Masennus varastaa elämästä ilon

| | ,

Masennuksesta kärsii vuoden aikana ainakin 300 000 suomalaista. Kuka tahansa voi masentua, mutta yleisempää se on naisten ja nuorten sekä vähän koulutettujen ja pienituloisten keskuudessa.


Masentunut vai surullinen? Masennuksen määritelmä

Surulta ei välty meistä kukaan. Läheisen kuolema, ero ja muut vaikeudet elämässä alentavat väliaikaisesti meistä jokaisen mielialaa.

Surun tunnistaa siitä, että sillä on selkeä kohde. Miten jatkaisit loppuun lauseen: ”Olen surullinen, koska….” Jos alakulosi aiheuttaja on jokin konkreettinen tapahtuma, saattaa olla, että vaikka suret, et ole masentunut. Kuormittava elämäntapahtuma voi toki laukaista myös masennuksen.

Kun lääkäri lähtee selvittämään potilaansa mahdollista masennusta, hän todennäköisesti kysyy tämänkaltaisia kysymyksiä:

  1. Onko mielialasi ollut madaltunut yli kaksi viikkoa?
  2. Onko olosi masentunut lähes koko ajan?
  3. Oletko menettänyt mielenkiintosi asioihin, joista olet ennen ollut kiinnostunut?
  4. Tunnetko voimavarasi vähentyneiksi tai olosi poikkeuksellisen väsynyt koko ajan?
  5. Onko itseluottamuksesi tai omanarvontuntosi vähentynyt?
  6. Vellotko kohtuuttomissa tai perusteettomissa itsesyytöksissä?
  7. Onko sinulla toistuvia kuolemaan liittyviä ajatuksia?
  8. Käyttäydytkö itsetuhoisesti?
  9. Onko sinulle vaikeuksia keskittyä tai tehdä päätöksiä – jahkailetko?
  10. Tuntuuko olosi kiihtyneeltä tai hidastuneelta? Onko joku läheisesi huomannut em. kaltaisia muutoksia?
  11. Onko unesi häiriintynyt?
  12. Onko ruokahalusi lisääntynyt tai vähentynyt?

Arvioinnissa käytetään usein erilaisia mittareita, esimerkiksi Beckin asteikkoa (BDI). Evermindin masennustesti perustuu Beckin mittariin.

Kuka sairastuu masennukseen ja miksi?

Me ihmiset olemme erilaisia. Siinä missä yksi porskuttaa sen kummemmin murehtimatta vastoinkäymisten läpi, toinen ottaa ne raskaasti eikä ehkä pääse eteenpäin omin avuin. Resilienssi, joustavuus ja optimismi auttavat selviämään, kun taas huono stressinsietokyky sekä taipumus vatvoa ja murehtia lisäävät riskiä sairastua masennukseen.

Persoonallisuuden piirteiden ja yksilöllisten selviytymistapojen lisäksi masennuksen taustalla vaikuttavat erilaiset ympäristötekijät. Yhdellä voi olla paljon huolehtivia läheisiä ja kattava turvaverkosto ja toisen on yritettävä selvitä yksin. Aineellinen vauraus helpottaa joidenkin elämää, mutta paljon on heitä, joiden elämä on kaventunut senttien laskemiseksi.

Resilienssi, joustavuus ja optimismi suojaavat masennukselta.

Masennusalttius – ja erityisesti vaikea ja toistuva masennus – on voimakkaasti periytyvä, mutta on tärkeää muistaa, että alttius ei ole sama asia kuin itse sairaus. Masennuksen syntyyn vaikuttavat perintötekijöiden lisäksi edellä mainitut persoonallisuuden piirteet, ympäristötekijät sekä mahdollisesti jokin surullinen ja kuormittava elämäntapahtuma, kuten vakava sairastuminen, läheisen kuolema tai avioero. Masennuksen periytymisen mekanismeista tiedetään toistaiseksi vähän.

Lue myös: Kaamosmasennus vetää mielen matalaksi pimeään vuodenaikaan

Mitä jos tämä onkin jotain muuta?

Ennen masennusdiagnoosia on varmistettava, ettei kyseessä ole jokin muu sairaus, jonka oireet ovat osin samankaltaisia masennusoireiden kanssa.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava saattaa saada virheellisen masennusdiagnoosin, jos hän tapaa lääkärin sairautensa masennusvaiheessa.

Masennusoireiden taustalta voi toisaalta löytyä B12-vitamiinin tai foolihapon puutosta, neurologinen sairaus, aivokasvain tai jonkin päihteen – esimerkiksi alkoholin tai kannabiksen – käyttö.

Alkoholin tiedetään myös lisäävän masennuksen oireita, joten masennusta sairastavan kannattaa yrittää kutistaa alkoholinkäyttönsä minimiin tai mieluiten nollaan. Se on usein helpommin sanottu kuin tehty, sillä alkoholi voi masentuneen mielestä tuoda hetken helpotuksen vaikeaan oloon.

Miten masennusta hoidetaan?

Terapia, lääkitys tai niiden yhdistelmä ovat masennuksen yleisimmät hoitokeinot. Tehokkaimpana pidetään lääkityksen ja terapian yhdistelmää.

Masennuslääkkeet

Suomessa on käytössä parisenkymmentä eri masennuslääkettä.

Yleisimmät Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat lääkkeet ovat niin sanottuja selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä, jotka voimistavat mielihyvähormoni-serotoniinin vaikutuksia keskushermostossa. SSRI-lääkkeet ovat yleensä melko hyvin siedettyjä ja ne tehoavat hyvin myös paniikkihäiriöihin ja erilaisiin ahdistus- ja pelkotiloihin.  SSRI-lääkkeitä ovat essitalopraami, fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini, sentraliini ja sitalopraami.

SSRI-lääkkeet voimistavat serotoniinin vaikutuksia keskushermostossa.

Vanhimmat käytössä olevat masennuslääkkeet ovat niin sanottuja trisyklisiä masennuslääkkeitä. Unettomuudesta kärsivälle masennuspotilaalle saattavat sopia tämän ryhmän lääkkeet niiden unettavuuden vuoksi. Trisyklisiä masennuslääkkeitä ovat amitriptyliini, doksepiini, klomipramiini, nortriptyliini ja trimipramiini.

Uusin, vuonna 2015 Suomessa käyttöön otettu masennuslääke on vortioksetiini, jonka käyttöön ei liity monien muiden masennuslääkkeiden haittavaikutuksia, kuten painonnousua ja seksuaalisen halun vähenemistä.

Paljon lisätietoa eri masennuslääkkeistä löytyy Terveyskirjastosta.

Terapia

Psykoterapian käyttö masennuksen hoidossa on yleistä. Termi ei kuitenkaan viittaa yhteen tapaan hoitaa vaan on olemassa monia erilaisia psykoterapiasuuntauksia. Terapian tavoitteena on joka tapauksessa muuttaa masennusta ylläpitäviä haitallisia mielikuvia ja ajattelu- ja toimintatapoja sekä vaikuttaa tunne-elämään ja minäkäsitykseen.

Terapeutin ja asiakkaan välisellä henkilökemialla on suuri merkitys.

Kognitiivisen, interpersonaalisen ja psykodynaamisen lyhytterapian vaikuttavuudesta masennuksen hoidossa on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä. Terapia voi olla yksilö- tai ryhmäterapiaa. Terapian onnistumisen edellytys on toimiva terapiasuhde – terapeutin ja asiakkaan välisellä henkilökemialla on suuri merkitys.

Masennusdiagnoosin saaneen on mahdollista hakeutua Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan. Tukea terapiaan on mahdollista saada 1–3 vuotta. Terapiassa voi käydä myös omakustanteisesti, jos taloudellinen tilanne sen sallii.

Lähteet:
Genetics Home Reference: Depression
Käypä hoito: Mieli maassa, mikä avuksi?
Hyvä Terveys: Voinko minäkin sairastua masennukseen?
Duodecim: Masennushäiriöiden esiintyvyys, riskitekijät ja ennuste

Artikkelin kuva: Krists Luhaers/Unsplash

0 0 äänestä
Mitä pidit?
Avainsanat
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x