Työpaikan luovuus syntyy olosuhteista – ei yksilösuorituksista

| |

Luovuutta ei työpaikoilla lisätä luovia yksilöitä palkkaamalla. Ennen kaikkea on panostettava luovuutta tukeviin työskentelyolosuhteisiin. Jyväskylän yliopistossa on tutkittu. mitä luovuus tarkoittaa teknologia-alalla toimivien asiantuntijoiden työssä.

Luovuuden merkityksestä työelämässä organisaatioiden kilpailukyvyn edistäjänä on puhuttu jo pitkään. Se on usein yhdistetty innovaatioihin eli suurelle yleisölle uutuusarvoa sisältäviin tuotteisiin. Toinen näkökulma on yhdistää luovuus taiteisiin ja yksilöllisiin persoonallisuuden piirteisiin.

Samaan aikaan on kuitenkin tuotu esille, että työelämässä vaaditaan luovuutta ihan kaikenlaisissa töissä. Se tulisi yhä vahvemmin nähdä arkipäiväisenä ongelmanratkaisuun kiinnittyvänä toimintana.

Luovuus työelämässä on oppimisprosessi. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkijat Soila Lemmetty ja Kaija Collin selvittivät, mitä luovuus tarkoittaa teknologia-alalla toimivien asiantuntijoiden työssä. Havainnoimalla työtä ja haastattelemalla kymmeniä työntekijöitä, he huomasivat, että luovuus on hyvin arkipäiväistä toimintaa.

”Lähdimme liikkeelle ajatuksesta, että kuka tahansa voi toimia työssään luovasti ja kenen tahansa myös tulisi toimia näin, kun kyse on asiantuntijatehtävistä. Luovuus ei kuitenkaan riipu vain yksilön tahdosta tai päätöksestä, vaan prosessiin vaikuttavat useat ulkopuoliset tekijät”, Lemmetty summaa tutkimuksen taustoja.

Luovuudessa on kyse oppimisesta

Riippuu tilanteesta ja ongelman luonteesta, millä tavoin luova ratkaisu saadaan aikaiseksi, mutta loppujen lopuksi kyse on oppimisesta.

Ongelmanratkaisija eli niin sanottu luova toimija on prosessissa oppija, joka arvioi tilanteen oppimistarpeet ja -menetelmät sekä ratkaisun laadun.

Yksin ei silti tarvitse oppia, sillä kollegoiden tai lähijohtajien tehtäväksi jää oppijan ohjaaminen, auttaminen ja tiedon jakaminen.

Toisinaan, erityisesti ohjelmistosuunnittelussa, ongelmanratkaisutyö näyttää ulkopuolisesta tylsältä puurtamiselta.

Pinnan alla tai tietokoneen ruudulla on kuitenkin käynnissä paljon prosesseja, sillä uutta tietoa haetaan muun muassa sähköisten viestimien kautta muiden kanssa keskustellen, asiaan kuuluvia blogeja lueskellen tai erilaisia ratkaisuja testaillen.

Googlettaminen on tärkein oppimisen apuväline

”Googlettaminen nousi ehdottomasti haastatteluissa oppimiskeinoksi numero 1. Samaan aikaan kuitenkin peräänkuulutettiin lähdekritiikkiä ja kokemuksen tuomaa osaamista”, Lemmetty kertoo havainnoistaan.

Työstä ei tee kuitenkaan luovaa pelkkä googlettelu, vaan prosessin lopputuloksen tulee täyttää tietyt kriteerit.

Jos lopputulos on yhtä sotkua, ei prosessikaan ole voinut olla kovin luova

Ohjelmistokehittämisessä korostuikin niin sanottu kaunis koodi – selkeä, yksinkertainen ja muiden näkökulmastakin ymmärrettävissä oleva ratkaisu. Muilla tarkoitetaan yleensä kollegoita ja asiakkaita.

”Luovuudesta voidaan puhua vasta sitten, kun lopputulos on nähtävillä. Jos lopputuloksena on “sotkua, josta kukaan ei ymmärrä yhtään mitään”, kuten eräs haastateltava kuvasi, ei prosessikaan ole voinut olla erityisen luova. Myös suoraan valmiin ratkaisun kopiointi kuvattiin pikemminkin uusia ongelmia tuottavana, kuin niitä ratkaisevana”, Lemmetty kuvailee.

Työpaikan ohjauksellinen kulttuuri ja selkeät tavoitteet tärkeitä

Tutkimuksen mukaan teknologia-alalla luova toiminta ei onnistu vain luovia yksilöitä palkkaamalla, vaan enemmän vaikutusta on työn puitteilla.

Koska luovuus on oppimisprosessi, oleelliseksi nousee työpaikan ohjauksellinen kulttuuri, kokemusten jakaminen ja selkeät tavoitteet. Samaan aikaan on kuitenkin oltava riittävästi vapautta tehdä omaan työhön liittyviä päätöksiä, sekä joustavuutta aikatauluissa ja työn organisoinnissa.

”Luovuus on hyvin arkipäiväistä toimintaa.”

”Onneksi työpaikoilla on monenlaista porukkaa, sekä tiedon janoisia ja googlettamiseen jo tottuneita nuoria että kokeneita sparraajia. Ja kun näitä molempia saadaan samaan tiimiin oppimaan toisiltaan, lisääntyy mahdollisuus luoville, eli niille onnistuneille, lopputuloksille”, Lemmetty toteaa.

Journal of Creative Behavior -lehdessä julkaistuun tutkimukseen haastateltiin 46 työntekijää kolmesta suomalaisesta teknologia-alan yrityksestä. Lisäksi tutkimusta varten havainnoitiin työntekijöiden työtä yhteensä lähes 150 tuntia.

Lähde:Jyväskylän yliopisto

Tutkimusviite: Lemmetty, S., & Collin, K. (2020). Self‐Directed Learning in Creative Activity: An Ethnographic Study in Technology‐Based Work. The Journal of Creative Behavior. https://doi.org/10.1002/jocb.438

Artikkelin kuva: Annie Spratt


Lisää työelämästä:

Miten voit, etätöihin siirtynyt?

Koronavirus on siirtänyt monen toimistossa normaalisti töitä pakertavan konttorilta kotiin. Miten etätöihin siirtyminen on vaikuttanut ihmisten jaksamiseen ja vuorokausirytmiin? Asiaa tutkitaan nyt Helsingin yliopistossa. Jos sinä kuulut tähän porukkaan, voit…

Onnellinen työntekijä saa aikaan enemmän

onnellinen työntekijä

Onnelliset työntekijät ovat muita tuotteliaampia, työntekijöiden tunnetiloja työpäivän aikana selvittänyt tuore tutkimus paljastaa. Hiroshiman yliopiston tutkimuksessa kartoitettiin japanilaisomisteisella lelutehtaalla Laosissa työskentelevien työntekijöiden tunnetilojen vaikutusta työn tuottavuuteen. Apuna tutkimuksessa käytettiin erilaisia…

0 0 äänestä
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x