Luovuutta ei työpaikoilla lisätä luovia yksilöitä palkkaamalla. Ennen kaikkea on panostettava luovuutta tukeviin työskentelyolosuhteisiin. Jyväskylän yliopistossa on tutkittu. mitä luovuus tarkoittaa teknologia-alalla toimivien asiantuntijoiden työssä.
Luovuuden merkityksestä työelämässä organisaatioiden kilpailukyvyn edistäjänä on puhuttu jo pitkään. Se on usein yhdistetty innovaatioihin eli suurelle yleisölle uutuusarvoa sisältäviin tuotteisiin. Toinen näkökulma on yhdistää luovuus taiteisiin ja yksilöllisiin persoonallisuuden piirteisiin.
Samaan aikaan on kuitenkin tuotu esille, että työelämässä vaaditaan luovuutta ihan kaikenlaisissa töissä. Se tulisi yhä vahvemmin nähdä arkipäiväisenä ongelmanratkaisuun kiinnittyvänä toimintana.
Luovuus työelämässä on oppimisprosessi. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen tutkijat Soila Lemmetty ja Kaija Collin selvittivät, mitä luovuus tarkoittaa teknologia-alalla toimivien asiantuntijoiden työssä. Havainnoimalla työtä ja haastattelemalla kymmeniä työntekijöitä, he huomasivat, että luovuus on hyvin arkipäiväistä toimintaa.
”Lähdimme liikkeelle ajatuksesta, että kuka tahansa voi toimia työssään luovasti ja kenen tahansa myös tulisi toimia näin, kun kyse on asiantuntijatehtävistä. Luovuus ei kuitenkaan riipu vain yksilön tahdosta tai päätöksestä, vaan prosessiin vaikuttavat useat ulkopuoliset tekijät”, Lemmetty summaa tutkimuksen taustoja.
Luovuudessa on kyse oppimisesta
Riippuu tilanteesta ja ongelman luonteesta, millä tavoin luova ratkaisu saadaan aikaiseksi, mutta loppujen lopuksi kyse on oppimisesta.
Ongelmanratkaisija eli niin sanottu luova toimija on prosessissa oppija, joka arvioi tilanteen oppimistarpeet ja -menetelmät sekä ratkaisun laadun.
Yksin ei silti tarvitse oppia, sillä kollegoiden tai lähijohtajien tehtäväksi jää oppijan ohjaaminen, auttaminen ja tiedon jakaminen.
Toisinaan, erityisesti ohjelmistosuunnittelussa, ongelmanratkaisutyö näyttää ulkopuolisesta tylsältä puurtamiselta.
Pinnan alla tai tietokoneen ruudulla on kuitenkin käynnissä paljon prosesseja, sillä uutta tietoa haetaan muun muassa sähköisten viestimien kautta muiden kanssa keskustellen, asiaan kuuluvia blogeja lueskellen tai erilaisia ratkaisuja testaillen.
Googlettaminen on tärkein oppimisen apuväline
”Googlettaminen nousi ehdottomasti haastatteluissa oppimiskeinoksi numero 1. Samaan aikaan kuitenkin peräänkuulutettiin lähdekritiikkiä ja kokemuksen tuomaa osaamista”, Lemmetty kertoo havainnoistaan.
Työstä ei tee kuitenkaan luovaa pelkkä googlettelu, vaan prosessin lopputuloksen tulee täyttää tietyt kriteerit.
Jos lopputulos on yhtä sotkua, ei prosessikaan ole voinut olla kovin luova
Ohjelmistokehittämisessä korostuikin niin sanottu kaunis koodi – selkeä, yksinkertainen ja muiden näkökulmastakin ymmärrettävissä oleva ratkaisu. Muilla tarkoitetaan yleensä kollegoita ja asiakkaita.
”Luovuudesta voidaan puhua vasta sitten, kun lopputulos on nähtävillä. Jos lopputuloksena on “sotkua, josta kukaan ei ymmärrä yhtään mitään”, kuten eräs haastateltava kuvasi, ei prosessikaan ole voinut olla erityisen luova. Myös suoraan valmiin ratkaisun kopiointi kuvattiin pikemminkin uusia ongelmia tuottavana, kuin niitä ratkaisevana”, Lemmetty kuvailee.
