Arvot ovat ihmisen elämää, tekoja ja valintoja ohjaavia periaatteita. Kulttuurista tai mittaustavasta riippumatta ihmiset tunnistavat kaikkiaan kymmenen perusarvoa. Tähän tulokseen on päätynyt sosiaalipsykologi ja pitkän linjan arvotutkija Shalom H. Schwartz.
Arvot ovat arvoteorian mukaan toivottavia, eri tilanteissa vaikuttavia tavoitteita, joiden tärkeysaste ihmiselle vaihtelee. Niiden päätehtävänä on toimia ohjaavina periaatteina ihmisten elämässä.
Schwartzin kehittämässä ihmisten perusarvoja kuvaavassa teoriassa käydään läpi arvojen keskinäistä dynamiikkaa, yhteneväisyyksiä ja ristiriitoja arvojen välillä.
Arvot pohjaavat perustarpeisiin ja -tavoitteisiin
Kymmenen perusarvoa pohjaavat kolmeen ihmisen elämässä vallitsevaan universaaliin tavoitteeseen: ihmisen tarpeisiin biologisina olentoina, sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä ryhmien selviytymiseen ja hyvinvointiin.
Schwartzin listaamat arvot ovat löydettävissä ja tunnistettavissa aiemmin tehdyistä arvotutkimuksista, arvoihin liittyvistä kyselyistä sekä uskonnollisista ja filosofisista arvokeskusteluista eri kulttuureissa.
Arvot Schwartzin teoriassa ryhmitellään kymmeneksi arvoryppääksi sen mukaan, mitä keskeisiä tavoitteita arvoihin liittyy.
Schwartzin arvoteorian 10 perusarvoa
- Itseohjautuvuus: itsenäinen ajattelu ja toiminta, vapaus, luovuus
- Vaihtelunhalu: jännitys, haasteiden etsiminen, avoimuus uusille kokemuksille
- Hedonismi: mielihyvän ja nautinnon tavoittelu
- Suoriutuminen: saavutukset, henkilökohtaisen menestyksen tavoittelu
- Valta: vaikutusvalta, status, dominointi
- Turvallisuus: oman elämän ja yhteiskunnan harmonia ja vakaus.
- Yhdenmukaisuus: mukautuminen (normeihin), haittaa tuottavien impulssien rajoittaminen
- Perinteisyys: mukautuminen vallitseviin (kulttuurisiin/uskonnollisiin) normeihin, sääntöjen hyväksyminen
- Hyväntahtoisuus: toive läheisten hyvinvoinnista
- Universalismi: kaiken luonnon ja ihmiskunnan arvostaminen ja suojelu
Arvot paljastavat, mikä ihmistä motivoi
Arvot ryhmitellään lisäksi neljään laajempaan luokkaan sen perusteella, millaiset motiivit kunkin arvon takaa löytyvät:
- Muihin, itsen ulkopuolelle suuntautuvat arvot liittyvät toisaalta läheisten, toisaalta koko maapallon hyvinvointiin.
- Kun itseä korostavat arvot ovat etusijalla, silloin tärkeää on oman vallan ja menestyksen tavoittelu.
- Säilyttämiseen tähtäävien arvojen pohjalta toimiva pitää tärkeänä perinteitä, pysyvyyttä ja normeihin mukautumista.
- Kun arvona on avoimuus, silloin ihmistä motivoi esimerkiksi luovuus, vapaus tai jännittävien kokemusten tavoittelu.
Arvot ovat toisistaan riippuvaisia: ne voivat olla keskenään ristiriidassa tai ne voivat olla toisiaan tukevia.
Arvojen välistä suhdetta Shwartz kuvaa ympyrän muotoisen mallin avulla, jossa toisiaan lähellä olevat (toisiaan tukevat) arvot ovat vierekkäin ja toisistaan kaukana (usein keskenään ristiriidassa) olevat arvot ovat vastapäätä toisiaan.
Schwartzin teorian merkitys arvotutkimukselle on huomattava: se tarjoaa perustellun ja systemaattisen viitekehyksen tulevalle arvoihin liittyvälle tutkimustyölle. Arvoteoria mahdollistaa persoonallisuuden tarkastelun eri tutkimuksissa arvojen viitekehyksessä ja pohdinnan arvojen ja persoonallisuuden eri ulottuvuuksien mahdollisista keskinäisistä yhteyksistä.
Arvot eivät ole sisäsyntyisiä
Persoonallisuuden perusta on ihmisen biologiassa ja geeneissä, mutta kenelläkään ei ole syntyessään mitään tiettyä arvojärjestelmää.
Arvot peritään kotoa ja joskus omat arvot löytyvät, kun on ensin hylännyt lapsuudenkotinsa arvot. Arvoihin joka tapauksessa kasvetaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisen ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Joskus – monesti suuren elämää mullistavan tapahtuman tai kriisin jälkimainingeissa – arvot saattavat mennä kokonaan uusiksi.
Kun ihmiseltä kysytään, millainen hän omasta mielestään on, vastauksessa mitä todennäköisimmin punoutuvat persoonallisuuden piirteet ja arvot suloiseksi sekamelskaksi – omaksi itseksi.
Lähde: Schwartz, S. H., 2007. Basic Human Values: Theory, Methods, and Applications. Hebrew University of Jerusalem.
Itsekeskeiset ja nautintoon keskittyvät arvot ovat monesti myös ns. pika-arvoja, kun taas toisista ja maailmasta huolehtiva ajattelee pitkällä tähtäimellä. Arvojen ja kärsivällisyyden oppiminen kulkevat rinta rinnan?
Pitkiä arvoja vai lyhyitä arvoja?
Onko sillä merkitystä?
Ajattelen, että ulkona oleviin arvoihin ei voi juurikaan vaikuttaa kun itseensä voi hieman vaikuttaa.
En ymmärrä miten kärsivällisyys liittyy arvoihin. Onko jokin arvo jotenkin parempi kun on kärsivällisempi?.