Onnelliset työntekijät ovat muita tuotteliaampia, työntekijöiden tunnetiloja työpäivän aikana selvittänyt tuore tutkimus paljastaa.
Hiroshiman yliopiston tutkimuksessa kartoitettiin japanilaisomisteisella lelutehtaalla Laosissa työskentelevien työntekijöiden tunnetilojen vaikutusta työn tuottavuuteen.
Apuna tutkimuksessa käytettiin erilaisia fysiologisia muutoksia mittavaa biometristä ranneketta.
Tarkastelussa työpäivän aikana koetut tunnetilat
On tiedetty jo pitkään, että työntekijöiden tuottavuuden, työolosuhteiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin välillä on selkeä yhteys.
Onnellisuutta työnteon aikana kartoittanut tutkimus syventää ymmärrystä siitä, millä tavalla työpäivän aikana koetut tunnetilat vaikuttavat tehokkuuteen, tutkijat sanovat.
Tutkimusta johtanut professori Yoshiko Kadoya kertoo, että tutkimuksen tuloksia kannattaa hyödyntää monipuolisesti organisaatioiden toiminnan kehittämisessä.
”Työntekijöiden tunteiden huomioiminen on otettava osaksi niin työnkulkujen kuin työympäristöjen suunnittelua”, Kadoya sanoo.
Aiheeseen liittyvää: Uhkaako työuupumus? Tee testi
Päätelmiä tunnetiloista sykevaihtelun perusteella
Tutkimuksessa 15 tehtaan leluja maalaavaa työntekijää käyttivät kolmen päivän ajan ranneketta, joka mittasi tarkoitukseen kehitetyn ohjelman avulla muun muassa työntekijöiden liikkeitä, ihon lämpötilaa, unen laatua ja sykevaihtelua.
Sykevaihtelu kertoo autonomisen hermoston tilasta, minkä avulla tutkijat pystyvät tekemään päätelmiä ihmisen kokemista tunnetiloista.
Mikään tunne ei laskenut tuottavuutta
Onnellisuuden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin vihaisuuden, rentoutuneisuuden ja surullisuuden vaikutusta tuottavuuteen, mutta merkittävä yhteys havaittiin vain onnellisuuden ja paremman tuottavuuden välillä.
Mielenkiintoista kyllä, mikään muu tunnetila – vihaisuus, surullisuus ja rentoutuneisuus – ei kuitenkaan laskenut tuottavuutta.
Lue myös: Sekä ihminen että kone ovat huonoja tulkitsemaan tunteita pelkästään kasvojen ilmeiden perusteella
Tunteita kiihtyvyyden ja mielihyvän ulottuvuuksilla
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin James A. Russellin circumplex-tunnemallia. Siinä kahdeksaa perustunnetta tarkastellaan niiden tuottaman mielihyvän ja vireystilan/kiihtymisen ulottuvuuksilla.
Mallin mukaan erilaiset tunteet voivat joko nostaa tai laskea vireystilaa sekä vaikuttaa mielihyvää lisäävästi tai laskevasti. Esimerkiksi ilo sekä kiihdyttää että tuottaa paljon mielihyvää, kun taas vaikkapa tyytyväisyys on leppeämpi olotila, joka saa kyllä aikaan mielihyvää, mutta ei niinkään kiihdytä.
Tuottavuuden mittana käytettiin valmiiksi maalattujen lelujen määrää työvuoron aikana.
Rannekkeella objektiivista dataa
Kyselylomakkein tai haastatteluin toteutettavissa tutkimuksissa joudutaan aina tukeutumaan tutkittavien subjektiivisiin arvioihin.
Kadoya toteaakin, että hänen mielestään ranneke on hyvä apuväline tutkimukseen, sillä sen avulla työtekijöiden tunnetilojen ja tuottavuuden välisestä yhteydestä saadaan kerätyksi objektiivista dataa työpäivän aikana vaihtelevista tunnetiloista.
Tutkijat muistuttavat tutkimustulosten rajoitteista ja tarpeesta lisätutkimuksiin: Koska tutkimus kesti ainoastaan kolme päivää, kaikki tekivät samaa työtä, tutkittavia oli vain 15 ja yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat naisia, tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia työntekijöitä, kaikenlaisia työtehtäviä ja erilaisia organisaatioita .
Lähde: Biometric devices help pinpoint factory workers’ emotions and productivity
Tutkimusviite: Kadoya, Y., Khan, M. S. R., Watanapongvanich, S., & Binnagan, P. (2020). Emotional Status and Productivity: Evidence from the Special Economic Zone in Laos. Sustainability, 12(4), 1544. https://doi.org/10.3390/su12041544
Lisää työelämästä:
Kaunis saa paikan – mutta ei vain siksi, koska hän on kaunis
Kauniin ja karismaattisen on helppo häikäistä työnhaussa, mutta menestystä ei selitä pelkkä ulkokuori, tuoreessa henkilöstöalan tutkimuksessa selvisi.
Sähellän ja läkähdyn eli kun toimeen tarttuminen sakkaa
Saatan olla vanttera voimapussi ja Jukolan Jussikin, mutta työmaani ja -tehtävieni järjestelminen on välillä pelkkää sohellusta.
Työuupumuksen tunnistaa usein viimeisenä uupunut itse – ja vasta sitten kun vaihtoehtoja ei enää ole
Mitä useampaan työssään uupuneen tarinaan tutustuu, sitä selvemmin huomaa, että niitä kaikkia yhdistää yksi silmiinpistävä piirre: sokeutuminen omalle voinnille. ”Jatkoin töissä edelleen, vaikka työni vaativuus ja siviilielämäni olivat uuvuttaneet minut….
Iltavirkkujen työkyky aamuvirkkuja heikompi – myöhäisen nukahtamisen vuoksi unen määrä jää liian vähäiseksi
Iltavirkut keski-ikäiset kokevat työkykynsä huonoksi kaksi kertaa useammin aamuvirkkuihin ikätovereihinsa verrattuna, osoittaa tuore Oulun yliopiston tutkimus. Tutkimuksessa saatiin lisäksi viitteitä siitä, että iltavirkuilla miehillä riski ennenaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen voi olla kohonnut. …
Projekteja, silppua ja aina uusia alkuja – mikä auttaa jaksamaan nykytöissä?
Työ ei totisesti näytä samalta kuin se näytti vielä vanhempiemme aikaan. Työn- tai toimeksiantajien lisäksi vaatimustason oman työnsä suhteen asettavat korkealle myös työntekijät itse. Työtä ei enää tehdä välttämättä ennalta…
Millenniaalien burnout: Resilienssin kasvattaminen ei ole ratkaisu – on muutettava työtä
Viime aikoina resilienssin kasvattamista on alettu ehdotella työuupumuksen estolääkkeeksi. Ollaanko asiaa ratkaisemassa väärästä päästä? Suositussa BuzzFeed-artikkelissa Anne Helen Petersen kuvaa, kuinka millenniaaleista eli vuosina 1981–1996 syntyneistä on tullut ”burnout-sukupolvi”. Petersen…