Psykoterapia ei ole mitä tahansa jutustelua vaan näyttöön perustuva hoitomuoto

Viimeksi päivitetty: |

Mitkä periaatteet ohjaavat psykoterapiatyöskentelyä? Kuka saa antaa psykoterapiaa? Onko psykoterapiasta hyötyä? Mitä tekijät vaikuttavat terapian tehoon? Miten psykoterapiaan hakeudutaan?

Mitä spontaaneja kuvia nousee mieleesi, kun kuulet sanan psykoterapia? Ehkä ensimmäisenä se kliseisin: Yksi makaa sohvalla ja puhuu, toinen istuu nojatuolissa, kirjoittaa asioita muistiin, mutta ei puhu mitään.

Toisessa mielikuvassa saattaa näkyä kohtaus elokuvasta, jossa tavalla tai toisella traumatisoituneet ihmiset osallistuvat ryhmäterapiaan, jota vetää joku hipin näköinen ja joukossa on aina yksi, joka itkee ja toinen, joka ei haluaisi olla siellä. 

Vielä kolmas: Terapeutti on joku, jolla vaikuttaisi olevan äärettömän tarkka kyky havainnoida potilaan ongelma ja tiivistää näkemänsä ja kuulemansa unohtumattomiksi viisauksiksi, joista saisi koottua elämäntapaoppaan.

Psykoterapia perustuu psykologiseen tutkimukseen

Kliseisiä tai eivät, mielikuvat joka tapauksessa perustuvat ainakin viitteenomaisesti todellisuuteen – siihen mitä psykoterapia oikeasti on:

Psykoterapia on psykoterapeutin ja potilaan välistä tieteellisen psykologiseen tutkimukseen ja näyttöön perustuvaa vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on potilaan kärsimyksen lieventäminen ja itsetuntemuksen lisääminen. 

Psykoterapiassa työkaluna on terapeutin ja asiakkaan välinen suhde

Mielenkiintoiseksi eikä ihan yksinkertaiseksi hoitomuodoksi psykoterapian tekee se, että siinä toisaalta työkaluna on terapeutin ja asiakkaan välinen suhde ja toisaalta – tai samalla – psykoterapiassa on paljolti kyse siitä, että sen avulla hoidetaan asiakkaan ihmissuhteissa olemisen häiriöitä.

Psykoterapian ytimessä on siis aina asiakkaan suhde itseensä, toisiin ihmisiin ja maailmaan ja se, miten hän ne kokee.

Tämä suhtautuminen ja kokemisen tapa rakentuu varhaisten ihmissuhdekokemusten pohjalta: Onko asiakas saanut hoivaa ja läheisyyttä lapsena? Onko hänen tarpeisiinsa vastattu? Onko hän saanut kokea olevansa rakastettu ja turvassa?

Puhutaan kiinnittymisestä ja sen häiriöistä ja sen tuloksensa muotoutuvista kiintymistyyleistä, joiden pohjalta taas rakentuu ihmisen sisäinen työskentelymalli, joka puolestaan on terapiatyön lähtökohta.

Psykoterapia  on siis yhtäältä hoitomuoto, jossa sovelletaan tiettyjä tekniikoita, mutta vähintään yhtä paljon se tarkoittaa toisaalta sitä teoriapohjaa ja ajattelutapaa, joiden pohjalta terapeutti pyrkii ymmärtämään potilastaan ja tämän oireita.

Psykoterapia nojaa lakeihin, asetuksiin ja eettisiin periaatteisiin

Psykoterapia ei ole mitä tahansa keskusteluapua vaan lakeihin, asetuksiin ja eettisiin periaatteisiin perustuvaa ammatillista toimintaa.

Psykoterapiaa voivat harjoittaa nimenomaan psykoterapeuttikoulutuksen käyneet ja Valviralta psykoterapeutti-nimikkeen käyttöoikeuden saaneet psykoterapeutit.

