Jos olet kiinnostunut itsetutkiskelusta ja haluat oppia ymmärtämään itseäsi paremmin, olet varmasti törmännyt Myers–Briggs-persoonallisuustyypeihin. Oletpa saattanut tehdä nettitestinkin ja selvittänyt, mikä 16 tyypistä itse olet. MBTI on maailman käytetyin persoonallisuustesti. Se on myös yksi kritisoiduimmista luokituksista, jota kriittisimmät vertaavat lähinnä horoskooppeihin. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Onko MBTI ihan huttua?
Mikä on Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori?
Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorissa eli MBTI-testissä on 93 kysymystä, joiden perusteella testi väittää pystyvänsä jakamaan ihmiset kuuteentoista persoonallisuustyyppiin eli tuloksena on sekoitus edellä listattuja kirjaimia tyyliin ESTP, INFP ja niin edelleen.
Luokittelu perustuu Carl Jungin teorioihin 1920-luvulta sekä Katherine Briggsin ja hänen tyttärensä Isabel Myersin työhön toisen maailmansodan jälkeen.
MBTI kuvaa persoonallisuutta neljällä ulottuvuudella:
- Asenne ympäristöön: E tai I (ekstrovertti tai introvertti)
- Tapa hankkia tietoa: S tai N (tosiasiallinen tai intuitiivinen)
- Päätöksenteon peruste: T tai F (ajatteleva tai tunteva)
- Elämäntyyli: J tai P (harkitseva tai spontaani)
Näiden kirjainten yhdistelmästä saadaan 16 erilaista tyyppiä. Esimerkiksi ISTP kuvataan hyväksyväksi, joustavaksi, tehokkaaksi ja hiljaiseksi tarkkailijaksi ja ENTJ suoraksi ja päättäväiseksi johtajatyypiksi, pitkän tähtäimen suunnittelijaksi ja organisoijaksi.
MBTI-testin on arvioiden mukaan tehnyt ainakin 50 miljoonaa ihmistä ja esimerkiksi Yhdysvalloissa se on yleinen, suurten yritysten käyttämä rekrytointityökalu.
Vaikka MBTI:tä on monissa yrityksissä arvossaan, kritiikki sitä kohtaan kasvaa. Mittaria pidetään vanhentuneena ja jopa vaarallisen harhaanjohtavana.
“Se on vähän kuin Gangnam Style. Siitä tuli hysteerisen viraali ja kaikki alkoivat käyttää sitä”, Cambridgen yliopiston psykometriikan keskuksen johtaja, professori John Rust sanoo Financial Times -lehden haastattelussa.
Lue myös: Introversion lyhyt oppimäärä
Myers–Briggsin indikaattoria kritisoidaan ainakin näistä neljästä syystä:
1. Tyypittelyn perusteella ei voi vetää johtopäätöksiä ihmisen käyttäytymisestä
Esimerkiksi introverteista saatetaan helposti ajatella, että koska saamme energiaa yksinolosta, emme millään voi olla hyviä tai pitää työstä, jossa ollaan paljon tekemisissä toisten kanssa. Todellisuus ei tietenkään ole näin yksioikoinen, sillä paljon riippuu siitä, millaisten asioiden ja ihmisten parissa työtä tehdään ja mitkä ovat työntekijän keinot yksinoloon ja akkujen lataamiseen työajan ulkopuolella. Persoonallisuutesi piirteiden perusteella ei voida ennustaa, miten käyttäydyt.
2. Mittarin stabiliteetti eli pysyvyys on huono
Mittarin huono pysyvyys tarkoittaa sitä, että testistä voi eri kerroilla saada eri tuloksen. Tänään INFP ja ensi viikolla ENTP? Aivan mahdollista, sillä riittää, että vastaat eri tavalla kouralliseen kysymyksiä ja jo sujahdat lokerosta toiseen.
3. MBTI perustuu vanhentuneisiin käsityksiin ja testaamattomiin teorioihin
Käsitys ihmisen ulos- tai sisäänpäinsuuntautuneisuudesta on kestänyt aikaa ja ko. persoonallisuuden piirteiden ulottuvuus löytyy edelleen monista, tiedeyhteisössä laajaa kannatusta saavista persoonallisuusteorioista (muun muassa ns. BigFive, viiden suuren persoonallisuuspiirteen teoria). Muilta osin (tosiasiallinen/intuitiivinen, ajatteleva/tunteva, harkitseva/spontaani) MBTI-luokittelua pidetään perustaltaan vähintään huterana. Myersilla ja Briggsillä ei ollut alan koulutusta, mikä sekin on omiaan vähentämään luottamusta MBTI-mittariin.
4. Missä piileksivät ihmisten huonot ominaisuudet?
Myers–Briggsin indikaattorista voi saada vain mairittelevan tuloksen. Persoonallisuuden piirteistä neuroottisuus eli tunne-elämän tasapainoisuus sekä suhtautuminen uhkiin (yksi suuresta viidestä) puuttuu MBTI-mittarista kokonaan.
Puolustajien puheenvuoro
MBTI:hin myötämielisemmin suhtautuvat vastaavat kritiikkiin muun muassa toteamalla, että ei itse testissä ole vikaa vaan siinä, miten sen tuloksia tulkitaan ja mihin tarkoituksiin sitä käytetään.
Moni puolustajista on sitä mieltä, että MBTI auttaa pohtimaan, millainen itse on ja millaisia toiset ovat ja näin lisää ihmisten kykyä ymmärtää toisiaan.
He muistuttavat myös, että tuloksia ei pidä tulkita liian jyrkästi vaan pitää mielessä, että kaikki ihmiset asettuvat ominaisuuksinensa ennemminkin eri janoille kuin luokkiin.
Entä sitten?
Keskustelu suositun Myers–Briggs-tyypittelyn ympärillä epäilemättä jatkuu, sillä yritysmaailmassa edelleen suurta suosiota nauttiva mittari on varsinainen rahantekokone. Arvioidaan, että testin oikeudet omistava The Myers Briggs Company tienaa sillä noin 20 miljoonaa dollaria vuodessa.
MBTI on myös loputon juttuaiheiden lähde erilaisille itsetuntemusta ja psykologiaa käsitteleville sivustoille (tässä sitä ollaan).
Minusta on outoa ja väärin, jos esimerkiksi rekrytointipäätöksiä tehdään minkään yksittäisen testin perusteella.
Oikein ei ole sekään, jos ihminen alkaa uskoa yksittäisen testin maalaamaan kuvaan itsestään: Olemme kuitenkin kaikki niin moniulotteisia ja eri tilanteissa eri tavalla tuntevia, ajattelevia ja käyttäytyviä, että karikatyyriksi yksinkertaistaminen olisi julmaa.
Sääli olisi myös, jos ihminen päätyisi käyttämään “tyyppiään” esteenä kasvulle ja muutokselle: “En minä tuollaiseen ala, olenhan INTJ.”
Mutta silti: Jos testin tekee tietäen sen rajoitukset, ehkä siitä kuitenkin saa ihan mielenkiintoista pohdittavaa tai jonkinlaisen alkupisteen omaan itseen ja toisiin ihmisiin tutustumiseen?
Virallisen testin voi tehdä osoitteessa mbtionline.com, jos on valmis maksamaan lystistä. Epävirallisia, samaan MBTI-tyypittelyyn perustuvia ilmaisia testejä netti onkin sitten pullollaan – suomeksi yhtä sellaista voi käydä kokeilemassa vaikkapa täällä Evermindissa: Tee 16 persoonallisuutta -testi
Lähteet:
Psychology Today; Goodbye to MBTI, the Fad That Won’t Die
Eioototta: Myers–Briggs on debunkattavissa ihan maallikon voimin
Talouselämä: Laajasti käytetty persoonallisuustesti onkin ”täyttä hölynpölyä”
Artikkelin kuva: Pawel Szvmanski/Unsplash
“En minä tuollaiseen ala, olenhan INTJ.”
Itse ajattelen että pystyn mihin vain koska olen (ainakin ensimmäisellä yrittämällä) intj. Olen varsin innoissani kotikutoisesta ”diaknoosistani” ja olen ottanu itsevarmemmin haltuun tilanteita joissa ennen tulin poljetuksi.