Oikeutuksen tunnelukko: "Olen kaikkein erityisin"

Oikeutuksen tunnelukko saa ihmisen ajattelemaan, että hän on parempi kuin muut ja siksi ”tavallisten ihmisten” säännöt eivät koske häntä.

Mikä on oikeutuksen tunnelukko?

Oikeutuksen tunnelukko on yksilön kokemus siitä, että hän muiden ihmisten yläpuolella. Hän kokee, että hänelle kuuluu erityisiä etuoikeuksia eivätkä toisia ihmisiä koskevat säännöt ole tarkoitettu hänelle.

Tästä tunnelukosta kärsivä vaatii erityisoikeuksia ja -kohtelua. Hän kokee, että hänen on saatava tehdä, mitä hän haluaa, olipa se kiellettyä tai ei.

Myöskään suunnitelmien epärealistisuus ei ole oikeutuksen tunnelukosta kärsivän mielestä riittävän hyvä syy jättää jotain tekemättä. Silläkään ei ole väliä, koituuko tekemisistä kohtuutonta haittaa muille ihmisille.

Oikeutuksen tunnelukkoon (engl. entitlement/grandiosity) liittyvät tiiviisti kuvitelmat omasta erityislaatuisuudesta toisiin verrattuna.

Oikeutuksen tunnelukosta kärsivä haluaa menestyä, rikastua ja tulla kuuluisaksi, jotta hän sitten saavuttamastaan valta-asemasta käsin pääsisi kontrolloimaan muita ihmisiä.

Miten oikeutuksen tunnelukko näkyy käytännön elämässä?

Oikeutuksen tunnelukosta kärsivä rehentelee saavutuksillaan ja painostaa toisia toimimaan tahtomallaan tavalla.

Keskinkertaiseksi leimautumista tästä tunnelukosta kärsivä välttelee viimeiseen asti. Hän osallistuu mieluiten vain tilaisuuksiin, joissa hän tietää olevansa jollain tavalla parempi kuin muut.

Usein oikeutuksen tunnelukkoon liittyy voimakasta kilpailunhalua, omien näkemysten pakkosyöttämistä muille sekä halua määräillä toisia ihmisiä.

Kyky empatiaan sekä toisten ihmisten tarpeiden ja tunteiden huomioimiseen saattaa puuttua tästä tunnelukosta kärsivältä.

Vastavuoroisuus ihmissuhteissa voi olla vierasta, joskin joskus oikeutuksen tunnelukosta kärsivä voi paradoksaalisesti päätyä korostamaan omaa erinomaisuuttaan olemalla ylitsevuotavan ystävällinen ja avulias toisille.

Skeematerapian perustaja Jeffrey E. Young tunnelukkotestissä oikeutuksen tunnelukkoa tarkastellaan seuraavanlaisten väittämien avulla:

Minun on vaikea hyväksyä kieltävää vastausta silloin, kun haluan jotain muilta ihmisiltä.
Usein suutun tai ärsyynnyn, jos en saa, mitä haluan.
Olen erityislaatuinen, ja siksi minun ei tarvitse alistua muille ihmisille asetettuihin rajoituksiin.
En voi sietää sitä, että tekemisiäni rajoitetaan.
Minun ei tarvitse noudattaa samoja sääntöjä ja tapoja kuin muiden.
Uskon, että minulla on arvokkaampaa annettavaa kuin muilla ihmisillä.
Yleensä asetan omat tarpeeni toisten ihmisten tarpeiden edelle.
Usein omat asiani vievät kaiken huomioni eikä minulla ole aikaa perheelleni ja ystävilleni.
Minulle sanotaan usein, että olen erittäin kontrolloiva sen suhteen, millä tavalla asiat kuuluu tehdä.
Ärsyynnyn suuresti, jos ihmiset eivät tee, mitä pyydän.
En voi sietää sitä, että minua määräillään.

Mistä oikeutuksen tunnelukko johtuu?

Jeffrey E. Young kertoo Schema Therapy – A Practioner’s Guide -teoksessa, että monen tunnelukon taustalla ovat lapsuusajan kokemukset ja ongelmat lapsuudenperheen dynamiikassa ja vuorovaikutuksessa perheenjäsenten kesken.

Siinä missä usean tunnelukon taustalta löytyy hylkäämisen kokemuksia, oikeutuksen tunnelukko syntyy monesti aivan päinvastaisista syistä,

Sen sijaan, että lapsi olisi kokenut välinpitämättömyyttä ja huomiotta jättämistä, häntä on sen sijaan saatettu hemmotella ja suojella yllin kyllin – liikaakin.

Mitä ikinä lapsi on halunnut, hän on sen myös saanut, olipa sitten kyseessä uusin muotilelu, hulppeat syntymäpäiväjuhlat tai kauppareissulla iskenyt mieliteko.

Oikeutuksen tunnelukosta kärsivää on saatettu lapsena suojella kaikilta mahdollisilta ja mahdottomilta vaaroilta niin, että hänelle ei ole jäänyt tilaa yrittää, erehtyä ja oppia omista virheistään.