Tutkimusnäyttö: psykoterapia auttaa

Kannattaako psykoterapiaan mennä? Jääkö siitä mitään käteen? Kysymykseen vastattaessa voidaan tarkastella psykoterapian absoluuttista tehoa ja psykoterapioiden suhteellista tehoa.

Psykoterapian absoluuttisesta tehosta puhuttaessa verrataan psykoterapiaan saaneiden potilaiden ryhmää heihin, jotka eivät ole saaneet samaa terapiaa samaan häiriöön.

Psykoterapian tavoitteena on potilaan kärsimyksen lieventäminen ja itsetuntemuksen lisääminen.

Useiden kliinisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että hoidettavien ryhmässä myönteisen hoitotuloksen todennäköisyys on noin 70 prosenttia ja kontrolliryhmässä (ei-hoidettujen ryhmässä) 30 prosenttia. Toisin sanoen psykoterapian vaikutukset on todettu erittäin merkittäviksi.

Psykoterapiamenetelmien välillä ei suurta eroa tehossa

Koeasetelmissa, joissa eri psykoterapiamenetelmiä verrataan toisiinsa, mitataan psykoterapioiden suhteellista tehoa.

Vaikka tutkimuksissa on havaittu, että eri menetelmät ovat suunnilleen yhtä tehokkaita keskenään, joitain eroavaisuuksiakin on:

Lyhytkestoinen terapia vaikuttaa nopeammin, mutta pitempikestoisen terapian vaikutus kestää pidempään.

Psykoterapiamuodon valinta ja mielenterveyden häiriön luonne

Mielenterveyden häiriön luonne huomioon ottaen eri terapiamuotojen vaikuttavuuden välillä on eroja, minkä vuoksi päätös terapiamuodon valinnasta on tehtävä huolellisesti ja ajantasaiseen tietoon pohjautuen.

Eri lähestymistavoista kognitiivinen psykoterapia ja kognitiivinen käyttäytymisterapia ovat tuloksellisia hyvin monenlaisissa mielenterveyden häiriöissä. Lasten ja nuorten parissa kognitiivinen psykoterapia on todettu tulokselliseksi ahdistuneisuus-, mieliala- ja käytönhäiriöiden hoidossa. 

Psykoanalyysin uumoillaan olevan tuloksellista ahdistuneisuuteen ja masennukseen, mutta ei niinkään vakavampiin psykopatologioihin

Yksilötasolla psykoterapian tehoon vaikuttavat lukuisat tekijät

Yksittäisten psykoterapiasuhteiden tasolla tarkasteltuna terapiahoitojen tuloksellisuus luonnollisesti vaihtelee ja riippuu monista tekijöistä.

Merkitystä terapian tuloksellisuudelle on asiakkaan myönteisillä odotuksilla ja sillä, kuinka valmis hän ylipäätään on työskentelemään itsensä kanssa.

Lisäksi onnistuneeseen hoitoprosessiin vaikuttavat ainakin terapeutin ja asiakkaan myönteinen suhde ja myönteiset odotukset sekä se, että terapiatapaamisia on säännöllisesti ja että osallistuminen on aktiivista.

LÄHTEET

Ebeling, H. & Laukkanen, E., 2016. Psykodynaaminen psykoterapia. Teoksessa K. Kumpulainen, E. Aronen, H. Ebeling, E. Laukkanen, M. Marttunen, K. Puura & A. Sourander (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria (verkkoaineisto).  Helsinki: Duodecim.

Kauppi, A. & Ranta, K. (2016).  Kognitiivisen terapian vaikuttavuus. Teoksessa K. Kumpulainen, E. Aronen, H. Ebeling, E. Laukkanen, M. Marttunen, K. Puura & A. Sourander (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria (verkkoaineisto).  Helsinki: Duodecim.