Työpaikan ohjauksellinen kulttuuri ja selkeät tavoitteet tärkeitä
Tutkimuksen mukaan teknologia-alalla luova toiminta ei onnistu vain luovia yksilöitä palkkaamalla, vaan enemmän vaikutusta on työn puitteilla.
Koska luovuus on oppimisprosessi, oleelliseksi nousee työpaikan ohjauksellinen kulttuuri, kokemusten jakaminen ja selkeät tavoitteet. Samaan aikaan on kuitenkin oltava riittävästi vapautta tehdä omaan työhön liittyviä päätöksiä, sekä joustavuutta aikatauluissa ja työn organisoinnissa.
”Luovuus on hyvin arkipäiväistä toimintaa.”
”Onneksi työpaikoilla on monenlaista porukkaa, sekä tiedon janoisia ja googlettamiseen jo tottuneita nuoria että kokeneita sparraajia. Ja kun näitä molempia saadaan samaan tiimiin oppimaan toisiltaan, lisääntyy mahdollisuus luoville, eli niille onnistuneille, lopputuloksille”, Lemmetty toteaa.
Journal of Creative Behavior -lehdessä julkaistuun tutkimukseen haastateltiin 46 työntekijää kolmesta suomalaisesta teknologia-alan yrityksestä. Lisäksi tutkimusta varten havainnoitiin työntekijöiden työtä yhteensä lähes 150 tuntia.
Lähde:Jyväskylän yliopisto
Tutkimusviite: Lemmetty, S., & Collin, K. (2020). Self‐Directed Learning in Creative Activity: An Ethnographic Study in Technology‐Based Work. The Journal of Creative Behavior. https://doi.org/10.1002/jocb.438
Artikkelin kuva: Annie Spratt
Lisää työelämästä:
Kaunis saa paikan – mutta ei vain siksi, koska hän on kaunis
Kauniin ja karismaattisen on helppo häikäistä työnhaussa, mutta menestystä ei selitä pelkkä ulkokuori, tuoreessa henkilöstöalan tutkimuksessa selvisi.
Sähellän ja läkähdyn eli kun toimeen tarttuminen sakkaa
Saatan olla vanttera voimapussi ja Jukolan Jussikin, mutta työmaani ja -tehtävieni järjestelminen on välillä pelkkää sohellusta.
Työuupumuksen tunnistaa usein viimeisenä uupunut itse – ja vasta sitten kun vaihtoehtoja ei enää ole
Mitä useampaan työssään uupuneen tarinaan tutustuu, sitä selvemmin huomaa, että niitä kaikkia yhdistää yksi silmiinpistävä piirre: sokeutuminen omalle voinnille. ”Jatkoin töissä edelleen, vaikka työni vaativuus ja siviilielämäni olivat uuvuttaneet minut….
Iltavirkkujen työkyky aamuvirkkuja heikompi – myöhäisen nukahtamisen vuoksi unen määrä jää liian vähäiseksi
Iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna, osoittaa tuore Oulun yliopiston tutkimus. Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että iltavirkuilla miehillä riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen voi olla kohonnut. …
Projekteja, silppua ja aina uusia alkuja – mikä auttaa jaksamaan nykytöissä?
Työ ei totisesti näytä samalta kuin se näytti vielä vanhempiemme aikaan. Työn- tai toimeksiantajien lisäksi vaatimustason oman työnsä suhteen asettavat korkealle myös työntekijät itse. Työtä ei enää tehdä välttämättä ennalta…
Millenniaalien burnout: Resilienssin kasvattaminen ei ole ratkaisu – on muutettava työtä
Viime aikoina resilienssin kasvattamista on alettu ehdotella työuupumuksen estolääkkeeksi. Ollaanko asiaa ratkaisemassa väärästä päästä? Suositussa BuzzFeed-artikkelissa Anne Helen Petersen kuvaa, kuinka millenniaaleista eli vuosina 1981–1996 syntyneistä on tullut ”burnout-sukupolvi”. Petersen…
