Mindfulness ei ole ihmelääke kaikkeen ja joskus siitä voi olla suoranaista haittaa. Asia käy ilmi tuoreesta mindfulnessin vaikutuksia selvittäneestä tutkimuksesta.
Mindfulness, tietoisuustaidot, hyväksyvä läsnäolo… Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Mindfulness on jo arkinen sana ja melko monelle osa arkea muutenkin – ja hyvä niin. Hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittelun hyödyistä on jo paljon tutkimusnäyttöä.
Vähemmän on kuitenkin puhuttu mindfulnessin haittavaikutuksista. Niitäkin tällä mielenharjoittelumenetelmällä nimittäin tuoreen tutkimuksen mukaan on.
Amerikkalaistutkimukseen osallistuneiden 96 henkilön joukossa raportoitiin kaikkiaan 266 mindfulnessiin liittyvää kielteistä kokemusta.
”Tutkimuksen tavoitteena oli maksimoida mindfulnessista saatava hyöty ja minimoida haitat. Riskien hallinta ei ole mahdollista ilman syvällistä tietoa niistä. Perinpohjainen tutkimuksemme tarjoaa mallin, jonka pohjalta mindfulnessiin liittyvät riskitekijät voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon”, psykiatrian ja käyttäytymistieteen apulaisprofessori Willoughby Britton Brownin yliopistosta sanoo.
Mindfulness-ohjaajat ja -yrittäjät puhuvat mieluusti tarjoamansa palvelun myönteisistä seurauksista. Kriittisten näkökulmien puute tulkitaan usein todisteeksi siitä, että haittavaikutuksia ei ole.
”Helposti käy niin, että innokkuutemme ja halumme auttaa kääntyykin eräänlaiseksi sokeudeksi”, itsekin mindfulnessia opettava Britton sanoo.
Tutkimukseen osallistuneet koehenkilöt olivat pääosin valkoihoisia, keski-ikäisiä naisia – tutkijoiden mukaan mindfulnessia harjoittavien tyypillisiä edustajia – jotka meditoivat kotonaan keskimäärin 34 minuuttia päivässä kaikkiaan 8 viikon ajan.
Ylivirittyneisyyttä, tunteiden latistumista, irrallisuuden kokemuksia
Tavallisimmin kielteiset vaikutukset koettiin välittömästi mindfulness-harjoituksen jälkeen. Osa niistä kesti kuitenkin yli päivän ja jopa kuukausia jatkuneista kielteisistä vaikutuksista raportoitiin (tosin pitkäkestoisten vaikutusten yhteyttä meditointiin ei välttämättä ole helppoa todentaa).
Kaikkiaan 96 osallistujasta 58 prosenttia kertoi ainakin yhdestä mindfulness-meditaatioon liittyvästä haittavaikutuksesta. Koetut haitat vaihtelivat yliherkkyystuntemuksista traumaattisten kokemusten uudelleen elämiseen. Osallistujista 37 prosenttia kertoi meditoinnin vaikuttaneen jollain tavalla heikentävästi heidän toimintakykyynsä.
Tutkimuksessa esiin nousseet mindfulnessin kielteiset vaikutukset liittyivät pääosin muutoksiin virittyneisyydessä: Osallistujat raportoivat ahdistuneisuuden ja levottomuuden lisääntymisestä sekä toisaalta tunteiden latistumisesta ja irrallisuuden kokemuksista.
Yhden kielteinen vaikutus voi olla myönteinen toiselle
Tunteiden latistumista ja irrallisuuden kokemuksia ei tietenkään aina pidetä mindfulnessin kielteisinä seurauksina. Britton muistuttaa, että esimerkiksi ahdistuneisuuteen ja huolestuneisuuteen taipuvaiselle tunteiden laimeneminen voi tuntua myös helpottavalta.
Lisäksi mindfulness-harjoitus voi olla vaikutuksiltaan sekä myönteinen että kielteinen samaan aikaan: tutkimuksessa oli mukana esimerkiksi koehenkilöitä, jotka toisaalta raportoivat haittavaikutuksista, mutta samalla kertoivat saaneensa helpotusta masennuksen oireisiin.
Britton sanookin, että tutkimuksen tarkoituksena ei suinkaan ole yllyttää ihmisiä välttämään mindfulness-harjoituksia vaan ennemminkin lisätä ymmärrystä, jotta kielteiset vaikutukset osattaisiin jatkossa ottaa entistä paremmin huomioon.
Hän vertaa mindfulnessia aspiriiniin: vaikka aspiriini voi liikaa käytettynä aiheuttaa vatsavaivoja, haittavaikutukset eivät mitätöi lääkkeen hyötyjä. Oikeanlaisella ja valistuneella käytöllä niin meditoinnista kuin aspiriinista on mahdollista saada paras mahdollinen hyöty.
Lähde: Brown: Making mindfulness meditation more helpful starts with understanding how it can be harmful
Tutkimusviite: Britton, W. B., Lindahl, J. R., Cooper, D. J., Canby, N. K., & Palitsky, R. (2021). Defining and Measuring Meditation-Related Adverse Effects in Mindfulness-Based Programs. Clinical Psychological Science, 216770262199634. https://doi.org/10.1177/2167702621996340
Artikkelin kuva: johnhain/Pixabay
Lue myös:
- Intensiivikurssilla onnelliseksi? Onnellisuutta voi oppia, tutkijat väittävät
- Kukoistuksen taito – henkisen hyvinvoinnin uudessa työkalupakissa on neljä pääpilaria
- Ajattelu on paljon muutakin kuin ongelmanratkaisua
- Stressittömämmän elon salaisuus: Varaudu tulevaan – mutta muista elää myös hetkessä
- Meillä kaikilla on tunteet – mutta miksi?