Sosiaalisten ihmisten suoliston mikrobisto on erilainen kuin vähemmän sosiaalisilla, selviää Oxfordin yliopiston kokeellisen psykologian laitoksella vastikään tehdystä tutkimuksesta.
Biologi Katerina Johnson selvitti suolistomikrobiston ja persoonallisuuden välistä yhteyttä tutkimuksessaan, johon osallistui kaikkiaan 655 ihmistä.
”Suurin osa tähänastisista tutkimuksista on tehty eläimillä ja ihmisiä tutkittaessa on enimmäkseen keskitytty suoliston mikrobiston rooliin neuropsykiatrisissa häiriöissä. Minun mielenkiintoni kohdistuu siihen, miten suoliston mikrobisto on mahdollisesti yhteydessä persoonallisuuteemme”, Johnson sanoo.
Lue myös: Vagushermo rauhoittaa elimistösi
Sosiaalisilla ihmisillä oli monipuolisempi mikrobisto
Tutkimuksessa selvisi, että niin mikrobiston runsaus kuin laatu olivat yhteydessä erilaisiin persoonallisuuden piirteisiin, muun muassa sosiaalisuuteen ja neuroottisuuteen.
Ihmisillä, joilla on laajat sosiaaliset verkostot, oli laaja ”sosiaalinen verkosto” myös suolistossaan eli heidän mikrobistonsa oli muita monipuolisempi ja rikkaampi.
Aikaisemmin on löydetty yhteys suoliston mikrobiston ja autismin välillä, mutta nyt huomattiin, että samat bakteerit ovat yhteydessä myös sosiaalisuuteen.
On aiheellista pohtia, johtavatko nykyihmisen ruokailutottumukset vääjäämättä suoliston mikrobiston köyhtymiseen ja epätasapainoon – ja sen myötä erilaisiin mielenterveyden ongelmiin.
”Näyttää siis siltä, että suoliston mikrobisto ei vaikuttaisi pelkästään ääripiirteisiin, kuten autismiin vaan myös sosiaalisuuteen yleensä”, Johnson sanoo.
Tutkimuksen tulokset vahvistavat jos kertynyttä näyttöä siitä, että suoliston mikrobit voivat vaikuttaa keskushermostoon ja sen myötä persoonallisuuteemme ja käyttäytymiseemme.
”Olemme nyt ensimmäistä kertaa osoittaneet, että sosiaalisuus on yhteydessä suoliston mikrobiston rikkauteen myös ihmisten keskuudessa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu jo aikaisemmin tutkittaessa muita kädellisiä”, Johnson sanoo.
Lue myös: Elämäntaparemontissa pelkkä tahdonvoima ja haluaminen eivät riitä
Matkustelu rikastuttaa myös suolistoa
Tutkimukseen osallistuneista paljon matkustaneiden mikrobisto oli muita rikkaampi, kuten myös heillä, joita kuvailtiin seikkailunhaluisiksi syöjiksi.
Paljon prebiootteja (esim. banaani, palkokasvit, kokojyväviljat, parsa, sipuli, purjo) ja probioottia (hapankaali, kimchi yms. hapatetut ruoat) sisältäviä ruokia nauttineiden mikrobisto oli niin ikään muita monipuolisempi. (Samaa vaikutusta ei havaittu, jos pre- ja probiootit oli nautittu lisäravinteina.)
Stressaantuneiden ja ahdistuneiden mikrobisto oli puolestaan muita köyhempi.
Lapsuuden ruokavalion elinikäiset seuraukset
Mikrobisto oli muita köyhempi myös heillä, jotka olivat vauvana saaneet rintamaidon sijaan äidinmaidonkorviketta.
”Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että imeväisikäisen ravinnolla saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia suoliston terveyteen”, Johnson sanoo.
Mielenterveyden täsmähoitoa ruokavaliolla?
Katerina Johnson muistuttaa, että koska hänen tutkimuksessaan on tarkasteltu on ilmiöiden välistä yhteyttä, ei syy-seuraussuhdetta, jatkossa olisi tärkeää selvittää tarkemmin, mitä vaikutuksia tietyillä bakteereilla on käyttäytymiseen.
Vasta sitten on päästään kehittämään konkreettisia hoitomuotoja.
Johnson toivoo, että tuloksia voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa kehitettäessä pre- ja probioottisia hoitoja esimerkiksi autismiin, ahdistuneisuuteen ja masennukseen.
Uusien ja tehokkaiden hoitomuotojen löytäminen on hänestä kriittisen tärkeää, sillä mielenterveyden ongelmat lisääntyvät hälyttävästi.
Lue myös: Liikkuminen luonnossa hellii mieltä
Lisää ihmiskontakteja, vähemmän siivousta
Johnsonin mielestä on aiheellista pohtia, johtavatko nykyihmisen ruokailutottumukset vääjäämättä suoliston mikrobiston köyhtymiseen ja epätasapainoon – ja sen myötä erilaisiin mielenterveyden ongelmiin.
”Elämämme on stressaavaa, vietämme vähemmän aikaa luonnossa ja toistemme kanssa, ruokavaliossamme on liian vähän kuituja, ympäristömme on liian puhdas ja olemme riippuvaisia antibiooteista. Kaikella tällä on vaikutusta suolistomme mikrobistoon, mikä taas saattaa vaikuttaa käyttäytymiseemme ja henkiseen hyvinvointiimme monin, vielä tuntemattomin, tavoin”, Johnson sanoo.
Lähteet:
Human Microbiome Journal: Gut microbiome composition and diversity are related to human personality traits
Universisty of Oxford: Gut bacteria linked to personality
Artikkelin kuva: David Matos
