Oksitosiini on rakkaushormoni – mutta myös paljon muuta

Oksitosiini hyrrää, kun halataan. Vaikka se tunnetaan ennen kaikkea rakkaushormonina, sen vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle. 

Mitä on oksitosiini?

Oksitosiini on elimistön tuottama hormoni ja viestinviejä. Oksitosiinia tuottaa väliaivoissa sijaitseva hypotalamus, josta sitä erittyy aivolisäkkeen kautta vereen. 

Oksitosiini on avainroolissa ihmisten – erityisesti vanhemman ja lapsen – välisen kiintymyssuhteen synnyttämisessä ja ylläpitämisessä, mutta vaikuttaa laajasti muihinkin ajattelutoimintoihin sekä emotionaalisiin ja sosiaalisiin prosesseihin. 

Oksitosiinin tehtävät

Synnytys ja imetys

Parhaiten oksitosiini tunnetaan roolistaan synnytyksen käynnistäjänä. Raskauden aikana oksitosiinitasot odottavan äidin elimistössä kohoavat vähitellen. 

Synnytyksen koittaessa äidin verenkiertoon vapautuu suuria määriä oksitosiinia, joka puolestaan aiheuttaa kohtulihaksen voimakasta supistelua. Oksitosiinin aikaansaama kohdun supistelu auttaa lisäksi hillitsemään synnytyksen jälkeistä verenvuotoa. 

Oksitosiini auttaa myös imetyksessä, sillä kohdun lisäksi se supistaa imettävän äidin maitotiehyitä ja edistää näin imetyksen onnistumista. 

Oksitosiini vaikuttaa myös kipua ja stressiä lievittävästi niin synnytyksen kuin imetyksen aikana. 

Lapsen ja vanhemman kiintymyssuhde

Suhde vanhempaan – yleensä äitiin – on lapsen ensimmäinen kiintymyssuhde. 

Oksitosiinilla on kuitenkin roolinsa myös isän ja lapsen välisen kiintymyssuhteen muodostumisessa ja vahvistumisessa. Esimerkiksi 17 tutkimusta kattavassa katsausartikkelissa vuodelta 2019 kerrotaan, että lähikontakti lisää niin vauvan, äidin kuin isän oksitosiinitasoja. 

Lapsen näkökulmasta asia on kaikkea muuta kuin merkityksetön. Aikakauskirja Duodecimin oksitosiinia käsittelevässä artikkelissa kerrotaan, että varhaisvuosien kiintymyssuhteet muokkaavat myös lapsen omaa oksitosiinijärjestelmää, ja että se saattaa vaikuttaa esimerkiksi lapsen stressinsäätelyjärjestelmän herkkyyteen.

Oksitosiinilla on roolinsa myös isän ja lapsen välisen kiintymyssuhteen muodostumisessa ja vahvistumisessa.

Parisuhde ja oksitosiini

Oksitosiini jyllää myös pariskuntien elimistössä ja vahvistaa keskinäisiä kiintymyksen tunteita.

Psychoneuroendocrinology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa huomattiin muun muassa, että vastikään seurustelun aloittaneiden pariskuntien oksitosiinitasot olivat selvästi korkeammat kuin tutkimukseen vertailuryhmäksi mukaan otetuilla sinkuilla. 

Mukana olleista 36 pariskunnasta 25 oli yhdessä vielä puoli vuotta myöhemmin, ja heidän oksitosiinitasonsa eivät olleet laskeneet kuluneiden 6 kuukauden aikana. 

Toisessa tutkimuksessa huomattiin, että oksitosiinilla on roolinsa parisuhteessa myös silloin, kun toisen osapuolen kiinnostus alkaa hiipua ja ilmassa leijuu eron uhka. 

Kun parisuhteen sitoutuneempi osapuoli ajatteli tällaisessa tilanteessa puolisoaan, hänen oksitosiinitasonsa kohosivat. Tutkijat uumoilevatkin, että oksitosiiniryöpsähdyksen tehtävänä olisi tällöinkin lisätä parisuhteen osapuolten läheisyyttä ja keskinäisiä kiintymyksen tunteita. 

Myötätuntoa ja tunteiden tunnistamista

Oksitosiinin vaikutukset eivät rajoitu pelkästään kaikkein läheisimpiin ihmissuhteisiin. 

Se voitelee ihmissuhteita myös yleisemmin muun muassa lisäämällä empaattisuutta ja parantamalla ihmisten kykyä tunnistaa toisten kasvoja ja tunteita. 

Oksitosiinisuihke lisäsi avoimuutta ja ulospäin suuntautuneisuutta.

Oksitosiini ja persoonallisuus

Eräässä tutkimuksessa oksitosiinin vaikutuksia koehenkilöiden persoonallisuuden piirteisiin tutkittiin antamalla heille hormonia nenäsumutteena. 

Oksitosiinin annostelu vaikutti persoonallisuuden piirteistä ulospäin suuntautuneisuuteen ja avoimuuteen, jotka molemmat lisääntyivät oksitosiinin myötä. 

Stressi, kipu ja tulehdus

Alhainen oksitosiinitaso on yhdistetty tutkimuksissa myös kivuliaaseen synnytykseen ja yhdyntäkipuihin erityisesti kiintymyssuhteissaan epävarmojen keskuudessa. 

Testaa: Stressitesti kertoo, kuinka kuormittavaksi koet elämäsi nyt

Oksitosiinia purkista?

Tieteellisissä tutkimuksissa oksitosiinia annetaan koehenkilöille nenäsuihkeena ja sairaaloissa synnytyksen käynnistämiseen, mutta voisiko sitä käyttää myös kotona ihan omin päin, kun vaikutuksetkin ovat niin kovin myönteisiä? 

Ehkäpä pieni suihkaus aamulla takaisi, että päivän kohtaamiset sujuvat iloisesti, empaattisesti ja jännittämättä? Tai entäpä jos etääntyneen puolison puuroon sekoittaisi tujauksen tätä ihmeainetta – palautuisiko parisuhteeseen onni ja läheisyys? 

Oksitosiinia sisältäviä nenäsuihkeita ja ”hajuvesiä” – tai ainakin sellaisiksi väitettyjä tuotteita –  tosiaan voi löytää kansainvälisten verkkokauppojen tarjonnasta, mutta suin päin niitä ei kannata rynnätä kokeilemaan.

Hormonien ja välittäjäaineiden vaikutukset ovat yksilöllisiä, useimmiten epäsuoria ja ympäristöstäkin riippuvaisia.

Ihmiselimistön välittäjäaineet ja hormonit muodostavat niin monimutkaisen kokonaisuuden, että minkään yksittäisen linimentin – etenkään käsikauppatavarana myytävän – mainoslauseisiin ei kannata uskoa sokeasti.

Myös Yhdysvaltain psykologien järjestö APA muistuttaa oksitosiinia käsittelevässä artikkelissaan, että hormonien ja välittäjäaineiden vaikutukset ovat yksilöllisiä, useimmiten epäsuoria ja ympäristöstäkin riippuvaisia.

Oksitosiinilla on sitä paitsi myös mahdollinen pimeä puolensa. 

Arvovaltaisessa PNAS-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa vuodelta 2011 huomattiin, että oksitosiini kyllä toimii yhteisöllisyyden vahvistajana – mutta lähinnä silloin, kun kyseessä on omaan ryhmään (perheeseen, kansallisuuteen, heimoon jne.) kuuluvat ihmiset. 

Oman ryhmän ulkopuolisia kohtaan oksitosiini sen sijaan saattaa lisätä kielteistä suhtautumista ja mustavalkoista ”me vastaan te” -ajattelua. 

Oksitosiinia luonnollisesti

Oksitosiinilisän nappailu purkista ei siis kannata, mutta onneksi oksitosiinin voi saada hyrräämään ihan kotikonstein. Vaikka näin:

• silittele läheistä
• paijaa lemmikkiä
• halaa
• rakastele
• käy hieronnassa (tai hiero toista!)
• kuuntele mielimusiikkiasi
• juttele ja naura
• meditoi
• laula yhdessä toisten kanssa

Artikkelin kuvituskuva: Toa Heftiba / Unsplash

Lue myös:

• Halauksen tiedettä: Miksi halaaminen tuntuu (useimmiten) niin mukavalta?
• Onko pakko halata?
• Dopamiini on motivaation ja haluamisen hormoni
• Yksinäisyys on krooninen stressitila – Se sairastuttaa ja voi lyhentää elinikää
• GABA jarruttaa ja rauhoittaa – mutta voiko sen määrään vaikuttaa ravintolisillä ja ruoka-aineilla?
• Vagushermo rauhoittaa elimistösi
• Liikkuminen luonnossa hellii mieltä