Maslow’n tarvehierarkia 2.0 – Ajattele tikkaita, unohda pyramidi ja muista kuudes taso

| | , ,

Maslow’n tarvehierarkia on perinteisesti kuvattu pyramidina, jossa ihmisen perustarpeet rakentuvat toistensa päälle palikka kerrallaan. Kyseessä on väärinkäsitys.

Vaikka ihmisen perustarpeista puhuminen ja niiden tutkiminen on yhtä tärkeää nyt kuin se oli yhdysvaltalaispsykologi Abraham Maslow’n  (1908-1970) aikaan, ajatus tarpeiden rakentumisesta pyramidin tavoin toisensa päälle perustuu väärinkäsitykseen.

Kuten Maslow’n jalanjälkiä kulkeva psykologi Scott Barry Kaufman toteaa, Maslow ei koskaan esittänyt teoriaansa pyramidin muodossa.

Tarvepyramidi antaa virheellisesti olettaa, että ns. ylemmän tason tarpeita (esim. yhteenkuuluvuus) ei ole mahdollista tyydyttää, jos alemman tason tarpeita ei ole tyydytetty ensin (esim. nälkä).

Maslow itsekin uskoi, että ihmisellä on jatkuvasti osin tyydytettyjä ja osin tyydyttämättömiä tarpeita ”työn alla” yhtä aikaa.

”Hän [Maslow] teki täysin selväksi, että me liikumme tarpeiden välillä molempiin suuntiin ja että voimme pyrkiä täyttämään monia tarpeita samanaikaisesti”, Kaufman kirjoittaa blogissaan.

Ajatus käy arkijärkeenkin – etenkin silloin, kun kyseessä ovat ns. ylempien tasojen tarpeet. Ihminen hyvinkin voi haluta tyydyttää sosiaalisia, arvonannon ja itsensä toteuttamisen tarpeita rinnakkain.

Maslow’n tarvehierarkia pähkinänkuoressa

Vaikka pyramidi ei kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla ihmisen tarpeita ja hänen toimintaansa niiden tyydyttämiseksi ja vaikka tiedeyhteisö kritisoi välillä ankarastikin Maslow’n teorian perustaa, Maslow’n ajatukset nauttivat laajaa suosiota vielä tänäkin päivänä.

Perinteisissä pyramidimalleissa esitetään, että Maslow’n tarvehierarkiassa on viisi tasoa, mutta myöhempinä vuosinaan Maslow itse asiassa lisäsi myös kuudennen tason.

  1. Fysiologiset tarpeet (ruoka, juoma, uni, lisääntyminen)
  2. Turvallisuuteen liittyvät tarpeet (suojautuminen luonnonkatastrofeilta, sodalta, väkivallalta ja taloudelliselta turvattomuudelta)
  3. Sosiaaliset tarpeet (rakkaus, ystävyys, perhe, yhteenkuuluvuus)
  4. Arvostuksen tarpeet (itseluottamus, toisilta saatava arvostus, arvokkuuden kokemus)
  5. Itsensä toteuttamisen tarpeet (oman tarkoituksen löytäminen ja täyttäminen)
  6. Itsensä ylittäminen, self-transcendence (henkisyys, hengellisyys, altruismi, taide, yhteys johonkin itseä suurempaan)

Pyramidin sijaan tarpeet voidaan kuvata tikkailla tai rappusilla, sillä se havainnollistaa konkreettisemmin, kuinka ihminen voi täyttää monia tarpeitaan samanaikaisesti ja liikkua niiden välillä.

Maslow'n tarvehierarkia

Pyramidin arvoitus ratkeaa

Mutta entäpä se pyramidi? Jos se ei ole Maslow’n itsensä käsialaa, kuka sen sitten keksi?

Kaufman kollegoineen teki hienon palveluksen psykologian historiasta kiinnostuneille ja penkoi arkistoja, kunnes löysi ensimmäisen koskaan piirretyn pyramidimallisen kuvauksen Maslow’n tarvehierarkiasta.

Pyramidi oli julkaistu Business Horizons -lehdessä ilmestyneessä artikkelissa nimeltään ”How Money Motivates Men” vuonna 1960 ja sen takana oli psykologi nimeltään Charles McDermid. Pyramidia voidaan McDermidin mukaan hyödyntää ”motivaation maksimoimiseen alhaisimmalla mahdollisella panostuksella”.


Näin Maslow’n tarvehierarkiaa on kritisoitu

Koska Maslow’n tutkimukset pohjasivat aineistoihin, joissa koehenkilöinä käytettiin pääasiassa hyväosaisia ja terveitä korkeakouluopiskelijoita, hänen teoriansa ovat huonosti yleistettävissä muuhun väestöön.

Maslow’n teoria ei ole universaali. Se ei ota huomioon, että kollektiivisissa eli yhteisöllisyyttä korostavissa kulttuureissa tarpeet ja niiden merkitys yksilölle voivat vaihdella.

Maslow typisti seksin ”lisääntymiseksi” ja sijoitti sen välttämättömien perustarpeiden joukkoon. Kriitikkojen mukaan seksi määriteltiin näin asiaksi, johon ei liity esimerkiksi rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tunteita (ne löytyvät vasta pyramidin keskivaiheilta).

Maslow ei ottanut huomioon, että tarpeiden tärkeysjärjestys vaihtelee sen mukaan, minkä ikäisiä olemme: Esimerkiksi teini-ikäisten ja nuorten aikuisten keskuudessa saattavat korostua arvostuksen tarpeet ja myöhemmällä iällä itsensä toteuttaminen aletaan monesti kokea tärkeämmäksi kuin aikaisemmin. 

Lähteet:
SBK: Who Created Maslow’s Iconic Pyramid?
Journal of Humanistic Psychology: Maslow’s Study of Self-Actualization: A Reinterpretation
Adademy of Management: The Cultural Relativity of the Quality of Life Concept
Psychology Today: Rebuilding Maslow’s Pyramid on an Evolutionary Foundation

Kuvat: Christina Conti ja jozefmicic

5 2 äänet
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x