Knekt, P., Lindfors, O. & Laaksonen, M. (2010). Helsingin Psykoterapiatutkimus – psykoterapioiden vaikuttavuus viiden vuoden seurannassa. Helsinki: THL. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201205085055

Lönnqvist, J., Marttunen, M. & Pylkkänen, K. (2013) Psykiatristen häiriöiden psykoterapeuttinen hoito. Teoksessa J. Lönnqvist, M. Henriksson, M. Marttunen & T. Partonen (toim.), Psykiatria (s. 658–668). Keuruu: Otava.

Wahlström, J. (2014). Psykologian aineopintojen luennot (Mitä on psykoterapia? Mikä psykoterapiassa auttaa? Psykoterapia suhteessa olemisen häiriöiden hoitona). Jyväskylän avoin yliopisto. Luettu v. 2018.


Miten psykoterapiaan hakeudutaan

Suomessa psykoterapiaan voi päästä joko täysin omalla kustannuksella, Kelan osittain tukemana tai – harvemmin – kokonaan julkisen terveydenhuollon kautta. Tavallisinta on käydä kuntoutuspsykoterapiassa Kelan myöntämän tuen avulla, jolloin terapia-asiakas maksaa hoitonsa kustannuksista itse vain pienen osan.

1. Psykoterapiaan omalla kustannuksella

Omalla kustannuksellaan psykoterapiaan lähtevän tie on tavallaan helpoin – mutta myös tietysti kallein. Psykoterapiakäyntien hinta vaihtelee hieman terapeutista riippuen, mutta keskimäärin hinta 45 minuutin käynnistä on noin 80–90 euroa.

Helppous toki on suhteellista, sillä uusia potilaita ottavista psykoterapeuteista on Suomessa huutava pula ja terapiaan pääsyä voi siksi joutua odottamaan pitkäänkin.

2. Kelan kuntoutuspsykoterapiaan

Kelan tukea voi hakea 3 kuukautta kestäneen hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitojakson jälkeen. Prosessin saat alulle esimerkiksi varaamalla ajan terveyskeskuslääkärille tai työterveyteen.

Hoitojakson ja arvioinnin voi toteuttaa myös yksityinen palveluntarjoaja, esimerkiksi psykiatri, mutta tämän alkuvaiheen kustannuksista vastaat kokonaan itse.

Kelan tukea varten tarvitaan psykiatrin kirjoittama B-lausunto sekä askakkaan itsensä täyttämä hakemus, joka toimitetaan B-lausunnon kanssa Kelaan.

Yksilöpsykoterapiasta Kela korvaus on 57,60 euroa/45 minuuttia (vuonna 2020) ja tukea voi 16–67-vuotias saada vuodeksi kerrallaan ja korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Lue lisää Kelan sivuilta.

Mistä löydän psykoterapeutin?

Psykoterapeutin etsiminen voi monelle olla koko prosessin vaativin vaihe. Terapeutti on nimittäin löydettävä itse, minkä lisäksi eri psykoterapiasuuntausten viidakossa navigoiminen voi olla maallikolle haastavaa.  Esimerkiksi Minduu-palvelusta löydät kuvaukset yleisimmistä psykoterapiasuuntauksista.

Valviran laillistamia psykoterapeutteja voi lähteä etsimään vaikkapa Psykologiliiton terapeuttihaulla.

Jos löydät lupaavan terapeutin muualta ja haluat varmistaa, että valitsemasi psykoterapeutti on Valviran laillistama, se onnistuu JulkiTerhikki-palvelussa.


Lue myös:

Kommentit ennakkomoderoidaan eli julkaistaan vasta sen jälkeen, kun toimitus on ne ensin hyväksynyt. Joskus siihen voi kulua useampi päivä, mutta jos kommettisi on asiallinen, se julkaistaan kyllä.

Tilaa
Ilmoitus
guest
0 Kommenttia
vanhimmat
uusimmat eniten ääniä saaneet
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit