Serotoniini osallistuu mielialan säätelyyn – mekanismi on kaikkea muuta kuin suoraviivainen

Päivitetty: 21.1.2021 | Julkaistu: |

Serotoniini on hermoston välittäjäaine, joka tunnetaan parhaiten roolistaan mielialan säätelyssä. Serotoniinitasoihin voidaan vaikuttaa paitsi lääkkeillä myös omalla toiminnalla. 

Mielialan säätelyn lisäksi serotoniini osallistuu lukuisiin fysiologisiin prosesseihin elimistössä, muun muassa unen, seksuaalitoimintojen, ruumiinlämmön, ruokahalun ja verenpaineen säätelyyn sekä kivun aistimiseen. 

Serotoniini tunnetaan myös sen tieteellisellä nimellä 5-hydroksitryptamiini, 5-HT.

Masennuksen lisäksi serotoniini vaikuttaa myös monien muiden sairauksien – muun muassa manian, ahdistuneisuuden, pakko-oireisen häiriön, skitsofrenian, autismin, päihteiden väärinkäytön ja migreenin – taustalla. 

Suolisto on elimistön serotoniinitehdas – näin sitä valmistetaan

Vaikka serotoniini tunnetaan nimenomaan aivojen välittäjäaineena, suurin osa serotoniinista tuotetaan suolistossa – ei aivoissa. 

Serotoniinin tuotantoon tarvitaan tryptofaania, jota saadaan ruoasta. Muun muassa kananmuna, pähkinät, banaani, juusto, maito, tonnikala ja kalkkuna sisältävät paljon tryptofaania. 

Olisi kuitenkin liian suoraviivaista väittää, että paljon tryptofaania sisältävien ruoka-aineiden syömisestä seuraisi automaattisesti suurempi määrä serotoniinia. Suolisto on monimutkainen koneisto, joka pyörii parhaiten silloin, kun siitä pidetään monipuolisesti mahdollisimman hyvää huolta. 

Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta kertoo Ylen haastattelussa, että esimerkiksi suolen mikrobit voivat vaikuttaa aivojen välittäjäaineiden esiasteisiin, myös tryptofaanin saantiin.

”Voi olla, että on suoleen liittyviä tekijöitä, jotka pystyvät säätelemään sitä, millä tavalla keskushermosto saa käyttöönsä tiettyjä välittäjäaineita ja miten ne siellä toimivat”, hän kertoo Ylelle. 

Tryptofaani muunnetaan elimistössä ensin serotoniinin esiasteeksi 5-hydroksitryptofaaniksi (5-HTP) tryptofaanihydroksylaasi-nimisen entsyymin avulla. 

Kolmannessa ja viimeisessä valmistusvaiheessa aromaattisten L-aminohappojen dekarboksylaasi -niminen entsyymi (AAAD) muuntaa 5-HTP:n aktiiviseksi hermoston välittäjäaineeksi, serotoniiniksi (5-HT). 

serotoniini hermosoluissa havainnekuva

SSRI-lääkkeet ovat yleisiä masennuksen hoidossa

Masennuksen hoidossa yleisimmin käytetyt lääkkeet vaikuttavat tavalla tai toisella aivojen serotoniiniaineenvaihduntaan.

Tutuin ja yleisimmin käytössä oleva masennuslääkkeiden ryhmä on selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI-lääkkeet. (SSRI-lyhenne tulee sanoista selective serotonin reuptake inhibitor.) Fluvoksamiini, fluoksetiini, sertraliini, paroksetiini, sitalopraami ja essitalopraami ovat Suomessa käytössä olevien SSRI-lääkkeiden vaikuttavia aineita.

SSRI-lääkkeet estävät serotoniinin palautumisen takaisin hermosoluihin, minkä seurauksena serotoniinin määrä aivoissa kasvaa. Masennuksen oireet helpottavat, kun lääke näin vahvistaa serotoniin vaikutuksia keskushermostossa. 

Masennuslääkkeiden käyttöä masennuksen hoidossa kritisoidaan välillä voimakkaastikin. Erityistä huolta herättää – ihan aiheellisesti – se, että monesti masentuneelle annetaan vain resepti kouraan ja jätetään sitten oman onnensa nojaan ilman mahdollisuutta esimerkiksi psykoterapiaan.

