Unohda lohtusuklaa ja muut herkut. Vaikka irtokarkkipussia sohvan nurkassa rapisteleva saattaa niin kuvitella, sokeri ei paranna mielialaa, kaikkiaan 31 tutkimusta kattanut meta-analyysi paljastaa.
Sokerin ei Warwickin, Humboldtin ja Lancasterin yliopistojen yhteistyössä tekemässä meta-analyysissä huomattu vaikuttavan mielialaan myönteisesti.
Kaikkiaan 1300 aikuista koehenkilöä kattaneen aineiston avulla tarkasteltiin sokerin vaikutusta niin vihaisuuteen, valppauteen, alakuloon kuin väsymykseen.
Aiemmissa tutkimuksissa on myös väitetty, että sokeri vaikuttaisi mielialaan myönteisesti erityisesti fyysistä tai kognitiivista ponnistelua vaatineen aktiviteetin jälkeen. Meta-analyysin avulla tutkittiin myös, näyttäisikö tässä väitteessä olevan perää.
Valppaus väheni ja väsymys lisääntyi
Tutkimuksesta selvisi, että sokerilla ei ole käytännössä minkäänlaista mielialaa parantavaa vaikutusta. Nautitun sokerin määrällä ei ollut vaikutusta eikä sillä, oliko koehenkilö tehnyt jotain vaativaa ennen sokerin nauttimista.
Itse asiassa useimmiten tilanne oli päinvastainen: tunnin sisällä nauttimisesta sokeri vähensi koehenkilöiden valppautta ja aiheutti väsymystä.
Sokerihumala on sitkeä myytti
”Toivottavasti tutkimus auttaa osaltaan murtamaan myyttiä sokerihumalasta”, professori Elizabeth Maylor Warwickin yliopistosta sanoo.
Tutkijan toive onkin paikallaan: Sokerihumala on myytti, joka elää sitkeästi varsinkin leikki-ikäisten lasten vanhempien keskuudessa: Kukapa ei olisi todistanut, kuinka 20 vaahtosammuttimen kokoista juhlijaa riehuu ja kiljuu kuin järkensä menettäneenä saatuaan ensin kasapäin karkkia ja sokerilimsaa?
Kuitenkin jo yli 25 vuotta sitten on osoitettu, että sokerilla ei ollut vaikutusta ”sokeriherkkien” lasten käyttäytymiseen eikä kognitiivisiin toimintoihin. Lasten sokerihumala selittyi tämän tutkimuksen mukaan ainakin osittain sillä, että lasten vanhemmat olettivat näkevänsä sokerin vaikuttaneen lapsiinsa ja kiinnittivät siksi enemmän huomiota mielestään sokerihumalaiseen käytökseen.
Koronapilven hopeareunus: sokerin kulutus vähenee
Elizabeth Maylor toivoo, että heidän tuore meta-analyysinsä auttaisi myös osaltaan ohjaamaan terveysviranomaisten kuin poliittisten päättäjien työtä sokerin kulutuksen vähentämiseksi.
Mielenkiintoista kyllä, näyttää siltä, että maailmalaajuinen sokerin kulutus on vuonna 2020 kääntymässä laskuun ensimmäistä kertaa 40 vuoteen, uutistoimisto Bloomberg kertoi kesäkuussa. Syy? Koronapandemia.
Koronavirukseen liittyvät rajoitukset ovat vähentäneet virvoitusjuomien kulutusta ja muiden sokeristen herkkujen nauttimista kodin ulkopuolella.
”Etenkin populaarikulttuurissa ajatus sokerisen virvoitusjuoman piristävästä vaikutuksesta elää vahvana. Tutkimuksemme osoittaa, että väitteessä ei ole perää lainkaan ja että itse asiassa sokeria sisältämien juomien vaikutus on todennäköisesti juuri päinvastainen”, meta-analyysiryhmää johtanut Konstantinos Mantantzis Humboldt-yliopistosta Berliinistä sanoo.
Lähde: University of Warwick: No such thing as ‘sugar rush’! Sugar worsens mood rather than improving it
Tutkimusviite: Mantantzis, K., Schlaghecken, F., Sünram-Lea, S. I., & Maylor, E. A. (2019). Sugar rush or sugar crash? A meta-analysis of carbohydrate effects on mood. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 101, 45–67. https://doi.org/10.1016/j.neubiorev.2019.03.016
Sokeri saattaa lisätä myös riskiä sairastua masennukseen
Runsas sokerin kulutus saattaa olla yhteydessä myös masennuksen puhkeamiseen. Asia selviää muutaman vuoden takaisesta brittitutkimuksesta.
Tutkimuksessa huomattiin, että yhteys sokerin ja masennuksen välillä oli selkeä erityisesti miesten keskuudessa.
Naistenkin keskuudessa yhteys oli olemassa, mutta se ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Miksi sokeri masentaa?
Tarkkoja syitä sokerin kulutuksen ja masennuksen puhkeamisen välillä ei tiedetä, mutta monia teorioita asiasta on esitetty.
Ensinnäkin yhteyden arvellaan jyrsijöillä tehtyjen kokeiden perusteella liittyvän aivoperäisen BDNF-hermokasvutekijän vähäiseen tasoon. (BDNF-tasojen tiedetään liittyvän masennukseen ja monet perinteiset masennuslääkkeet lisäävät BDNF:n viestinvälitystä aivoissa.)
LUE MYÖS:
Omahoitoa lievään masennukseen
Toiseksi sokerin ja masennuksen välistä yhteyttä selitetään nopeiden hiilihydraattien aikaansaamalla elimistön tulehdustilalla, joka puolestaan voi olla vaikuttamassa masennuksen puhkeamiseen.
Kolmas mahdollinen reitti löytyy sokerin aiheuttamista insuliinipiikeistä ja insuliinin aikaansaamasta alhaisesta verensokerista, mikä puolestaan saattaa alentaa mielialaa.
Neljänneksi taustalla saattaa löytyä sokeriin kehittynyt riippuvuus ja onpa mietitty sitäkin, voivatko ylipaino ja siihen liittyvät psykososiaaliset tekijät selittää runsaan sokerin käytön ja masennuksen välistä yhteyttä.
Tutkimusviite: Knüppel, A., Shipley, M. J., Llewellyn, C. H., & Brunner, E. J. (2017). Sugar intake from sweet food and beverages, common mental disorder and depression: prospective findings from the Whitehall II study. Scientific Reports, 7(1). https://doi.org/10.1038/s41598-017-05649-7
