Psykoedukaatio verkossa soveltuu vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavien ja heidän läheistensä tukemiseen. Asiaa on vastikään tutkittu Turun yliopistossa.
Verkkopalveluiden avulla voidaan lisätä yhdenvertaisuutta ja parantaa palvelujen saatavuutta asuinpaikasta riippumatta.
Internetiä hyödynnetään yleisesti tiedon etsimiseen, ja se on luonteva tietolähde myös mielenterveyteen liittyen.
Toisaalta aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että verkosta löytyy leimaavaa tietoa vakaviin mielenterveyshäiriöihin liittyen, eikä kaikki tieto ole luotettavaa.
”Tästä syystä on tärkeää varmistaa, että vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavat henkilöt saavat luotettavaa tietoa sairauteensa liittyen”, verkkopohjaista psykoedukaatiota väitöstyössään tutkinut TtM Anna Laine Turun yliopistosta sanoo.
Psykoedukaatio on koulutuksellinen menetelmä, jonka avulla saatu tieto auttaa vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavaa ja hänen läheisiään ymmärtämään paremmin sairautta ja pärjäämään paremmin sen kanssa.
Laine muokkasi väitöstutkimuksessaan verkkopohjaiseen psykoedukaatioon kehitettyä verkkosivustoa ja testasi verkkopohjaisia menetelmiä vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavien potilaiden, heidän läheistensä ja hoitohenkilökunnan kanssa.
Potilaat ja henkilökunta mukaan kehittämään verkkopohjaisia menetelmiä
Jotta palveluja todella käytetään, niiden tulee olla selkeitä ja käyttäjäystävällisiä. Käyttäjäystävällisyyttä voidaan lisätä ottamalla kehitystyöhön mukaan menetelmän tulevat käyttäjät.
Laineen tutkimuksessa käytettyä verkkosivustoa päivitettiin ja muokattiin potilaiden ja henkilökunnan avulla.
”Potilailta ja hoitohenkilökunnalta saatu tieto olikin erittäin arvokasta, kun muokkasimme verkkosivustoa. Tässä yhteydessä tuli esiin myös ehdotus laajentaa sivustoa läheisille suunnattuun psykoedukaatioon soveltuvaksi”, Laine kertoo.
Verkkosivuston laajentamisen sijaan läheisille päädyttiin luomaan psykoedukaatioon tarkoitettu verkkokoulutus, jossa he hyödynsivät sivustoa tietolähteenä.
Potilaille suunnatussa verkkopohjaisessa psykoedukaatiossa potilas ja hoitajat tapasivat viisi kertaa. Jokaisella tapaamiskerralla potilas valitsi tapaamisen aiheen verkkosivuston sisällön teemoista.
Potilaat sitoutuivat hyvin menetelmän käyttöön
Potilailta, hoitajilta ja läheisiltä saatu palaute verkkopohjaisista menetelmistä oli pääosin positiivista. Erityisesti potilaat myös sitoutuivat hyvin menetelmän käyttöön, sillä heistä lähes kaikki osallistuivat kaikkiin viiteen tapaamiseen.
Verkkopohjainen menetelmä vaatii kuitenkin tietokoneenkäyttötaitoja tai tukea ohjelman käyttämisessä, sillä kaikki potilaat ja läheiset eivät suinkaan ole tottuneita käyttämään internetiä ja tietokonetta.
Toisaalta, moni potilas tai läheinen saattaa olla motivoitunut käyttämään niitä, vaikka ei olisi tottunut käyttämään tietokonetta.
”Menetelmän käytön yhteydessä taitoja on mahdollista myös harjoitella”, Laine muistuttaa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää verkkopohjaisten menetelmien kehittämisessä mielenterveystyössä. Tutkimustulosten perusteella voidaan myös rohkaista hoitohenkilökuntaa tarjoamaan psykoedukaatiota verkkopohjaisia menetelmiä hyödyntäen.
Väitöskirja kuuluu Suomen Akatemian ja Turun yliopiston rahoittamiin professori Maritta Välimäen tutkimushankkeisiin, joissa selvitettiin verkkopohjaisten menetelmien käyttöä mielenterveystyössä.
Tutustu Anna Laineen väitöstyöhön.
Lähde: Turun yliopisto
Artikkelin kuva: Hannah Wei/Unsplash