Toisaalta myös päinvastainen on mahdollista: Lapselle ei ehkä ole asetettu rajoja lainkaan vaan hän on saanut tehdä, mitä ikinä hänen päähänsä on pälkähtänyt ilman pelkoa rangaistuksesta tai muista seurauksista.

Joskus oikeutuksen tunnelukon mukaisen käyttäytymisen taustalta löytyy ihan toinen tunnelukko: Jos ihminen on lapsuudessaan kokenut emotionaalista vajetta – jäänyt vaille toisten osoittamaa huomiota, hoivaa, suojaa ja myötätuntoa – hän saattaa reagoida tähän aikuisena vaatimalla itselleen sitä, mistä hän on lapsuudessa jäänyt paitsi.

Voiko oikeutuksen tunnelukosta päästä eroon?

Tunnelukoista koituu ihmiselle haittaa niin ihmissuhteissa kuin elämässä yleensä, mutta silti niistä eroon pääseminen on vaikeaa. Vaikka tunnelukko aiheuttaa kärsimystä, se on joka tapauksessa tuttu ja turvallinen seuralainen ja edustaa siksi pysyvyyttä ihmisen elämässä.

Oikeutuksen tunnelukko on siinäkin mielessä vaikea murrettava, että omasta erityislaatuisuudestaan vakuuttunut ihminen ei helposti lähde hakemaan apua ongelmaansa. Mihin ongelmaan? Eihän tässä ole mitään ongelmaa – minähän saan aina kaiken, minkä haluankin ja mikä minulle kuuluu!

Jos kuitenkin arvelet , että oikeutuksen tunnelukko saattaa vaikeuttaa elämääsi ja aiheuttaa kitkaa läheisissä ihmissuhteissasi, lähde pienelle tutkimusmatkalle.

Ensimmäinen askel on oppia tuntemaan tunnelukkonsa. Esimerkiksi Evermindin tunnelukkotestin avulla voi selvittää, kuinka hallitsevaa osaa oikeutuksen tunnelukko näyttelee omassa elämässä.

Jokapäiväinen elämä on oiva opas tunnelukkojen avaamisen tiellä. Opettele siksi tarkkailemaan omia reagointi- ja toimintatapojasi arkisissa tilanteissa – varsinkin silloin, kun olet tekemisissä toisten ihmisten kanssa.

Jos esimerkiksi huomaat ärtyväsi siitä, että joku toinen osoittautuu taitavammaksi kuin sinä, pysähdy hetkeksi pohtimaan, miksi ajatus on sinulle niin sietämätön. Voisiko ollakin niin, että erinomaisuus ei ole nollasummapeliä ja että toisen taitavuus ei ole sinulta poissa?

Virity kuuntelemaan sisäistä puhettasi. Kun seuraavan kerran paistattelet mielikuvissasi omassa erinomaisuudessasi, yritä kääntää asetelma päälaelleen. Listaa mielessäsi kaikki ne syyt, miksi ympärilläsi olevat ihmiset ovat aivan mahtavia – jokainen erinomainen omalla tavallaan. Ehkäpä jo seuraavalla kerralla saat kehaistuksi jotakuta toista ihan ääneen.

Mitä ovat tunnelukot eli skeemat?

”Tunnelukko on lapsuudessa tai nuoruudessa alkunsa saanut ja aikuisuudessa ihmistä itseään sekä hänen ihmissuhteitaan vahingoittava laaja ja läpitunkeva muistojen, tunteiden ja fyysisten tuntemusten kokonaisuus.”

Näin tunnelukon määrittelee tunnelukkopioneeri Jeffrey E. Young kollegoineen Schema Therapy – A Practioner’s Guide -teoksessa.

Tunnelukot (engl. schema, life trap) syntyvät lapsuuden ihmissuhteissa tunnemuistojen pohjalta, jotka liittyvät vastaamatta jääneisiin emotionaalisiin tarpeisiin.

Näitä tunnemuistoja ovat muun muassa hylätyksi tulemisen, hyväksikäytön, ryhmän ulkopuolelle jättämisen ja turvattomuuden kokemukset tai yleisempi tunne syvästä vajeesta kiintymyssuhteissa.

Oikeutuksen tunnelukon taustalta löytyy usein rajattomuuden kokemuksia, jotka ovat aiheutuneet joko vanhempien ylisuojelevasta asenteesta tai heidän kyvyttömyydestään asettaa rajoja lapsen käyttäymiselle ja mielihaluille.

LÄHTEET

Young, J. E., Klosko, J. S. & Weishaar, M. E. (2003). Schema Therapy. A Practioner’s Guide. New York: The Guilford Press.

Young Schema Questionnaire

Mielenterveystalo: Tunnelukkojen omahoito

schematherapy.com

Artikkelin kuva: Rohan Pandavadra / Unsplash

Muut tunnelukot:

Tutustu myös:

Lähteet:

Oikeutuksen tunnelukko: ”Olen tärkein ja ansaitsen erityiskohtelua”