PLOS Medicine -lehden artikkelissa masennuslääkkeiden markkinointia väitettiin vuonna 2005 suorastaan harhaanjohtavaksi. Artikkelin mukaan aukotonta tieteellistä näyttöä serotoniinivajauksen ja masennuksen yhteydestä ei olisi olemassa. 

Vaikka vieläkään ei tiedetä tarkasti, miksi SSRI- ja muut masennuslääkkeet auttavat (ja toisaalta miksi ne eivät auta kaikkia), nykykäsityksen mukaan masennuslääkkeet vaikuttavat ainakin aivojen hermosoluverkkojen muovautuvuuteen liittyviin prosesseihin ja sitä kautta auttavat aivoja toipumaan. 

Lääketieteellisessä The Lancet -julkaisussa vuonna 2018 ilmestyneessä laajassa 552 tutkimusta ja kaikkiaan 116 477 koehenkilöä kattaneessa katsausartikkelissa todetaan, että masennuslääkkeet toimivat masennuksen hoidossa plaseboa paremmin. 

serotoniiniradat aivoissa

Serotoniini innostuu valosta

Silmien kautta vastaanotettu valo lisää serotoniinin vapautumista aivoissa. Siksi moni pimeän vuodenajan alakulosta ja kaamosmasennuksesta kärsivä saa apua oireiinsa kirkasvalolampusta. Samasta syystä syksyn ja talven pimeillä väsähtäneet heräävät eloon, kun valon määrä alkaa lisääntyä maaliskuussa pitkin harppauksin. 

Paradoksaalisesti on ihmisiä, joihin kevään valo vaikuttaa aivan päinvastaisella tavalla. Valon määrän jyrkkä lisääntyminen saa serotoniinijärjestelmän sekaisin, vaikuttaa unen laatuun ja määräään –  ja kaikesta tästä seurauksena voi olla jo olemassa olevan masennuksen syveneminen juuri keväiseen aikaan.

”On vanha havainto lääketieteen piirissä, että masennus pahenee pitkään masennusta sairastaneilla jostain syystä nimenomaan keväällä. Tässä lisääntyvällä valolla on osansa”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, psykiatri Timo Partonen kertoo Seura-lehden haastattelussa.

Liikunta lisää serotoniinin määrää aivoissa

Valon lisäksi myös liikunta lisää serotoniinin määrää aivoissa. 

Suomalaisessa väitöstutkimuksessa havaittiin, että erityisesti luontoympäristöissä liikkumisella on myönteinen yhteys sekä välittömiin arvioihin liikunnan jälkeisestä olotilasta että pidempikestoiseen hyvinvointiin. 

Liikunnan vaikutuksia eri välittäjäaineiden, aminohappojen ja hormonien tuotantoon käsitelleessä tutkimuskatsauksessa todetaan, että aerobinen liikunta – juoksu, kävely, jumppa, hiihto jne. –  on erityisen hyödyllistä. 

Serotoniini ja huumaavat aineet

Serotoniinijärjestelmään eri mekanismein vaikuttaa myös kirjava joukko erilaisia laittomia huumaavia aineita. 

Niitä ovat muun muassa LSD, amfetamiini ja sen johdannaiset kuten MDMA (ekstaasi), meskaliini ja psilosybiini, jota esiintyy luonnossakin joissakin sienissä. 

Serotoniinin runsas määrä voi – mielialan kohottamisen lisäksi – aiheuttaa maniaa, pakko-oireista käyttäytymistä ja hallusinaatioita. 

Maailmalta on psykedeelien käytöstä masennuksen hoidossa saatu lupaavia alustavia tuloksia ja esimerkiksi Ruotsissa on viime syksynä käynnistynyt kliininen tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää psilosybiinin vaikutuksia masennuksen hoidossa. Suomessa tutkimuslupaa ei tämän kaltaisille tutkimuksille ole toistaiseksi herunut.

Keinoja serotoniinin lisäämiseksi infograafi

Mikä on serotoniinioireyhtymä?

Serotoniinioireyhtymä on harvinainen, mutta pahimmillaan hengenvaarallinen tila, joka johtuu voimakkaasta keskushermoston serotoniiniaktiivisuuden lisääntymisestä aivoissa. 

Serotoniinioireyhtymän riskiä lisää serotoniinijärjestelmään vaikuttavien lääkeaineiden yhteiskäyttö. Siksi masennuslääkeitä käyttävien ei tulisi käyttää reseptittä saatavia luontaistuotteita, kuten 5-HTP:tä, tryptofaania tai mäkikuismaa. 

Myös migreenin estolääkkeenä käytettävän sumatriptaanin ja masennuslääkkeiden mahdollisesta yhteisvaikutuksesta on aiheellista varoittaa. Sumatriptaani vaikuttaa tiettyihin serotoniinireseptoreihin aivoissa ja sitä kautta mm. supistaa voimakkaasti aivojen verisuonia. 

Myös pahoinvointiin määrättävät setronit ja mikrobilääke linetsolidi käytettynä yhdessä muiden serotonergisten aineiden kanssa lisää serotoniinioireyhtymän riskiä.

Serotoniinioireyhtymän oireita ovat muun muassa levottomuus, kiihtyneisyys, hikoilu, vapina, unettomuus, sekavuus, pahoinvointi, oksentelu, ripuli – ja pahimmillaan kouristelu ja tajuttomuus. 

LÄHTEET

Cipriani, A., Furukawa, T. A., Salanti, G., Chaimani, A., Atkinson, L. Z., Ogawa, Y., Leucht, S., Ruhe, H. G., Turner, E. H., Higgins, J. P. T., Egger, M., Takeshima, N., Hayasaka, Y., Imai, H., Shinohara, K., Tajika, A., Ioannidis, J. P. A., & Geddes, J. R. (2018). Comparative efficacy and acceptability of 21 antidepressant drugs for the acute treatment of adults with major depressive disorder: a systematic review and network meta-analysis. The Lancet, 391(10128), 1357–1366. https://doi.org/10.1016/s0140-6736(17)32802-7

Davis, A. K., Barrett, F. S., May, D. G., Cosimano, M. P., Sepeda, N. D., Johnson, M. W., Finan, P. H., & Griffiths, R. R. (2020). Effects of Psilocybin-Assisted Therapy on Major Depressive Disorder. JAMA Psychiatry. https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2020.3285

Heijnen, S., Hommel, B., Kibele, A., & Colzato, L. S. (2016). Neuromodulation of Aerobic Exercise—A Review. Frontiers in Psychology, 6. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2015.01890

Jehkonen, M. & Saunamäki, T. (2015). Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa. Sivut 23–39 teoksessa Kliininen neuropsykologia. Helsinki: Duodecim. 

Lacasse, J. R., & Leo, J. (2005). Serotonin and Depression: A Disconnect between the Advertisements and the Scientific Literature. PLoS Medicine, 2(12), e392. https://doi.org/10.1371/journal.pmed.0020392

Rantamäki, T. (2016, September 14). Fiksuja masennuslääkkeitä. Suomen Aivotutkimusseura. https://blogs.helsinki.fi/aivotutkimus/2016/09/14/fiksuja-masennuslaakkeita/. Luettu 20.1.2021

Ritter, J., Flower, R., Henderson, G., Loke, Y. K., MacEwan, D., & Rang, H. (2018). Rang & Dale’s Pharmacology. Elsevier.

Salters-Pedneault, K. (n.d.). What Serotonin Is and How It Regulates Body Functions. Verywell Mind. https://www.verywellmind.com/what-is-serotonin-425327#natural-ways-to-boost-serotonin. Luettu 20.1.2021

Tahvanainen, S. (n.d.). Serotoniinioireyhtymä. Lääkehoidon Perusteet. https://sites.google.com/site/laeaekehoidonperusteet/asiakkaan-ohjaaminen/psyykenlaeaekkeet/httpswwwyoutubecomwatchvkei5nqcgtdu Luettu 20.1.2021

Tutustu myös:

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit