Onnellinen työntekijä saa aikaan enemmän

| | ,

Onnelliset työntekijät ovat muita tuotteliaampia, työntekijöiden tunnetiloja työpäivän aikana selvittänyt tuore tutkimus paljastaa.

Hiroshiman yliopiston tutkimuksessa kartoitettiin japanilaisomisteisella lelutehtaalla Laosissa työskentelevien työntekijöiden tunnetilojen vaikutusta työn tuottavuuteen.

Apuna tutkimuksessa käytettiin erilaisia fysiologisia muutoksia mittavaa biometristä ranneketta.

Tarkastelussa työpäivän aikana koetut tunnetilat

On tiedetty jo pitkään, että työntekijöiden tuottavuuden, työolosuhteiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin välillä on selkeä yhteys.

Onnellisuutta työnteon aikana kartoittanut tutkimus syventää ymmärrystä siitä, millä tavalla työpäivän aikana koetut tunnetilat vaikuttavat tehokkuuteen, tutkijat sanovat.

Tutkimusta johtanut professori Yoshiko Kadoya kertoo, että tutkimuksen tuloksia kannattaa hyödyntää monipuolisesti organisaatioiden toiminnan kehittämisessä.

”Työntekijöiden tunteiden huomioiminen on otettava osaksi niin työnkulkujen kuin työympäristöjen suunnittelua”, Kadoya sanoo.

Aiheeseen liittyvää: Uhkaako työuupumus? Tee testi

Päätelmiä tunnetiloista sykevaihtelun perusteella

Tutkimuksessa 15 tehtaan leluja maalaavaa työntekijää käyttivät kolmen päivän ajan ranneketta, joka mittasi tarkoitukseen kehitetyn ohjelman avulla muun muassa työntekijöiden liikkeitä, ihon lämpötilaa, unen laatua ja sykevaihtelua.

Sykevaihtelu kertoo autonomisen hermoston tilasta, minkä avulla tutkijat pystyvät tekemään päätelmiä ihmisen kokemista tunnetiloista.

Mikään tunne ei laskenut tuottavuutta

Onnellisuuden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin vihaisuuden, rentoutuneisuuden ja surullisuuden vaikutusta tuottavuuteen, mutta merkittävä yhteys havaittiin vain onnellisuuden ja paremman tuottavuuden välillä.

Mielenkiintoista kyllä, mikään muu tunnetila – vihaisuus, surullisuus ja rentoutuneisuus – ei kuitenkaan laskenut tuottavuutta.

Lue myös: Sekä ihminen että kone ovat huonoja tulkitsemaan tunteita pelkästään kasvojen ilmeiden perusteella

Tunteita kiihtyvyyden ja mielihyvän ulottuvuuksilla

Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin James A. Russellin circumplex-tunnemallia. Siinä kahdeksaa perustunnetta tarkastellaan niiden tuottaman mielihyvän ja vireystilan/kiihtymisen ulottuvuuksilla.

Mallin mukaan erilaiset tunteet voivat joko nostaa tai laskea vireystilaa sekä vaikuttaa mielihyvää lisäävästi tai laskevasti. Esimerkiksi ilo sekä kiihdyttää että tuottaa paljon mielihyvää, kun taas vaikkapa tyytyväisyys on leppeämpi olotila, joka saa kyllä aikaan mielihyvää, mutta ei niinkään kiihdytä.

Tuottavuuden mittana käytettiin valmiiksi maalattujen lelujen määrää työvuoron aikana.

Rannekkeella objektiivista dataa

Kyselylomakkein tai haastatteluin toteutettavissa tutkimuksissa joudutaan aina tukeutumaan tutkittavien subjektiivisiin arvioihin.

Kadoya toteaakin, että hänen mielestään ranneke on hyvä apuväline tutkimukseen, sillä sen  avulla työtekijöiden tunnetilojen ja tuottavuuden välisestä yhteydestä saadaan kerätyksi objektiivista dataa työpäivän aikana vaihtelevista tunnetiloista.

Tutkijat muistuttavat tutkimustulosten rajoitteista ja tarpeesta lisätutkimuksiin: Koska tutkimus kesti ainoastaan kolme päivää, kaikki tekivät samaa työtä, tutkittavia oli vain 15 ja yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat naisia, tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia työntekijöitä, kaikenlaisia työtehtäviä ja erilaisia organisaatioita .

Lähde: Biometric devices help pinpoint factory workers’ emotions and productivity

Tutkimusviite: Kadoya, Y., Khan, M. S. R., Watanapongvanich, S., & Binnagan, P. (2020). Emotional Status and Productivity: Evidence from the Special Economic Zone in Laos. Sustainability12(4), 1544. https://doi.org/10.3390/su12041544


Lisää työelämästä:

Uhkaako työuupumus? Tee testi

työuupumustesti

Työnteko on ylä- ja alamäkeä: Välillä kaikki sujuu kuin itsestään, välillä ei sitten millään ja stressi iskee. Jo stressi jatkuu pitkään, työntekjiää uhkaa työuupumus. Testaa, missä tilanteessa itse olet. Työstressi…

Edellinen

Ujo ahdistuu alkoholista muita enemmän

Yhteiskunnan eliittiin kuuluvat luulevat olevansa taitavampia kuin muut

Seuraava