Mieli maassa, mikä avuksi? Kokeile keinoja, jotka uskot osaavasi hyvin

Viimeksi päivitetty: |

Mikä auttaa mustaan mieleen? Ehkä järkeily tai meditoiminen. Tai sitten kirjoittaminen tai juoksulenkki. Tai jokin ihan muu. Tuoreen tutkimuksen mukaan tehokkaimmin alakuloista piristävät ne keinot, joissa hän uskoo olevansa taitava.

Uskotko olevasi hyvä meditoimaan? Siinä tapauksessa meditointi ehkä piristää parhaiten, kun olet surullinen. 

Jos toisaalta olet sitä mieltä, että järkeily on vahvuutesi, siinä tapauksessa saattaa olla parasta pähkäillä tiensä ulos alakulosta. 

Yhdysvaltalaisen Ohion valtionyliopiston tuoreessa tutkimuksessa koehenkilöiden mieliala koheni nopeimmin silloin, kun he käyttivät itsensä piristämiseen menetelmiä, joissa he uskoivat olevansa taitavia. 

Keskeistä usko omaan taitavuuteen 

Yllättävää Journal of Clinical Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa oli, että keskeistä oli nimenomaan usko omaan taitavuuteen – ei se, oliko taito todellinen.

Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 616 yliopisto-opiskelijaa. Heille kerrottiin lyhyesti kognitiivista taidoista ja mindfulness-meditaatiosta ja kuinka niistä voi olla hyötyä jokapäiväisessä elämässä. 

Kognitiivisilla taidoilla tutkijat tarkoittivat tässä yhteydessä kielteisten ajatusten ja uskomusten tunnistamista ja uudelleenarviointia. Mindfulness taas määriteltiin hyväksyväksi tietoisuudeksi omista ajatuksista ja tunteista ilman yritystä muuttaa niitä. 

Sattumanvaraisesti valituille osallistujille kerrottiin, että erityisesti kognitiiviset taidot olivat heidän vahvuuksiaan. Niin ikään arvalla valittiin he, joille puolestaan kerrottiin, että he olivat erityisen hyviä mindfulness-taidoissa. 

Periaatetta testattiin kahdella kokeella

Osallistujia ohjattiin ensin näiden lähestymistapojen hyödyntämiseen käytännössä. 

Sitten heitä pyydettiin ensin soveltamaan taitojaan kuvitteellisessa tilanteessa, jossa he olivat pahoittaneet mielensä kuultuaan, että heitä ei ollut kutsuttu ystävän kekkereille. 

Tutkijoille selvisi, että koehenkilöt onnistuivat työstämään pahaa mieltään parhaiten silloin, kun he uskoivat käyttävänsä siihen vahvuuksiaan. 

Tutkimuksen toisessa kokeessa osallistujia pyydettiin kuvittelemaan, että joku heille läheinen ihminen on kuolemaisillaan, ja samaan aikaan heille soitettiin surullista musiikkia. 

Kokeen jälkeen osallistujien mieliala koheni vähitellen. 

Tutkijat huomasivat, että tässäkään tapauksessa väliä ei ollut niinkään sillä, kumpaa menetelmää – kognitiivisia taitoja vai mindfulness-meditaatiota – osallistujat käyttivät kokeen jälkeen, vaan nimenomaan sillä, kummassa taidossa he kuvittelivat olevansa parempia. 

Musiikkikappale, joka koehenkilöille soitettiin, oli Sergei Prokofjevin venäläisestä kansallissankari Aleksanteri Nevskistä eli Pyhä Aleksanteri Nevalaisesta kertovaan elokuvaan säveltämä Russia Under the Mongolian Yoke. Koska musiikin haluttiin kuulostavan mahdollisimman surulliselta, se soitettiin koehenkilöille puolikkaalla nopeudella.

Oletus omasta taitavuudesta lisää itsevarmuutta ja sinnikkyyttä?

Tutkijat eivät tarkalleen tiedä, mistä ilmiö johtuu.

”Voi olla, että olettamus omasta taitavuudesta lisää itsevarmuutta ja sinnikkyyttä, mikä puolestaan johtaa myönteisempään lopputulokseen”, tohtoriopiskelija ja tutkimuksen johtava kirjoittaja Samuel Murphy pohtii.

Tai toisin päin:

”Jos ihminen taas olettaa jonkin taitonsa puutteelliseksi, ehkä hän ei usko onnistuvansa tätä taitoa käyttäessään”, tutkimusta tekemässä ollut psykologian professori Daniel Strunk sanoo. 

Menetelmä hyötykäyttöön masennuksen hoidossa – ja jokapäiväisessä elämässä

Tuloksilla voi olla merkitystä muun muassa masennuksen hoidossa: 

Strunk kertoo, että tutkijoilla riittää vielä paljon opittavaa potilaiden vahvuuksien hyödyntämisestä osana hoitoa. 

Hän uskoo, että jo sillä on väliä, miten terapeutti pohjustaa terapiatyön lähtökohdat potilaalleen. 

”Jos terapeutti kertoo potilaalleen, että työskentelyssä tullaan hyödyntämään ennen kaikkea tämän vahvuuksia, sillä voi hyvinkin olla myönteinen vaikutus terapian vaikuttavuuteen”, Strunk pohtii. 

Terapiatyön lisäksi lähestymistavan voi ottaa käyttöön tavallisessa, jokapäiväisessä elämässä. 

”Me keskityimme tutkimuksessamme kognitiivisiin taitoihin ja mindfulnessiin, mutta samaa periaatetta voi soveltaa moniin muihinkin menetelmiin. Pääasia on, että ne taidot, joissa uskoo olevansa hyvä, todennäköisesti toimivat kaikkein parhaiten”, Murphy sanoo. 

Lähde: Ohio State News – The best way to fix a sad mood: Whatever you think works best

Tutkimusviite:  Murphy, S. T., Cheavens, J. S., & Strunk, D. R. (2022). Framing an intervention as focused on one’s strength: Does framing enhance therapeutic benefit? Journal of Clinical Psychology. https://doi.org/10.1002/jclp.23302

Artikkelin kuva: Jakob Owens / Unsplash

Tutustu myös:

Kommentit ennakkomoderoidaan eli julkaistaan vasta sen jälkeen, kun toimitus on ne ensin hyväksynyt.

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit