Vanhan stereotypian mukaan putkiaivoinen mies kykenee keskittymään yhteen asiaan kerrallaan, kun samaan aikaan nainen pyörittää vaivatta koko sirkusta. Olettamus ei pidä lainkaan paikkaansa.
Plos One -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa raportoitiin, että tutkimukseen osallistuneet naiset prosessoivat tietoa miehiä nopeammin, kun taas miehen pärjäsivät paremmin avaruudellista hahmottamista vaativissa tehtävissä.
Sen sijaan huomion jakaminen useampaan tehtävään ei onnistunut kunnolla keneltäkään.
Tutkimuksessa 48 miestä ja 48 naista suorittivat ensin monia tehtäviä limittäin ja sitten kahta tehtävää yhtä aikaa.
Tulos oli molemmissa surkea: Tehtävien tekemiseen kului enemmän aikaa ja virheitä sattui enemmän kuin silloin, kun yksi tehtävä tehtiin alusta loppuun ennen seuraavaan siirtymistä.
Yrityksissä edelleen haluttu taito
Aivotutkijoille tulos ei varmasti ole yllätys: he ovat tienneet jo pitkään, että multitaskaaminen ei ole erityisen tehokas työskentelystrategia. Siksi onkin hämmentävää, kuinka suosittua tuon lähestulkoon mahdottoman taidon peräänkuuluttaminen on työpaikkailmoituksissa.
Esimerkiksi kansainvälisellä Indeed-työpaikkasivustolla multitasking-hakusana tuottaa yli 21 000 hakutulosta:
San Franciscoon kaivataan johdon assistenttia, joka osaa sekä multitaskata että priorisoida dynaamisessa työskentely-ympäristössä ja joka on ilmiömäisen tarkka yksityiskohdissa.
Niin ikään Kalifornian suunnalla kaipaillaan tohtoristason molekyylibiologia, jolta alansa syvällisen tuntemuksen lisäksi odotetaan erinomaisia organisointi-, esiintymis-, ajanhallinta- ja multitaskaustaitoja.
”Osaatko pitää monta palloa ilmassa samaan
aikaan pitäen samalla hymyn kasvoillasi?”
Suomalaisilla työpaikkasivustoilla etsitään eri aloille tyyppejä, joilla pysyy “monta palloa ilmassa” samanaikaisesti:
Kiinteistövälittäjä: “Olet tottunut siihen, että sinulla on monta palloa ilmassa samanaikaisesti, kestät myös tulosvastuullista painetta.”
Myyntisihteeri: “Haemme hektiseen toimistomme sydäntä, byrokratian jyrääjää joka pitää kerrallaan 12 palloa ilmassa.”
Asiakaspalvelukoordinaattori: “Osaatko pitää monta palloa ilmassa samaan aikaan pitäen samalla hymyn kasvoillasi?”
Lue myös: Ikävuodet karttuvat ja aivot vanhenevat – kuinka käy ajattelun?
Miksi sadan miljardin hermosolun superkone ei pysty kahteen asiaan yhtä aikaa?
Aivoissa on lähestulkoon 100 miljardia hermosolua. Se on niin monimutkainen elin, että sen toimintaa ei pysty tehokkainkaan supertietone simuloimaan kunnolla.
Miksi sitten niinkin vähäpätöisen kuuloinen asia kuin kahden asian tekeminen yhtä aikaa on meille niin kovin vaikeaa?
Varmoja asiasta ei olla, mutta uumoillaan, että kun ihminen tekee jotain uutta tehtävää, se vaatii häneltä enemmän tietoista ponnistelua. Ihminen pystyy keskittymään vain yhteen tietoista ponnistelua vaativaan asiaan kerrallaan.
Lisäksi aistimme pystyvät vastaanottamaan vain rajallisen määrän ärsykkeitä kerrallaan, mikä sekin rajoittaa kykyämme tehdä useita asioita samanaikaisesti.
Lue myös: ”Luovan ajattelun edellytys on, että valitsemme vähemmän kuljetun tien”
“Autopilotilla” onnistuu paremmin, ryhmittely auttaa
Tehtävien oppiminen ja niiden automatisoituminen helpottaa asiaa, sillä silloin tehtävien suorittaminen ei enää vaadi yhtä paljon tietoista ponnistelua.
Harjoittelun lisäksi elämää rajallisen kapasiteettimme kanssa auttaa asioiden tai tiedon ryhmittely isommiksi kokonaisuuksiksi (chunking).
Populaaripsykologiassakin chunking-käsitettä on alettu viljellä vaihtoehtona multitaskaukselle artikkeleissa, joiden tarkoituksena on auttaa ihmisiä selviämään (työ)elämän kiireistään.
Vaikka vastakkainasettelu on kömpelö, se ehkä auttaa yhä useampia tiedostamaan, että multitaskauksen vaatimus työelämässä perustuu vääriin olettamuksiin ja on muutenkin ihan vanhanaikaista.
Ehkä työelämässä – ja elämässä ylipäätään – pitäisi alkaa opetella ja peräänkuuluttaa uutta ja vallankumouksellista monotaskaamisen taitoa – tai siis vanhaa kunnon keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan.
Miten itse pärjäät? Kokeile!
Mainiolta Lab in the Wild -sivustolta löytyy testi, jolla voi mitata omia multitaskaustaitojaan.
Testi selvittää, miten pärjäät, kun suoritat yhtä tehtävää tietokoneen ruudulla ja samaan aikaan ajattelet asiaa, joka ei liity em. tehtävään millään tavalla.
Testi on osa Harvardin yliopistossa tehtävää tutkimusta, jossa selvitetään multitaskaamisen vaikutuksia monimutkaisia käyttöliittymiä käytettäessä.
Testin tekemiseen kuluu noin 10 minuuttia ja sen on tähän mennessä tehnyt noin 63 000 ihmistä.
Artikkelin kuva: Robert Bye/Unsplash
