laventeliöljyllä, joskin tutkimusasetelmien kirjavuuden vuoksi näiden vaikutusta ei voitu todentaa yhtä selkeästi kuin suun kautta nautittujen valmisteiden.
Tutkijat toteavatkin, että lisää tutkimusasetelmiltaan vakioituja, satunnaistettuja ja kontrolloituja tutkimuksia tarvitaan tulosten vahvistamiseksi.
Auttaako laventeli unetonta?
Laventeli saattaa auttaa ainakin jonkin verran unettomuudesta kärsiviä. Näin todetaan useiden yksittäisten tutkimusten antia yhteen koonneessa European Journal of Integrative Medicine -lehdessä vuonna 2012 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa.
Katsaukseen käytiin läpi laventelitutkimukset kaikkiaan 13 eri tietokannasta, josta tutkijoiden asettamilla kriteereillä niitä löytyi 169. Tutkimusten tasosta ja kirjavuudesta kertonee paljon jo se, että katsaukseen tutkimuksia kelpuutettiin lopulta mukaan vain kahdeksan.
Mukaan otettujenkin tutkimusten taso vaihteli. Monissa koehenkilöitä oli vain vähän, tutkimukset olivat lyhytkestoisia ja lisäksi sokkouttaminen osoittautui ongelmalliseksi: Laventelin tuoksu on niin voimakas ja tunnistettava, että koehenkilöt helposti tietävät, annetaanko heille haisteltavaksi laventelia vai jotain muuta.
Tutkimusten puutteista huolimatta systemaattisen katsauksen kirjoittajat toteavat, että hengitettynä nautittu laventeli saattaa auttaa kohtalaisesta unettomuudesta kärsivää. He painottavat kuitenkin, että lisää huolellisesti toteutettuja tutkimuksia tarvitaan.
Vastikään sairaanhoitajaopiskelijoiden keskuudessa toteutetussa tutkimuksessa laventelin tuoksussa nukkuminen paransi opiskelijoiden unta kontrolliryhmään verrattuna. Tämäkin tutkimus oli pieni ja lyhytkestoinen: kaikkiaan 80 opiskelijaa (puolet tutkimus- ja puolet kontrolliryhmässä) oli mukana tutkimuksessa yhden viikon verran.
Laventelin vaikutusmekanismeista solutasolla
Vaikka ihmisten keskuudessa toteutetuissa laventelitutkimuksissa on paljon laadullisia puutteita, solutason tutkimukset kuitenkin osoittavat, että laventelin sisältämät aineet todella näyttäisivät vaikuttavan hermosolujen toimintaan.
Frontiers in Pharmacology -lehdessä vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että laventeliöljyn ahdistuksen – ja mahdollisesti myös masennuksen – oireita lievittävä vaikutus saattaa selittyä ainakin kahdella tavalla.
Ensinnäkin laventeli saattaa toimia NMDA-glutamaattireseptoreita salpaavasti. Glutamaatti on hermosolujen toimintaa kiihdyttävä välittäjäaine. Jos sen toimintaa estetään, ihmisen kokema levottomuus ja ahdistuneisuus saattaa lieventyä, tutkijat pohdiskelevat raportissaan. Ketamiini on yksi tunnetuimmista NMDA-reseptorien salpaajista. Sen lisäksi, että ketamiinia käytetään nukutusaineena, sen masennusta nopeasti lievittävistä vaikutuksista on viime aikoina oltu erityisen kiinnostuneita.
Toiseksi laventeliöljy voi tutkimuksen mukaan vaikuttaa estävästi myös serotoniinin kuljettajaproteiiniin SERT:iin. SERT-kuljettajan tehtävänä on viedä hermosolujen väliseen synapsirakoon vapautunut serotoniini takaisin hermosoluun. Jos näin ei käy, serotoniinin määrä aivoissa lisääntyy, mikä saattaa puolestaan tuntua mielialan kohenemisena.
LÄHTEETDonelli, D., Antonelli, M., Bellinazzi, C., Gensini, G. F., & Firenzuoli, F. (2019). Effects of lavender on anxiety: A systematic review and meta-analysis. Phytomedicine, 65, 153099. https://doi.org/10.1016/j.phymed.2019.153099
Fismer, K. L., & Pilkington, K. (2012). Lavender and sleep: A systematic review of the evidence. European Journal of Integrative Medicine, 4(4), e436–e447. https://doi.org/10.1016/j.eujim.2012.08.001
Kavurmacı, M., Sarıaslan, A., & Yıldız, D. (2021). Determination the effects of lavender oil quality of sleep and fatigue of students. Perspectives in Psychiatric Care. Published. https://doi.org/10.1111/ppc.12892
Lehrner, J., Marwinski, G., Lehr, S., Johren, P., & Deecke, L. (2005). Ambient odors of orange and lavender reduce anxiety and improve mood in a dental office. Physiology & Behavior, 86(1–2), 92–95. https://doi.org/10.1016/j.physbeh.2005.06.031
López, V., Nielsen, B., Solas, M., Ramírez, M. J., & Jäger, A. K. (2017). Exploring Pharmacological Mechanisms of Lavender (Lavandula angustifolia) Essential Oil on Central Nervous System Targets.Frontiers in Pharmacology, 8. https://doi.org/10.3389/fphar.2017.00280
Artikkelin kuva: Sharon McCutcheon / Unsplash