Pienten lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät jyrkästi keväällä 2020

Viimeksi päivitetty: |

Leikki-ikäisten  lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät merkittävästi koronakeväänä 2020 verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. 

Oireiden lisääntymistä selittivät etenkin pandemiaan liittyvät vapaa-ajan rajoitukset. 

Muiden pandemia-ajan seurantatutkimusten kanssa yhtenevä  tuore tutkimus viittaa siihen, että pienten lasten vanhemmat saattavat olla varsin haavoittuvaisia pandemiaan liittyville tiukoille rajoitustoimille. 

Vanhempien kokemukset paljastuivat Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa, jossa vanhempien oireilua on seurattu raskausajasta lähtien.

Vanhempien oireilu heikentää myös lapsen hyvinvointia

Vanhempien voinnin tutkiminen on tärkeää, koska se heijastuu myös parisuhteen ja lasten hyvinvointiin, ja psyykkinen oireilu voi lisätä muun muassa perheessä tapahtuvan kaltoinkohtelun riskiä.

FinnBrainin hankkeen tutkijat selvittivät vanhempien masennus- ja ahdistusoireita kyselyin pandemiakeväänä, kun rajoitustila oli jatkunut noin 1–2 kuukautta, ja verrattiin vanhempien pandemiaa edeltävänä aikana raportoimiin oireisiin. 

Yhteensä 651 vanhempaa, joilta oli tietoa pandemiaa edeltäneistä oireista, vastasi kyselyyn. Perheessä oleva tutkimuslapsi oli kyselyhetkellä 5–8 vuoden ikäinen.

”Sekä masennus- että ahdistusoireet lisääntyivät pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Masennuksen seulonta-arvon ylitti keväällä 2020 jopa kaksinkertainen määrä vanhempia pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna”, hanketta johtava tutkijatohtori Saara Nolvi Turun yliopistosta tiivistää.

Koulut ja päivähoito kiinni, harrastukset katkolla, isovanhempien tuki poissa

Keväällä 2020 pandemiatilanne oli uusi, ja alkuvaiheen rajoitukset olivat verrattain tiukkoja. Myös koulut ja päiväkodit olivat suljettuina, mikä vaikutti etenkin lapsiperheiden arkeen. 

Tutkimuksessa havaittiin, että masennusoireiden lisääntymistä selittivät pandemiaan liittyvät koetut vapaa-ajan rajoitukset, kuten harrastuksista ja ystävien näkemisestä luopuminen.

Tutkijat arvelevat, että vapaa-ajan mahdollisuuksien puuttuminen heikensi jaksamista etenkin lapsiperheissä, joissa jouduttiin tasapainoilemaan työelämän ja lastenhoidon vaatimusten välillä. Samaan aikaan mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi isovanhempia lastenhoitoapuna heikkeni. 

Toisaalta vain pieni osa oireilun muutoksesta selittyi kyselyssä mainituilla stressitekijöillä.

”Varsinkin aluksi pandemiatilanne oli merkittävä yleinen stressitekijä, joka vaikutti vanhempien kokemaan kuormitukseen, mutta jota ei ehkä pystytty täysin vangitsemaan kyselykysymyksin”, Nolvi sanoo.

Äitien ja isien pandemiaan liittyvät stressitekijät erilaisia 

Kyselyyn vastanneista valtaosa oli äitejä, ja äitien oireet nousivatkin tutkimuksessa esiin isien oireita enemmän. Kuitenkin myös isillä havaittiin nimenomaan masennusoireiden lisääntymistä. 

Äitien ja isien oireisiin vaikuttavat tekijät olivat myös erilaisia – isillä oireilun muutosta selittivät myös pandemiaan liittyvä taloudellisen tilanteen heikkeneminen.

Tutkijoiden kiinnostuksen kohteena on nyt selvittää, mitä tapahtui loppuvuonna 2020. 

”Kaikilla tutkittavilla oireet eivät tietenkään ole pandemian aikana lisääntyneet ja osa on voinut jopa aiempaa paremmin. Selvitämme parhaillaan, miten tutkittavat ovat voineet loppuvuonna, ja keillä oireet ovat pitkittyneet. Tämä varmasti auttaa ymmärtämään myös sitä, ketkä vanhemmista ovat erityisen haavoittuvia tilanteelle”, Nolvi pohtii.

Lapset aikuisia alttiimpia stressin kielteisille vaikutuksille

Vanhempien vointi heijastuu joka tapauksessa lapsiin, jotka ovat aikuisia haavoittuvampia stressitekijöille. 

”Vanhempien psykiatristen oireiden lisääntyminen on huolestuttavaa tietysti vanhempien itsensäkin kannalta, mutta koska toistuvilla stressijaksoilla perheessä voi olla pysyviä vaikutuksia lasten kehitykseen, on lapsiperheiden erityinen huomioiminen rajoituksia pohdittaessa tärkeää, FinnBrain-hankkeen vastuullinen tutkija, professori Hasse Karlsson sanoo.

Tutkimukset julkaistiin suomalaisessa lääketieteen Duodecim-aikakaussarjassa 

Artikkelin kuva: Daiga Ellaby

Lue myös:

Kommentit ennakkomoderoidaan eli julkaistaan vasta sen jälkeen, kun toimitus on ne ensin hyväksynyt. Joskus siihen voi kulua useampi päivä, mutta jos kommettisi on asiallinen, se julkaistaan kyllä.

Tilaa
Ilmoitus
guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit