Jos sinulla on erityisen hyvä kasvomuisti, saatat olla kasvojen supertunnistaja. Lue, mistä supertunnistajan tunnistaa.
Olet kahvilassa. Viereisessä pöydässä istuu sinulle tuntematon henkilö, jonka kanssa katseenne kohtaavat. Viikkoja myöhemmin sama ihminen kävelee vastaasi kadulla. Tunnistaisitko hänet?
Vastaus ei tietenkään ole yksiselitteinen. Ehkä katseenne tosiaan kohtasivat, mutta ajatuksesi olivat jossain aivan muualla, joten kyseinen henkilö ei ehkä jäänyt mieleesi lainkaan.
Tai ehkä katsoit, todella katsoit häntä, sillä hän muistutti sinua jostakusta, jonka tunnet. Tai koska hänellä oli aivan epätavallisen kauniit silmät tai kerrassaan erikoinen hattu.
Ääripäät – kasvosokeista supertunnistajiin
Ihmisen kyvystä tunnistaa kasvoja tiedetään, että toiset meistä ovat siinä luonnostaan parempia kuin toiset. Itse asiassa joillakin on niin hyvä kasvomuisti, että heitä kutsutaan supertunnistajiksi – kun taas toisessa ääripäässä ovat he, joille kaikki kasvot jäävät vieraiksi. He ovat kasvosokeita.
Jos olet hyvä tunnistamaan kasvoja, pärjäät todennäköisesti nettitesteissä, joissa on vaikkapa tunnistettava elokuvatähtiä heidän lapsuuskuvistaan. Tässä hauskassa testissä suomalaisia naisjulkkiksia voi yrittää tunnistaa pelkän suun perusteella. Saatat olla hyvä siinäkin.
Supertunnistaja on ihminen, jolla on paljon keskimääräistä parempi kasvomuisti. Kasvomuistia tutkitaan muun muassa Lontoossa Greenwichin yliopistossa, jossa supertunnistajiksi määritellään he, jotka tätä kykyä mittaavissa testeissä sijoittuvat parhaaseen 1–2 prosenttiin. Yliopiston Super Recognisers -sivustolla voi testata omaa kasvojentunnistuskykyään.
Cambridge-kasvomuistitestissä keskimääräinen tulos on 80 % eli tehtävän tehnyt on tunnistanut 80 prosenttia kasvoista. Jos tulokseksi saa yli 93 %, saattaa olla supertunnistaja, mutta jos tulos jää alle 60 prosentin, on ehkä kasvosokea.
Aivoista löytyy kasvojen tunnistamiseen erikoistunut alue
Samaan tapaan kuin kasvosokeus koskee vain kasvoja eikä merkitse kyvyttömyyttä tunnistaa muita visuaalisia muotoja, sama pätee toisin päin: kasvojen supertunnistaja ei välttämättä tunnista muita näkemiään asioita keskimääräistä paremmin.
Tämä johtunee siitä, että kasvojen tunnistamiselle on aivoissa ihan oma, juuri tähän tehtävään erikoistunut alueensa., ohimolohkossa sijaitseva fusiform-poimun kasvojen tunnistamisen alue. Alue kasvaa aikuisikään saakka sosiaalisten verkostojemme laajentuessa ja tuntemiemme ihmisten määrän lisääntyessä.
Kyky muistaa kasvoja on osittain periytyvä ja mielihyvähormoni oksitosiinilla on siinä tärkeä rooli.
Pystymme muistamaan keskimäärin 5000 ihmisen kasvot, mutta haitari on leveä: On heitä, jotka muistavat vain tuhannet kasvot ja toisaalta heitä, jotka yltävät kymmeneen tuhanteen.
Kyvyt hyötykäyttöön
Hyvästä kasvojentunnistuskyvystä seuraa kaikkea hauskaa ja hyödyllistäkin:
Supertunnistajien seurassa on mukava katsoa elokuvia, sillä he pystyvät kertomaan, missä jo unholaan vaipuneessa tv-sarjassa se-ja-se näyttelijä teki debyytin vuosikymmeniä aikaisemmin.
Runsaasti ihmisiä työelämässä tapaava hyötyy hyvästä kasvomuistista – varsinkin, jos myös ihmisten nimet jäävät mieleen.
Poliisille hyvä kasvomuisti on erityisen hyödyllinen. Esimerkiksi Lontoon poliisivoimissa supertunnistajiksi osoittautuneiden poliisien erityiskykyä käytetään hyödyksi rikosten selvittämisessä, sillä he pystyvät tunnistamaan ihmisiä erityisen hyvin esimerkiksi valvontakameroiden tallenteista.
Lue myös:
- Tekoäly osaa lukea suoraan aivoista, millaisista kasvoista ihmiset pitävät
- Näetkö kasvoja kaikkialla? Kyseessä saattaa olla pareidolia
- Sekä ihminen että kone ovat huonoja tulkitsemaan tunteita pelkästään kasvojen ilmeiden perusteella
- Katsekontakti kannustaa rehellisyyteen
- Synestesia on ilmiö, jossa aistihavainnot sekoittuvat toisiinsa eri tavoin
Artikkelin kuva: Roberto Degado Webb / Unsplash
