Painonhallinta ei tarkoita pelkkää vaa’an lukemien tuijotusta. Syömiseen vaikuttavat monimutkaisessa vyyhdissä niin tunteet ja tavat kuin voimavarat ja ihmisen elämäntilanne.
Valtakunnallista ravitsemusviikkoa vietetään 8.-12.11.2021. Yhtenä viikon teemana on ravitsemuspsykologia.
Kuinka helppoa olisikaan, jos syömistottumuksien parantamiseen riittäisi pelkkä tieto. Kerrottaisiin vain kaikille ravintopyramidista ja asia olisi sillä selvä.
Ihminen ei kuitenkaan läheskään aina syö pelkästään nälkäänsä tai täyttääkseen elimistönsä ravitsemukselliset tarpeet.
Ihminen syö suruun, yksinäisyyteen ja tylsyyteen. Hän syö juhlassa ja seurassa. Hän syö tietyllä tavalla, tiettyinä aikoina ja tiettyjä ruoka-aineita siksi, koska niin hän on lapsesta asti tehnyt.
Käypä monesti vielä niinkin, että ihminen ei lopeta syömistä, vaikka hän olisi jo kylläinen. Hän saattaa syödä lautasen tyhjäksi, koska niin opetettiin kotona. Hän ehkä kahmaisee koko konvehtirasian, koska jostain syystä suklaan maku lohduttaa.
Ruokailutottumusten muuttaminen onkin viisainta aloittaa pieni askelin, muistuttaa Vaasan kaupungilla työskentelevä ravitsemusterapeutti Katarina Mäkynen. Hän kertoo, että myöskään motivaation ja voimavarojen merkitystä ei pidä aliarvioida.
”On tärkeää, että ihminen on itse halukas ottamaan apua vastaan. Väkisin paasaamalla tulosta harvoin saadaan aikaan”, Mäkynen sanoo.
Syömiseen liittyvien ongelmien kirjo on laaja
Mäkysen vastaanotolla käy lapsia, nuoria sekä aikuisia ja perheitä. Työ on todella monipuolista, sillä asiakkaita on vauvasta vaariin, ja asiakkaiden tilanteet vaihtelevat suuresti.
Ongelmana voi olla esimerkiksi vähäruokaisuus, ylipaino, vatsavaivat, sairauden tai allergian vaatima erityisruokavalio.
”Väkisin paasaamalla tulosta harvoin saadaan aikaan.”
Mäkynen kertoo, että hän pyrkii ohjauksessaan pois painokeskeisyydestä.
”Painosta puhutaan, jos asiakas itse ottaa asian esille. Joskus mietitään, mitä paino asiakkaalle merkitsee ja mitä tunteita vaa´lla käyminen herättää. Paino ei määritä onnistumista. Joskus toki painon ja kasvun seuranta on välttämätöntä”, Mäkynen kertoo.
Syömisestä antoisa osa elämää – kokonaisuus ratkaisee
Syöminen ei saisi viedä liian paljon voimavaroja ja aiheuttaa stressiä, vaan sen tulisi olla mukava osa elämää.
Painonhallinnan voi aloittaa säännöllisellä ateriarytmillä eli syödä 3-4 tunnin välein, nappaamalla yksi kasvis tai vihannes joka aterialle ja lisäämällä kuitupitoista ruokaa joka päivälle.
Kaikkea saa syödä oikeassa suhteessa. Kokonaisuus ratkaisee. Herkutkaan eivät ole kieltolistalla, sillä tiukat kiellot vain lisäävät herkkujen houkuttavuutta.
”Jos siis mielesi tekee iltapäiväkahvilla suklaata, niin ota hyvillä mielin pala tai kaksi ja nauti suklaasta. Sitten voi olla, ettei myöhemmin enää teekään mieli herkkuja, kun ne ovat osana normaalia syömistä”, vinkkaa Mäkynen.
Vanhemmille on tärkeää kuulla tehneensä oikein
Vanhemmilla, joiden lapset syövät liian vähän, voi olla todella suuri huoli lapsen hyvinvoinnista ja siitä, saako lapsi tarpeeksi ravintoa. Suurin osa vähän syövistä lapsista kuitenkin kasvaa ja voi hyvin.
”Silloin vanhempien on tärkeää kuulla, että he ovat tehneet parhaansa ja oikein. Yleensä vanhemmat ovat tehneet kaikkensa lapsensa eteen. Jos lapsi syö edes jotakin jokaisesta ravintoympyrän lohkosta, se riittää”, Mäkynen sanoo.
Katarinan vinkit lasten syömispulmiin:
- Syö säännöllisesti 5 ateriaa päivässä.
- Pyri syömään aina ruokapöydän ääressä
- Kata pöytä kauniiksi ja tee syömistilanteesta rennon mukava.
- Ota lapset ruoanlaittoon mukaan ja maistelkaa jo kokatessa uusia makuja.
- “Ruoalla saa leikkiä”. Voit nauttia vaikka piknikin olohuoneen lattialla tai rakentaa lautaselle hauskannäköisen välipalan.
- Ruokaan tutustuminen koskemalla, haistamalla ja katsomalla auttaa lasta tutustumaan uusiin ruokiin.
- Näytä vanhempana lapselle mallia monipuolisesta syömisestä ja neutraalista suhtautumisesta ruokailutilanteisiin.
Selvää on myös, että tuttu käskytys syödä lautanen tyhjäksi on auttamattoman vanhanaikaista. Jos ihminen pienestä pitäen jatkaa syömistä vielä silloin, kun olo on jo kylläinen, ajan myötä hän menettää herkkyytensä tulkita kehonsa kylläisyydestä viestiviä signaaleja.
Lähde: Vaasan kaupunki
Artikkelin kuva: Johanna Jussila
Lue myös:
- Lihomisriski paljastuu aivoista – muutoksia aivoissa ennen jo ennen painonnousua
- Miksi herkkuja on vaikea vastustaa? Aivojen opioidijärjestelmän ja ruoanhimon välillä on löydetty yhteys
- Ultraprosessoitu ruoka koukuttaa – Näin meidät huijataan syömään ja juomaan moskaa
- Paljon kovaa rasvaa sisältänyt ateria pilasi keskittymiskyvyn
- Aivosumu sokerista ja muista nopeista hiilihydraateista?
- Olet mitä syöt – Suoliston mikrobiston ja persoonallisuuden välillä on yhteys
LÄÄKE JA RUOKA: Sain unettomuuteen Mirtatzapinia. Tämä lääke teki laiskaksi zombiksi. Vain lepo ja RUOKA maistui. Söin mitä tahansa ja ahmin todella paljon tulematta kylläiseksi. Lihoin kolmessa viikossa neljä kiloa. Lopetin lääkkeen ja palauduin parissa päivässä normaaliksi aktiiviseksi itsekseni. Nyt tappelen nämä kilot pois. Jos valvon, niin valvon, Se on paljon parempi kuin lääkitä itsensä Mirtatzapinilla lihavaksi zombiksi.