Painopeitto – ihmelääke unettomuuteen, ahdistuneisuuteen ja stressiin?

| |

Painopeitto on unitietoisen viimeisin hittituote. Mainospuheissa sen kehutaan auttavan unettomuuteen, rauhoittavan, lievittävän stressiä ja vähentävän ahdistuneisuutta. Mihin väitteet perustuvat? Löytyykö niille tieteellistä tukea?

Painopeitto lyhyesti

Mikä on painopeitto?

Painopeitto on nukkumiseen tarkoitettu täkki, joka painaa tavallista peittoa selvästi enemmän.

Mistä painopeitossa painaa?

Painoa peittoon saadaan ompelemalla sen sisään joko muovirakeita, pieniä lasi- tai metallipalloja, jyviä tai hiekkaa. Käytännöllisimpänä täytteenä pidetään nykyisin polypropeenista (PP) valmistettuja rakeita, sillä ne ovat vähiten allergisoivia ja kestävät pesua korkeissa lämpötiloissa.

Kuinka paljon painopeiton tulisi painaa?

Peiton paino määräytyy nukkujan painon mukaan. Karkea nyrkkisääntö on, että  peiton tulisi painaa noin 10 prosenttia käyttäjänsä painosta. Pikaisesti nettiä selaamalla näyttää siltä, että suomalaisissa verkkokaupoissa myytävien peittojen painohaitari on 3–15 kg.

Näin painopeiton väitetään auttavan

Painopeittoja mainostetaan ylistävin sanakääntein: ”Painopeitolla nukut paremmin ja heräät virkistyneenä.” ”Peitto nukahtamiseen, levottomiin jalkoihin, unettomuuteen, rentoutumiseen…”

Painopeiton kehutaan myös lievittävän ahdistuneisuutta ja levottomuutta, parantavan unen laatua ja luovan turvallisuuden tunnetta.

Mikä ihmeen syväpainetunto?

Suotuisten vaikutusten kerrotaan perustuvan, no, painoon. Lukuisilta painopeittoja myyviltä sivustoilta löytyy tämä täsmälleen sama lause:

”Painopeiton vaikutus perustuu miellyttävän painon tunteen aiheuttamaan syväpainetuntoon, joka lisää mielihyvähormonien tuotantoa aivoissa ja siten auttaa rentoutumaan.”

Englanninkielisillä syväpainetuntoa käsittelevillä sivustoilla puhutaan syväpaineterapiasta (Deep Pressure Therapy, DPT). Sillä tarkoitetaan erilaisia syväpainetuntoon vaikuttavia menetelmiä painopeitoista ja syvähieronnasta ”karhuhalauksiin” ja ihmisten päällä makaaviin syväpaineterapiakoiriin.

Näille menetelmille on yhteistä se, että siinä kosketus on laaja-alainen ja perustuu nimenomaan paineaistimuksen aiheuttamiseen. Se oletetaan rauhoittavan autonomista hermostoa ja sen myötä koko ihmistä. (Ihan toisenlaisia tuntemuksia, jopa ärsyyntyneisyyttä, voi aiheuttaa pintakosketus, vaikkapa pieni hipaisu.)

Eri syväpainetuntoon perustuvien menetelmien uumoillaan vaikuttavan ihmiseen ainakin jollakin tavalla rauhoittavasti. Koska laadukasta tieteellistä näyttöä sen vaikutuksista ei kuitenkaan ole vielä kovin paljon, suuria päätelmiä menetelmän hyödyistä ei vielä voida tehdä.

Painopeiton vaikutuksia on tutkittu vasta vähän

Voisiko painopeitosta tulla seuraava ihmetuote, jolla hoituvat oikeastaan kaikki vaivat erilaisista kivuista ja kolotuksista alakuloon ja stressiin?

Painopeiton vaikutuksia on niitäkin tutkittu hieman, mutta tutkimukset ovat olleet enimmäkseen pieniä ja/tai lyhytkestoisia. Myös näiden tutkimusten tutkimusasetelmissa on ollut ongelmia.

Ahdistus lieventyi osalla – eritoten sen subjektiivinen kokemus

Painopeiton vaikutuksia ahdistuneisuuteen tutkittiin 32 koehenkilön keskuudessa, 63 prosenttia osallistuneista kertoi ahdistuneisuutensa lieventyneen peiton ansiosta ja 33 prosentin kohdalla myös fysiologiset mittaukset tukivat tulosta. Lähes 80 prosenttia koehenkilöistä kertoi, että heistä painopeitto tuntui mukavammalta kuin tavallinen peitto.

Autistiset lapset ja heidän vanhempansa pitivät peitosta

Autististen lasten keskuudessa tehty tutkimus painopeiton vaikutuksista uneen paljasti, että vaikka peitto ei lyhentänyt lasten nukahtamisaikaa tai parantanut unen laatua tai kestoa, niin lapset itse kuin heidän vanhempansa pitivät painopeitosta enemmän kuin tavallisesta peitosta. Samansuuntaiseen tulokseen on päädytty suomalaisessa pro gradu -työssä.

Ruotsalaistutkimuksissa raportoitu hyödyistä – tutkimusasetelmissa ongelmia

Ruotsalaistutkimuksessa vuodelta 2015 todettiin, että painopeitosta olisi hyötyä unettomuuden hoidossa. Tätä tutkimusta tosin rahoitti painopeittoja markkinoiva yritys.

Niin ikään Ruotsissa tutkittiin painopeiton vaikutuksia unettomuuteen erilaisista mielenterveyden häiriöistä kärsivien aikuisten keskuudessa. Painopeiton ansiosta tutkimukseen osallistuneiden keskimääräinen nukahtamisaika putosi 70 minuutista 30 minuuttiin. Tässä tutkimuksesta tosin löytyy niin monia metodologisia rajoitteita (mm. ei kontrolliryhmää, ei vakioitua koeasetelmaa eikä muiden tuloksiin mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden poissulkemista), että senkin tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.

”Ei tarpeeksi näyttöä unettomuuden hoidossa”

Vastikään ilmestyneessä meta-analyysissä kartoitettiin painopeittojen hyötyjä toimintaterapiassa. Siinä todetaan:

”Painopeitto saattaa olla hyödyllinen terapeuttinen työkalu ahdistuneisuuden hoidossa. Sen sijaan unettomuuden hoidosta ei ole riittävästi näyttöä.”

Auttaako painopeitto siis mihinkään vai ei?

Johtopäätös? Tähän mennessä tehdyn tutkimuksen valossa tekee mieli heittäytyä vähän savolaiseksi ja todeta peitosta, että ”suattaapa se auttoo tai suattaapa se olla auttamatta”.  

Tutkimustietoa ei toisin sanoen ole vielä kertynyt riittävästi, jotta voitaisiin varmuudella sanoa, onko peitosta hyötyä vai ei.

Jos painopeiton käyttäjä kokee saavansa peitosta apua – kuten oli laita monissa edellä esitellyissä tutkimuksissa – kannattaa sitä silloin tietysti käyttää. Painopeitosta kun ei oikein käytettynä kuitenkaan koidu vakavia haittoja, kuten hopeaveden kaltaisista paljon kyseenalaisemmista itsehoitomenetelmistä.

5 3 äänet
Mitä pidit?
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit
0
Heräsikö ajatuksia? Jätä kommentti!x
()
x